perjantai 31. heinäkuuta 2020

Heinäkuun viimeinen päivä

Hei vaan! 
Heinäkuun viimeinen postaus tulee tässä. 
Eilen...ja tänäänkin läksin metsään. 
Pyörällä sinne on muutama kilometri.

Lähinnä vaan opetellakseni löytämään metsän ja jos hyvinkin siellä olisi sieniä tai marjoja.
En tietysti tuota kärpässientä liikuttanut, enkä kyllä muitakaan sieniä, vaikka tatteja siellä olisi ollutkin. En vaan ole oikein tottunut tatteja syömään. Voisihan niitä taas joskus maistella!

Ihania sammalia

Ja näitä kääpiä tai mitä lie
Oisko ketunkääpä, punakääpä?  Koetin etsiä netistä nimeä...
 
Tarkemmin ei tullut tutkittua
Jotenkin metsässä käynnin jälkeen alkoi väsyttää paljon enemmän, piti tänään ihan pienet ettoneet ottaa, vaikka yleensä en nuku päivällä.

Vähän mustikoita löytyi, hyvin vähän. Tänään olin yksin metsässä ja koetin katsella minne kannattaisi mennä, en tiedä...

Paimenpoika patsas Verkatehtaan puistossa, vuodesta 1947 asti ollut, ratikan rakentamisen jaloissa nyt.

Tässä tämän kesänkin yleinen näkymä Tampereen kadulla. Vielä voi kestää pitkään.

Tähän voi nykyjään laittaa vain yhden kuvan kerrallaaan, koneelta voi kyllä ladata useamman, mutta ne häviää sitten jonnekkin siitä lisää kuva kohdasta.

Keskustorilla kukkapylväs kukkii. 

Koetan vielä katsella heinäkuusta kollaasin, vaikka mitään erikoista ei tässä ollut, sateista on ollut ja pyörällä olen joka viikko ajellut.

Hei vaan blogiystävät! 
Saa nähdä milloin tämä bloggeri muuttuu ja miten sitten täällä kirjoittelun käy.

6 kommenttia:

  1. Heissan, huomasin tuon sun ajatuksesi tattien käyttämisestä. Meillä yksi tytöistä halusi tänään pari tattia tuolta metsästä ottaa ja niistä tuli tytön kanssa juttua. Tuumin hänelle, että minä en ole oikein osannut tatteja käyttää. Meillä ei kotona niitä käytetty, vaan rouskut ja jotkut muut sienet oli niitä meillä käytettyjä. Itse kerään lähinnä kanttarelleja, kangasrouskuja ja suppilovahveroita. Kovin vähiin on ylipäänsä jäänyt minun sienestykseni viime vuosina. Toivottavasti sinä löydät hyvän marja- ja sienipaikan sieltä. Hyvää kuukauden vaihdetta sinulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitin kommentin, mutta hävisi! Haaparousku oli meilläkin ennen lempisieni! Nam!

      Poista
  2. Metsä,luonto on katselemisen ja kuuntelemisen arvoinen.
    vaikka sienet/ja marjat jäivätkin tällä kertaa metsään!
    Pyörällä pääsee..melkein minne haluaa....:)
    Kaunista on teidän turuilla ja toreilla;))
    ..pitäskait isolla kirkolla käydä,en oo käyny koko kesänä,,ja se jäätelötötterökin vielä syömättä;))
    saaps nähdä..kokeilin,,uutta bloggeria?
    vaatiiopettelua!
    Sitä kun ,joku vaihe kuvat kuvais ja tekis siitä "opetus-tarinan"-uusibloggerin käyttö:)),,kukkuu,,kukatekis???
    Sinulle Emilie toivotan Hyvää alkanutta elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, on niin hienoa kuunnella lintujen laulua metsässä, vaikka ei nyt niin kaukana olekaan kaupungista.

      Poista
  3. Eikös monet ulkomaalaiset ihastele meidän tattejamme. Niitä on nyt kuulemma metsissä runsaasti.
    Tampere on melkoisessa myllerryksessä. Jostain kuulin, että vuoden päästä pitäisi ratikan jo olla liikenteessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin voi olla kosteuden vuoksi hyvä tattikesä. Jos vaan saisi viedä niitä ulkomaille ettei koronarajoitukset estäisi.
      Keskustassa vielä Hämeensillalla on raidetyöt kesken, johan ne ovat Hervannassa ajelleet uudella ratikalla koe-ajoja.
      Myllerrystä on vähän joka puolella kävely- ja pyöräteilläkin.

      Poista