torstai 21. heinäkuuta 2022

Mikähän piristäisi

 Kyllä on taas kirjoittaminen jäänyt vähille, en ole paljoa jaksanut edes päiväkirjaan kirjoitella, enkä kalenteriinkaan juuri muuta kuin aamu lämpötila ja paistaako aurinko vai sataa, tietty sen että käykö siinä vai siinä kaupassa. 

aamulla kuvasin ensimmäisen surkean kehäkukan kukan parvekkeella


Yhtenä aamuna eräs kirjailija oli aamu-tvn haastattelussa, en nähnyt sitä kokonaan, mutta jäi mieleen soimaan sanat; kirjoittaminen on elämän hallintaa. Olen kyllä samaa mieltä. 
Nyt on vaan jäänyt kirjoittaminen tännekin vähiin tässä kuussa. On tuntunut että ei ole mitään sanottavaa, eikä muutakaan, mistä kertoisi. Koronan jälkeen on ollut LAMA, eikä mikään huvita. 
Liikuntakin jäi vähemmälle, mutta nyt olen kuitenkin pyöräillyt jonkun kerran kaupungissa ja vähän toiseen suuntaankin. En tiedä miten tässä oppi kävelemään kuten ennen kävin jopa 3 kertaa kävelyllä päivässä. Tässä ei tunnu olevan kivoja kävelyreittejä ollenkaan.
12.7. auringonlaskuja

Tässä nyt laitan kuitenkin kuvia, joita olen tässä kuussa kuvannut, vaikka ei olekaan mitään kuvattavaa ollut, eikä huvita mikään.

Takiaisia on taas paljon kukassa, jotenkin ihmettelen sitä takiaiskasvustojen määrää taas. Valtavia yli metrin korkeita takiaisalueita on jokapuolella.

Mikäs. Onhan ne ihan kauniita :)

Ei muuta kuin luonnonkukkia ole näkynyt, ja tuoksuu ihan jokapaikassa lehmuksen kukinnan aikaan.
Tuokin rusakko tai jänis, mikä lie, ihan rauhasa syö nurmikoita.

Keltaisia lehtiä on näkynyt, huh. Ehkä tämä on Suomenpihlaja, en ole varma


Toissapäivänä ajelin toiseen suuntaan jonkin matkaa, katsoin että mitä sielläpäin on. Eipä löytynyt juuri mitään.  Nämä kivet näkyi, niin piti käydä katsomassa mikä muistomerkki...Haikan omakotiyhdistyksen 40-vuotismuistomerkki v:lta 1980.

Eilen ajelin kaupungissa ja Hatanpään arboretumin kautta

Hortensiat aloittaa kukintaansa

Muita kukkia oli jonkinverran

Ruusutarhassakin alkaa olla jo ruusut kukassa
 
Siellä oli viileäntuntuisia varjopaikkoja rantamaisemissa. Jos tulee helle tässä niin kannattaa ottaa viltti ja eväät ja mennä sinne rannalle varjoon
 
Tänään kävin ostamassa uuden petauspatjan sänkyyn, kun olen taas menettänyt unet. Olen pessyt kaikki petivatteet kuumeen jäljiltä, ostanut uusia lakanoita ja kokeillaan nyt auttaako uusi petari. 
Vielä yskittää, mutta saattaa olla jo vähempänä. 
kurkku
Satoa ei ole parvekkeelta tullut kuin pinaatista, kaksi kertaa olen tehnyt pinaattilettuja siitä. Muuten kurpitsat ja kurkut kukkii, mutta ei tule kukista mitään.

Moi moi!


20 kommenttia:

  1. Pinaattilettuja omakasvattamasta pinaatista! Hienoa :) Minä en ole ikinä kasvattanut pinaattia.
    Silloin pitää pyöräillä, kun pyöräilytyttää. Kävelee sitten taas, kun siltä tuntuu. tai voihan sitä pyöräillä jonnekin ja kävellä siellä vähän aikaa ja polkea takaisin. Tai mennä bussilla jonnekin ja kävellä. Tuntuu vähän tyhmältä mennä autolla jonnekin lenkille, mutta silloin näkee ainakin takuuvarmasti vähän erilaisia maisemia.
    Tänään on oikea hellepäivä. Melkein taas liikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parvekelaatikkoon kylvin lamopinattia muistakseni. Ne on kasvaneet senverran että voi leikata, ja sitten haaroittuvat. Erityisemmin en ole tykännyt pinaatista, mutta syöhän sitä letuissa:)
      Pitää sitä jossain alkaa käydä, ettei ihan tähän höpiydy pieneen asuntoon. Pyöräillessä ei tule edes niin kuumakaan, kun tuuli käy. Nyt ei ehdi tulla niin kuumakaan, kai, kun ilmat viilenee.

      Poista
  2. On nuo Hatanpään ruusut kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niitä kiva käydä katselemassa, kun ei ole omiakaan kukkia. Tänään kuljin siitä myös ja kuvasin muita ruusuja.

      Poista
  3. Onhan sinulla paljon kauniita kuvia. Meilläkin on hurjan paljon takiaisia ja korkeita. Välillä on sellaisia aikoja että mikään ei huvita. Nyt on niin kuumaa olla ulkona joten päätin leipoa sisällä 🤗😁
    Tein sämpylöitä ja omenahillo kääretortun. Minulla on täällä mökillä kotoonta tuotu yleiskone ei viitsi molempiin paikkoihin ostaa kallista konetta. Nyt olemme olleet mökillä toukokuusta lähtien yhden yön ollaan oltu kotona ja käyty päiväsaikaan tietenkin ehkä kerran viikossa.
    Kauniita ruusuja kuvasit minä yritän tehdä mökin edustalla olevaan kukkapenkkiin ruusuista istutuksia. Osa syksyllä ostamiani ruusuja kuoli mutta jäljelle jääneet ovat kukkineet kivasti. Pitää ostaa uusia tilalle kunhan kerkiää.
    Oikein hyvää loppuviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihanaa ois omenahillo-kääretorttu. Kunhan vähän viilenee niin on jotain leivottava kyllä. Nyt kun olen syönyt hunajaa yskään lääkkeeksi, niin on tullut hurja pullanhimo. Yleensä ei mulla tule sokerisia kahvileipiä käytettyä, vain sitten jos tekee hirveästi mieli. Jos ei syö makeaa, niin ei sitä tee hirveästi mielikään.

      Poista
  4. Hienoja kuvia! Minä näin myös tuon aamu-tv:n ohjelman, missä aiheena oli kirjoittaminen. Nuo ruusut ovat kyllä super ihania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Aina joku asia jää tv-ohjelmastakin mieleen...joskus. On kyllä harrastettu kirjoittamista, jo äitikin kirjoitti vihkoon murheitaan, kun oli raskas aika isän sairastaessa. Hän ehti kuitenkin ne kirjoitukset tuhota. Isän kirjoituksia olen lukenut monesti, hän oli kirjoittanut ennen talvisotaa asioita joita liikkui mielessä. Kirjoitus loppui kai sotaan lähtöön.

      Poista
  5. Tuo eka kuva parvekkeen kehäkukasta ei näytä mitenkään surkealta, vaan ihanan piristävältä auringolta!
    Samaa mieltä olen kirjoittamisesta, ja juuri eilen suosittelin yhdelle ystävälle, että voisi purkaa ahdistustaan kirjoittamalla. Ei niin väliä, mitä ja miten, kunhan kirjoittaa ulos itsestään pahan olon. Eikä sitä tarvitse antaa muiden lukea, jos ei halua. Mielestäni ihmisen elämässä on sama kuin talouselämässä, että välillä on lama ja välillä nousukausi, eikä kumpikaan kestä loputtomasti. Aaltoliike on hyvästä, ja sen myötä oppii antamaan arvon hyville hetkille ja huomaamaan pienet ilot.
    Noita ohdakkeita kasvaa myös meillä päin runsaasti. Onkohan maaperä erityisen köyhää, kun niitä tulee, vai mikä lienee niiden runsauden syy?!
    Iloa ja voimia viikonloppuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Tarpeeksi läheltä kun kuvaa niin kukkakin näyttää isommalta. Oli tosi pieni ja surkea kukka, liian pieni ruukku tai vähän lannoitetta. Hyvä kun joku kukka tulee kuitenkin.
      Kirjoittaminen kyllä usein helpottaa, ihan sama mitä niillä tekee. Mulla on yksi pikkuvihko, joka on aina jossain piilossa ja kirjoitan siihen jotain silloin kun se sattuu tulemaan esiin. Aikansa ongelmat sitten huomaa, miten ne on menneet ohi.
      Nämä takiaiset kasvaa missä ei pientareita hoideta yhtään, luulisi että on voimaa maassa kun ne on kohta 2 metrisia jossain. Toinen on saunakukka eli peltosaunio, jota kasvaa jokapuolella.

      Poista
  6. Kauniita kuvia olet ottanut. Luonnonkukista etenkin kannattaa iloita. Parvekkeelta voisi satoa tulla, jos siveltimen tai jonkun harjan kanssa kiertelisit kukasta toiseen. Pölyttäjät ei ilmeisesti osaa parvekkeelle. Ja sieltä koronasuostahan me kömmitään tarmokkaasti taas ilon puolelle. Sinulla sairastettu tauti varmaan aikansa väsyttää. Minulla taas jäi möllöttäminen päälle niistä karanteeniajoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kun ei ole pihaa tai puutarhaa, pitää vaan seurata luonnonkukkia, kun ei ole tässä lähellä edes hoidettua puistoa. Kaikki on vielä rakenteilla. Kyllä pölytin penselillä alkukesällä, on muutama tomaatti tulossa ja paprika. Ehkä tämä kuumuus sitten lopetti kukinnan, nyt taas on yksi kukka tomaatissa.
      Näkyy olevan joku pitkaikaisvaikutus tässä koronassa. Onneksi olen eläkkeellä! Mutta kyllä pitäisi alkaa jo liikkua jossain.

      Poista
  7. Käveleminen on mukavaa mutta kyllä on pyöräilykin;) Siten pääsee helposti pidemmälle kuin kävellen jaksaisi mennä:)
    Kauniita kukkakuvia!
    Parina vuotena olen laittanut pinaattia kasvamaan mutta kukinta meinaa aina yllättää minut ja siten jää sato vähän kehnoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On se lähdettävä tästä pikkuasunnosta välillä ulos, ei muuten tuu mitään. Saattaa näissä pinaateissa olla kukkiakin, jotain pieniä keltaisia. Olen vaan leikannut muutaman lehtiparin jälkeen latvat. Nyt näyttäisi taas olevan leikattavissa, etteivät kasva liian isoiksi. Hyvin pientä on sato, mutta muutamaan lettuun riittää :))

      Poista
  8. Ainakin ilahdutat meitä lukijoitasi hienoilla kukka- ja maisemakuvilla. Katselen niitä mielelläni.
    Naapurit sairastivat koronan viime kuussa ja ovat edelleen aika puolikuntoisia. Toipuminen vie näköjään aikansa. Kirjoittaminen on hyvää terapiaa. Pienin askelin eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis Kiitos!
      Aika outo juttu, miten vaikuttaa kolmen päivän kuume myös johonkin perusturvallisuuden tunteeseen. Kun on kitkutellut jo yli 2 vuotta sairastumatta. Ja yskää on riittänyt, en tiedä miten siitäkin pääsisi.

      Poista
  9. Tosi kauniit kuvat, erik.kaunis kukka on tuossa takiaisessa,eipä kauankaan kun taas on syksy ja pitkä talvi, kesä on paras vuoden ajoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kun ei itellä kukkia ole, niin sitä kiinnittää huomiota takiaisiinkin :D
      Kohta on heinäkuu mennyt, jotenkin en vaan enää tykkää kuumuudesta. Aamupäivät menee kun ei parvekkeelle paista aurinko, mutta sitten paahtaa koko illan kuumuutta, ei auta ikkunoiden aukaisu, vaan pitäisi olla verhot.
      On taas uusi asuinpaikka, saa nähä miten pimeää ja kylmää sitten tulee syksyllä ja talvella...

      Poista
  10. Kauniit kuvat! Hatanpäässä olen kerran käynyt ihailemassa ruusuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! Oli mennyt kommentti roskapostiksi, mutta älysinpä lopulta katsoa sielä sen pois.
      Nyt varmaan on ruusuja taas lisää, jos vaan ei eilinen rankkasade ole niitä vienyt.

      Poista