tiistai 30. joulukuuta 2025

Myrskyn jälkeen...

 ...paistoi aurinko 

 

28.12. saattoi olla jo ennen myrskyä aurinkoista

Luikkaus tuli ja vähätkin lumet kai meni kovan tuulen mukana. Tänään meinasi tämä mummokin mennä tuulen mukana, kun pohjoisen puolelta puhalsi selkään, joten ihanpa heilutti vaikka en ole ihan kevyt. 

Eilen kävelin kaupungilla ja tullessa tulikin mieleen lapsuudesta sana Nilppu, tällaista keliä sanottiin sellaiseksi. Tien pinnalla tasainen jääkerros, jonka päällä pieni kerros lunta, siihen ei auta nastakengät eikä sorat, eikä mikään.

Näkymä puistosta 30.12. 25

 Muutamia puita pötköttää vielä puistossa, kyllä nämä yli 100 vuotiaat puut pysyivät pystyssä. Muutama ohut koivu ja huonokuntoiset juuret jossain puussa, niin oli kaatunut. Joku havupuukin oli revennyt myös.

jäätaidetta luonnon mukaan 30.12.25
 

Alkaa olla joulu raivattu pois eikä ole oikein varauduttu uuteen vuoteenkaan ruualla mitenkään. En oikein ole makkaraa syönyt, enkä perunalastujakaan moneen kuukauteen. 

Pitää varmaan tehdä tästä vuodesta jotain katsausta toisella kertaa, vaikka kyllä tämä vuosi vaikutti hyvinkin tylsältä ja aikaansaamattomalta, kun kuvia selailin tämän vuoden varrelta.

Ainakin uusi kalenteri alkaa jo huomisesta päivästä, joten siihen pitää jotain kirjoitella :)) Entinen olikin ihan pieni  kalenteri ja tavallinen "vihko" johon kirjoittelin loppuvuoden.

Moi moi taas! Rauhallista vuodenvaihdetta toivottelen!

4 kommenttia:

  1. Huikean ihanaa jäätaidetta. Me säästyttiin myrskyltä täällä Itä-Suomessa. Saatiin tosin lunta 10 cm.
    Ihanaa alkavaa vuotta sinulle

    VastaaPoista
  2. Onpa kaunista jäätaidetta.
    Täällä on juuri sellainen jää+lumi keli, tosi liukas. Aamulla oli autollakin liukasta, pyörät sutivat tuossa Vatialan mäessä. Ylös pääsin kuitenkin. Tuulikin pyöritti kevyttä maassa olevaa lunta.
    Raketteja paukkui jo äsken, kyllä ne aikaisin aloittavat, höh :(

    VastaaPoista
  3. Upeaa jäätaidetta!
    Meillä tuuli vielä eilenkin melkoisesti, onneksi en ole palauttanut "Oscaria", rollaattoria, jonka sain korona-aikaan tueksi ja turvaksi, kun selvittelivät, mikä eukkoa huippaa. (Koronan syytä se ei ollut, vaan epilepsialääkkeistä löytyi lopulta syy).
    Maantie oli tosi liukas, mutta onneksi Oscar piti huolen, että pysyin pystyssä, kun kävin postilaatikolla.
    Yöllä satoi lunta niin, että saatiin tehdä ensimmäiset lumityöt tälle talvelle.

    Hyvää uutta vuotta Sinulle Emilie, ja kiitos blogiystävyydestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS. Laitoin uuden vuoden ensimmäiset kirjat Lukupiirin sivuille ☺️

      Poista