Vähän liikunnasta, syömisestä ja lukemisesta

En tee yleensä vuoden alussa mitään lupauksia tai sellaisia, mutta ainahan voi muuttaa toimintaansa johonkin (parempaan) suuntaan tai jatkaa ihan kuten ennenkin.

Täällä on vielä niin pimeää, ettei voi kylvää mitään, vaikka niin olen tänä keväänä ajatellut tehdä.

Paprikaa ja jotain tomaattia, näitä siemeniä on varastossa, saa nyt nähä löytyykö muita siemeniä näistä lähikaupoista. Tämä tautitilanne senverran pelottaa, ettei huvita lähteä kauppoihin enemmän kiertelemään. Kaikenkaikkiaan elämä on supistunut ja tylsistynyt tämän 2:n viime vuoden aikana k-ajan takia moneltakin osalta. Käyntipaikat, perheen ulkopuoliset tapaamiset, elokuvat, teatteri, matkat, näyttelyt, tilaisuudet ovat jääneet pois tai vähemmälle, mitä olisin muuten tehnyt.

Aluksi kuvia toissapäivältä, oli vielä pakkanen ja puut huurteessa

Eilen oli väsynyt päivä, enkä eilen kuvannut mitään. 

Liikunnasta

 

Vuoden alussa päätin jotenkin lisätä liikuntaa kävelyn ja kaupassakäynnin lisäksi, niinpä olen nyt kulkenut portaissa. Varmaan jo viime vuoden lopulla kokeilin portaita alaspäin mennä, että koskeeko/vihlooko polveen, niin olen nyt kulkenut portaat alas ja tullessa ylöspäin, jos vaan jaksan, eikä ole paljon ostoksia. Vähäkin lisä liikuntaan on hyväksi. Polvethan kipeytyi viime vuoden keväällä jo ja olivat lähes koko vuoden kipeät. Voi olla apua jumpparin jumppa-ohjeillakin, jotka sain syksyllä.

Särkylääkkeitä olen kyllä syönyt välillä joka ilta muun jalkakivun takia.

Ostin viime vuonna myös kävelysauvat, mutta kun niitä kokeilin pari kertaa silloin, niin kipeytyi joku lihas vasemmalta puolen rintaa. Se on vähän pelottava kipu, mutta ei se sydämestä varmaan johdu, koska sitä on ollut välillä usein ennenkin. Kun lopetin sauvakävelyn, ei sitä kipua ole ollut. Voisi nyt kokeilla uudelleen, koska nyt on lunta, niin sauva ei niin paljoa tärähdä maahan kävellessä.

Aloitin myös tehdä punttien kanssa käsiliikkeitä. Mulla on vaan kilon puntit ja ne saa riittää, pitää tehdä pitempiä sarjoja jos tuntuu liian kevyeltä. Kuntosalille en uskalla mennä, vaikka pääsisikin.

Kävelyä teen sitten kelin mukaan. Mulla on aika maltillinen kävelytavoite kännykkäsovelluksessa vain 4000 askelta, mutta yleensä se ylittyy reilusti. Siitä tulee noin 2 km:ä ulkoilua. Kännykkää en pidä sisällä mukana koko ajan. 

Pakkanen käy henkeen, mutta liukkauteen auttaa nastakengät. Tänäänkin ne olivat avuksi.

Mulla on myös pojalta lainassa ranteessa oleva kello/mittari, josta näkee kellon lisäksi sykkeen, unen määrän ja sen laadun ja kaikki askeleet, km:t ja portaat. En ole kaikkeen sen toimintaan täysin perehtynyt. Sisälläkin kävelystä tulee askelia lisää kännykkään verrattuna yleensä yli 2000askelta/pvä, ja eilenkin kun siivosin koko asunnon niin yllätyin kun siitä tuli 2 km matkaa :O .

Eihän näihin kaikkeen voi täysin uskoa. Mutta kyllä tämä rannemittari tietää yleensä olenko nukkunut hyvin, hahhaa. Joskus se antaa liian hyviä pisteitä nukkumisestakin.

Eilen läksi mun jouluvieras-poika kotiinsa, miin viime yönä nukuin yllättäen melkein 9 tuntia. Olinkin ihan uupunut huonoista unista ja siivoamisesta, pyykinpesusta ym. Eilen vein vielä sen paksun kirjankin kirjastoon, joten ulkoiluakin tuli.

Ruokailusta

Tänäkin vuonna toteutan ruokailua kuten ennenkin, samalla tavalla. Koetan syödä lämpimän ruuan joka päivä. Teen itse ehkä joka viikko broileria tai jauhelihaa tai kalaa. Vaihdellen. Ainakin kerran viikossa teen tai ostan kunnon vihersalaatin ja kerran ainakin keitän vaan kaurapuuroa. Leipää tulee syötyä liikaakin, ostan vaan ruisleipää. Vaaleat sämpylät ovat liian hyviä, niitä ostan harvoin. Aamupalakin on ollut ”sama” vuosikymmeniä kai, marjoja, ab-jugurttia, raejuustoa, ½ omenaa ja lusikallinen ite tehtyä "kauramysliä". Tämä yleensä riittää pitämään nälkää poissa iltapäivälle asti.

Ruokajuomaa en käytä, muuten juon vettä ja kahvia maidon kanssa. Limpsoja tai alkoholijuomia en käytä.

Ravintolassa on ollut tarkoitus käydä joskus, vaikka kerran viikossa, syömässä. Mutta se nyt on jäänyt pois, kun alkoivat sohlata noiden koronapassiensa kanssa.  Olisi joskus kiva käydä syömässä jotain muuta mitä itse laittelee. 

Muuten kun yksin olen, niin voi syödä sitä mitä mieli tekee, jos ei nyt syö hirveesti suklaata tai muuta sellaista. En yleensä syö karkkia, paitsi jouluna tuli syötyä suklaata liikaa.

Normaaliaikana en leivo juuri mitään. Mulla on ruokaongelma, että jos on jotain keksiä tai vaikka niitä kaurakakkaraleivoksia, niin ne tulee syötyä heti kaikki, eli parempi kun ei ostakaan mitään keksejä tms. Kaupassa ne eivät hyppää koriin, samoin pystyn ohittamaan karkkihyllyt.

Lukemisesta

En oikein tiedä miksi lukeminen nyt ei oikein ole sujunut. En usko että näkökään olisi huonontunut, vaikka lasitkin pitäisi kyllä uusia. Ehkä vaan ei ole löytynyt sopivia kirjoja. Ehkä 7 kirjaa on nyt pinossa odottamassa laina-ajan jatkamista. Epäilen kuitenkin että osa niistä joutuu lukemattomina takaisin.  Hamstrasin niitä syksyllä kun tuli näitä rajoituksien uhkia, vaikka ei sitten kirjastoja suljettukaan tällä kertaa.

Vielä pitääkin palata tuohon viimeksi luettuun kirjaan, Näkijä joka on Syrjästäkatsojan tarinoiden 9. osa. Olen aina pitänyt Enni Mustosen kirjoista, mutta tässä oli jotakin ”liikaa”

Luulisin että olen lukenut hänen kaikki kirjansa, joistakin vanhemmista romaaneista pidin eniten joskus aikoinaan. Etenkin Vasikantanssin olen lukenut monenmonta kertaa. Se oli yhteen aikaan sellainen keväällä ”pakko”luettava kirja, joka kertoo keväästä ja paremman elämän toivosta ja myös maaseutu-elämän ihanuudesta, myös sen yli-ihannoinnista ja romantiikasta. Nyt varmaan sitä kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, van se pitäisi varata. Kirjoja on kirjastossa niin valtavasti, ettei ne kaikki mahdu esille enää.

Tämä viimeinen ”Näkijä” oli jotenkin niin vaikea lukea, koska se oli niin paksu ja vaikka aihe oli mielenkiintoinen, niin oli aikamoista junnaamista. Todellakin sivuja oli liikaa. Mutta sen aikaisiin (-50 --60-luku) historiallisiin tapahtumien kertominen Elokuvastudion puvustajan ja suomalaisen maahanmuuttajan näkökulmasta oli periaatteessa mielenkiintoista. Näin saatiin "tutustua" moniin kuuluisuuksiin Elvis Presleystä Marilyn Monroihin.

 Seuraava 10. osa ilmestyy keväällä -22. Ainakin nettitietojen perusteella se olisi viimeinen kirja tähän sarjaan.

Luistelureitit on sulaneet

Tänään olikin pilvistä ja lämmintä. Taisi vettäkin sataa välillä. Tiet loskassa ja jäässä. Hiekkaa oli kyllä laitettu kävelyteille.
En käynyt kuin kerran kävelyllä, voisi tietysti lähteä vielä kaupassa käymään, jos siltä tuntuu. Olo on ollut muutaman viikon ajan väsyneempi. Tänään olen taas opetellut olemaan yksin kotona, kun jouluvieras läksi eilen, pääsee entisiin rutiineihin takaisin. Pojalla oli erilainen elämänrytmi kuin minulla.

 

 Hyvä kuitenkin kun on saanut olla muuten terve, vielä ainakin. 

Viekö Nuutti tänään loputkin joulun asiat pois? Täältä on joulu hävinnyt, jokunen patterikynttilä on koska niistä haluaisin kuluttaa patterit loppuun. Tähtivalo on vielä ikkunassa myös.

  Hyvää tammikuun jatkoa!

Kiitos kommenteista! 

 

Ps. Fontista tuli jotenkin liian pieni, koska kirjoitin jutun tekstikäsittelyohjelmaan, enkä saanut sitä normaaliksi tähän blogiin.