Olen kirjaston suurkuluttaja, harvemmin ostan itse mitään kirjoja :) Pääasiassa tulee luettua kotimaista kirjallisuutta. Kirjastosta voin varata uudempia kirjoja, tai katsoa mitä hyllystä löytyy. En yleensä erityisemmin hae uutuuksia. Luen niitä, jos sattuu löytymään ja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Olenkin yrittänyt laajentaa lukemisiani naiskirjailijoista, miestenkin kirjoittamiin kirjoihin ja ulkolaisiakin yrittänyt ottaa luettavaksi..
145 kirjaa on kulkenut tänä vuonna minun käsieni läpi :) Paljon olen laajentanut lukemisiani, tänä vuonna parhaita kokemuksia ovat olleet Camilla Läckbergin dekkarit ja kotimaisista kirjailijoista Seppo Jokinen.
JOULUKUU (kahdeksan kirjaa)
Byrne Rhonda; The Secret, Salaisuus
Loppuvuoden käytän tämän oman kirjani uudelleen lukemiseen, koska lainakirjat nyt ovat loppuneet :) ja jospa saisin tästä taas uutta "potkua" ja intoa uuden vuoden haasteisiin :)
"Elämän suuri salaisuus on vetovoiman laki, Keskity tiukasti siihen mitä haluat ja lähetä toiveesi universumiin. Vetovoiman laki takaa sen, että elämääsi rajoittavat näkymättömät esteet kumoutuvat. Ajatuksistasi tulee totta."
Kiitollisuus, positiivisuus, myönteisten asioiden ajattelu, visualisointi, keskity ajattelemaan sitä mitä haluat eikä sitä mitä Et halua.....
*****
Kauppinen Pirjo;Elämäni polte
Kirjailija toimittajan oman elämän kertomus, aina lapsuudesta 1960-luvulta, nuoren toimittajan railakkaaseen menevään elämään ja sitten traagiseen onnettomuuteen. Sekä sen jälkiseen elämään.
Mielenkiintoisia juttuja hänen työtovereista ja haastateltavana olleista henkilöistä, tv-työstä ym menevästä ja vauhdikkaasta elämästä. Kunnes silmänräpäyksessä kaikki muuttuu, kun hän putoaa portaissa ja saa vakavia vammoja. Hän taistelee elämästään. Koko perheen elämä muuttuu, onneksi hänellä on hieno perhe ja paljon ystäviä, sekä lääkäreitä, hoitajia ja avustajia ympärillään.
Uskomaton sinnikkyys ja positiivinen elämänasenne vie hänet vielä työelämään, kivuista ja pyörätuolista huolimatta.
Opettavainen ja ajatuksia herättävä lukukokemus. Auttaa pistämään asiat tärkeysjärjestykseen.
****
Cedervall Marianne; Tästä talvesta tulee musta
Tämän lainasin ihan (melkein) kirjan nimen vuoksi, talvi on kyllä ollut aika musta :)
Tarinassa kerrotaan pienestä Ruotsinlapin kylästä nimeltä Kuivalihavaara, jossa " sanomalehti tuli päivän myöhässä ja joitakin alkoholijuomia piti odottaa monta päivää" mutta sielu sai lepoa ja rauhaa.
Mirjam karkaa sinne, kun haluaa pakoon entistä elämää ja Hervor saapuu Amerikasta hänen tuekseen. Kuuluisa oopperalaulaja Ralph saa yllättävän perinnön " innokkaalta oopperafanilta" ja saapuu katsomaan perimäänsä tyhjillään olevaa hotellia.
Kylässä asuu monenlaista paikallista väkeä, vanhoillisia uskovaisia ja myös oikein mukavaa ja vieraanvaraista porukkaa. Kirjailija kirjoittaa hauskasti ja värikkäästi kylän elämästä ja ennakkoluuloista.
Vaikka monenlaista jännää tapahtuu, niin kirja on hauska eikä ollenkaan niin musta kuin mitä kirjan nimi antaa kuvitella. Oikein miellyttävä lukukokemus! Kirjailijalta on aikaisemmin ilmestyntyt esikoisromaani; Ajattelen sinua kuolemaasi saakka. Pitää katsoa löytyykö se kirjastosta.
********
Evans Nicholas; Tulisielut
Ed ja Connor ovat metsäpalojen sammustuspartiossa. He hyppäävät Montanan vuoristoisella seudulla laskuvarjolla sammuttamaan tulipaloja kollegoidensa kanssa. (Enpä ole aikaisemmin kuullutkaan tällaisesta työstä).
Julia on Edin tyttöystävä. Hän on nuorisotyöntekijä, joka tekee töitä vaikeasti syrjäytyneiden nuorten kanssa. Nuoret viedään metsään retkeilemään ja leiriytymään, sillälailla saavutetaan heidän luottamuksensa ja saadaan heitä avautumaan vanhoista traumoista. Heidän ollessa vuoristoisella seudulla, salama sytyttää tulipalon. Eräs nuori nainen Skye, on juuri karannut leiristä ja Julia lähtee häntä etsimään, Skye ei tottele, vaan jää tulen saartamaksi, niinkuin 5 sammuttajaakin. Ed loukkaantuu vakavasti...Connor pelastaa Julian hengen. He ovat rakastumassa toisiinsa, mutta Ed ja Connorhan ovat parhaita ystäviä.
Tämä on hurjan jännittävä kirja, välillä tuntuu liiankin jännittävältä.
Connor on harrastanut valokuvausta ja hän lähtee valokuvajaksi Afrikkaan, sotatoimialueille Ruandaan ja Ugandaan ja kiertelee muuallakin. Hän ottaa kuvia uhreista, teloitetuista ihmisistä ja joutuu vaikeisiin ja vaarallisiin tilanteisiin. Hän on teillä tietymättömillä vuosikausia. Sillä aikaa Ed kuolee ja Julian elämä lapsensa kanssa muuttuu. Hän saa päähänsä lähteä myös Afrikkaan, siihen paikkaan mistä Connorkin on ottanut kuuluisia kuviaan. Hän opettaa siellä avustusjärjestön hoivissa entisille lapsisotilaille englantia. Nämä lapset ovat kokeneet hirmuisia asioita ja heillä on vaikeita traumoja niistä.
Sota lähenee ja Julian koulu lähtee evakkoon. Connor selviää vankina olostaan erään vartijan ansiosta ja saa selville, että Julia on siellä sodan keskellä. Connor lähtee pelastamaan, saa vuokrattua lentokoneen ja hyppää laskuvarjolla mahdollisimman lähelle koulua. Hän saa nähdä kouluna olevan luostarin palavan...
Oikeastaan tässä romaanissa on ainekset useampaankin kirjaan. Kirja jakaantuu kolmeen osaan ajallisesti ja tapahtumiltaan Edin, Connorin ja Julian elämää seurataan noin 10 vuoden ajan. Todellakin järkyttävä kertomus oikeasti tapahtuneista tapahtumista. Näistähän on uutisoitu täälläkin paljon, mutta ne ovat olleet jo silloin liian hirvittäviä asioita täysin ymmärrettäväksi.
Jännittävä ja mielenkiintoinen kirja, 461 sivua. Tämä on julkaistu v. 2001.
Kirjailijalta on vielä lukematta romaani; Kylmät vuoret v. 2005. En ole löytänyt häneltä kuin nämä 4 (Hevoskuiskaaja, Suden läheisyys, Tulisielut) suomennettua kirjaa.
******
Jokinen Seppo; Ajomies
"Toimittajan teloitus Tampereella paljastaa komisario Koskiselle pahuuden monet kasvot"
Tuttu porukka poliiseja alkaa selvitellä tätäkin rikosta. Siihen liittyy myös vanha 9 vuotta sitten tapahtunut autokolari, koska tapahtumapaikalta löytyy siihen osallisena ollut sekava mies. Selvää on kuitenkin, että hän ei ole tekijä, vaan sekavuuden syyt johtuvat tämän lapsuuden tapahtumista. Koskisen tutkinta johtaa Kaijan kanssa kuitenkin ensin Osloon asti, koska siellä on surmattu mies asunut ja selvitellyt norjalaisten hiihtäjien doping-yhteyksiä. Selvitellä pitää myös muotitalon omistajan osuutta jutussa.
Kun avaa Jokisen dekkarin tietää taatusti viihtyvänsä sitä lukiessaan.
*****
Hilton James; Sininen kuu
Tämä on "Joka kodin tähtikirjastoon" kuuluva klassikko omasta hyllystä. Ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestynyt v. 1936. Tämä kirja on tarttunut minulle jostain kirpputorilta joskus, en tiedä miksi? Ehkä siksi kun olen aina ollut "kuuhullu" :) Elokuvaksikin tehty vanha loistava tarina, jonka olen lukenut monesti, enkä luovu tästä kirjasta.
Tarina alkaa, kun vuonna 1931 Baskulista Peshawariin kuljetetaan vallankumouksen levottomuuksista siviiliväestöä lentokoneilla turvaan. Eräässä koneessa oli vain 4 matkustajaa, jotka olivat kolme miestä, Hugh "Glory" Conway, Charles Mallison, Henry D. Barnard ja neiti Brinklow.
Kone oli siihenaikaan loistoyksilö, matkustajakone saatu lainaksi maharadsalta. Yllättäen sen olikin anastanut eräs alkuasukas. Hän lennätti koneen kauan korkeiden vuoristojen yli ja yllättyneiden matkustajien kysellessä uhkaili vain aseella heitä. Kone laskeutui kaukaiselle tasangolle ja sen kuljettaja menehtyi laskussa. Siellä matkustajat sitten olivat jäisellä tasangolla jossain Tiibetissä.
Yllättäen lähestyi kummallinen saattue, jonka johtaja oli Tshang Shangri-Lan lamaluostarista, joka toivotti heidät vieraiksi luostariinsa. Luostari osoittautui miellyttäväksi ja rauhalliseksi paikaksi, varsinkin Conway tunsi sen rauhoittavan tunnelman omakseen. Karakalin vuori loisti kuun valossa lumoavasti.
Mallison taas ei ollenkaan viihtynyt siellä, vaan kyseli jatkuvasti saattajia johdattamaan heitä pois sieltä takaisin sivistyneeseen maailmaan. luostarin lähellä oli laakso, jossa asui onnellinen kansa. Siellä oli kaikkea mitä ihminen saattoi vaatia, vaikka sanomalehdet olivatkin edellisen vuoden lehtiä. Aika oli pysähtynyt, lama kertoi että heillä oli käytössä yrtti, jonka avulla saattoi elää vuosisatoja vanhaksi, kaikki kiire oli poissa ja osa matkalaisista halusikin jäädä laaksoon asumaan.
Conway houkuteltiin kuitenkin lähtemään antajien mukaan pois laaksosta. Hädintuskin hän selviytyi Kiinan puolelle, jossa kuumeisena päätyi muistinsa menettäneenä nunnien hoitoon.
Ehkä me kaikki sitten etsimme sitä onnen maata, Shangri-Lata, missä rauha ja kauneus vallitsee.
Elokuvanakin tämä Lost Horizon on mulla levyllä, ehkä joskus katson sen taas. Vaikka muistelen, että ei tämä ollut elokuvana niin hyvä. Mutta ainahan maku ja mieltymykset muuttuvat.
*******
Grisham John; Sateentekijä
Seuraavaksi pääsee tämä kirja mun kaapista ulos :)
Koetin todella lukea tätä, koska tämä on varmasti hyvä kirja ja bestsellerkin ollut joskus.
Takakannessa kerrotaan näin: "Yhdysvaltain bestsellerlistojen ykköstrilleristi kertoo kieroilevasta vakuutusyhtiöstä, oikeudellisesta vehkeilystä ja moraalisesta romahduksesta.
Haaveissaan Rudy Baylor näkee itsensä nuorena tähtiasianajajana, ammattikielessä "sateentekijänä", jonka kosketuksesta syntyy kultaa ja kunniaa. Valitettavasti todellisuus on aivan toisenlainen;Rudy on rahaton ja työtön oikeustieteen opiskelija."
Amerikkalaisen suurkaupungin lakimiesmaailma ei vaan minua oikein nyt kiinnosta (Varmaan muita kiinnostaa), kuitenkin kahlasin kirjan jotenkuten läpi. Sinänsä kiinnostavaa juttuahan Rudy pääsee ajamaan; rahattoman perheen aikuinen poika sairastuu leukemiaan ja vakuutusyhtiö ei suostu korvaamaan kalliita hoitoja, niinpä poika ei saa hoitoa ollenkaan! Tässä kohdassa olen onnellinen että Suomessa ei ole samanlaista sairausvakuutus-systeemiä, kuin siellä.
Korvausten saaminen ei käy hetkessä, eikä perheen poika saa ajoissa niitä ja hoitoa, vaikka jutun Rudy kumppaneineen voittaakin.
Kirjassa on tuhottoman paljon henkilöitä, joihin en saa otetta, enkä aina muista kuka on kukin, vaikka muutamassa päivässä luinkin pääosan kirjasta.
Lähtevät kierrätykseen kirjaston vaihtokirjoihin :) |
*******
Evans Nicholas; Suden läheisyys
Vaihteeksi luen omasta hyllystä tämän ennen lukemattoman kirjani. Vuosia sitten olin kirjakerhossa, josta tuli ostettua kirjoja. Eipä tainnut silloin olla aikaa niihin, mutta nyt ei ole muitakaan kirjoja lainassa ja kaapit kirjoja pullollaan :)
Kirjoittajan aikaisempi esikoisromaani Hevoskuiskaaja on kansainvälinen läpimurto. Elokuvan olen muutaman kerran katsonut, mutta lukenut en ole kirjana.
Tässä romaanissa pieni rauhallinen Hopen kaupunki Montanassa nousee julkisuuteen, kun susien ilmestyminen kuohuttaa ihmisten tunteita. Vastakkain ovat luonnonsuojelijat ja karjankasvattajat. Aihe tuntuu hyvin tutulta, koska meilläkin täällä on susia ilmestynyt asutuksen läheisyyteen ja moni koira ja lammas ym on mennyt susien suuhun.
Tarina on sijoittunut Montanan upeisiin maisemiin, jotka kertomuksen perusteella melkein näki silmissään, jo ennenkuin kuuklasin seudun maisemia netistä.
Helen on 29 vuotias chicagolainen susien tutkija ja biologi, jonka pyytää avukseen susiensuojeluohjelmaa johtava Dan, kun sudet ovat alkaneet tappaa karjaa Hopen (kuvitteellisessa) pikkukaupungissa. Heti tulee selkkauksia susia vihaavien karjankasvattajien ja suojelijoiden kesken ja tappouhkauksia lentelee puolin ja toisin. Helen asuu pienessä syrjäisessä mökissä koiransa kansaa ja alkaa seurata missä susilauma liikkuu. Pahin vastustaja on karismaattinen karjatilallinen Buck, joka on paikkakunnan johtohahmoja ja suuri naistenmies. Hän on pitänyt perheensäkin tiukassa komennossaan.
Helen tutustuu ja ystävystyy joidenkin paikkakuntalaisten kanssa ja löytyy se suuri rakkauskin uudelleen, vaikka hän on kokenut juuri haavoittavan eronkin. Buck palkkaa vanhan susienmetsästäjän salaa hävittämään susia, vaikka onkin rikollista tappaa niitä.
Kirjan loppupuolella tapahtumat kärjistyvät ja jännitys tiivistyy, kun miesjoukko alkaa ampua loppujakin susia, jäljellä olevaa emoa pentuineen. Helen rientää Buckin pojan Luken kansa niitä pelastamaan...
Minun mielestäni Tämä On Hyvä kirja, jännittävä, olematta varsinainen dekkari. Tämä on varmasti parhaita tänä vuonna lukemiani kirjoja, ja mulla on se ollut lukematta vuosikausia kaapissa :)
Nyt se pääsee kaapista pois ja kiertoon. En enää kerää kirjoja kaappiin pölyttymään.
MARRASKUU, luin vain 9 kirjaa tässä kuussa :)
Kirstilä Pentti; Jäähyväiset lasihevoselle
Ensimmäinen kirja mitä olen lukenut Kirstilältä. Näitä Jäähyväiset- sarjan dekkareita on ollut useampikin, näissähän ylikonstaapeli Hanhivaara ratkoo Tampereella tapahtuneita rikoksia.
Eräänä päivänä kirjapainon johtaja Sakari Kaarto päätti tulla hulluksi -hän alkoi ryyppäämään ensiksi. Hänen tavoitteena oli päästä eroon vaimostaan ja välttyä vuosien vankilareissulta. Koska "hulluthan eivät joudu vankilaan".
Kirstilän dekkareitahan on kehuttu paljon ja niitä on tehty elokuviksikin. Olen katsonutkin Jäähyväiset presidentille-elokuvan ja v. 1985 on tästäkin romaanista tehty elokuva, Hanhivaarana Tapani Perttu. Jotenkin hämärästi muistelen, että olisin nähnyt tästä ainakin osan elokuvana.
Voi olla, että löysin taas uuden kirjailijan, jonka kirjoja tulen lukemaan.
*******
Tuominen Pirjo; Hakaniemen kaunis Helene
Nuori säteilevän kaunis Helene de Jankewitsch astuu Helsingin seurapiireihin iloisella 1870-luvun lopulla. Hänet naidaan rikkaaseen Stenbergien sukuun, joka on rakentanut komeat huvilansa ja konepajansa luonnonkauniin Hakaniemen rannoille. Kaikki on hyvin kunnes kielletty rakkaus mullistaa hemmotellun kaunottaren elämän. Teos on paitsi rakkausromaani myös antoisa kuvaus vuosisadan vaihteen teollistuvasta Helsingistä.
Tämä historiallinen romaani perustuu Helene Stenbergin jälkeläisten sukuarkistoon ja hänen omiin kirjeisiin vuosilta 1878-1905.
Helenen sorruttua avionrikkojaksi hänet karkotettiin kotoaan ja erotettiin lapsistaan. Hän vajoaa yltäkylläisestä elämästä köyhyyteen ja rahattomuuteen. Raskaiden vuosien jälkeen hänen vanhin poikansa löytää äitinsä ja toivottavasti hänen loppuikänsä olisi ollut hyvä.
Tämähän on tositapahtumiin perustuva ja hyvin vaikuttava historiallinen romaani. Voin suositella historiallisista kertomuksista pitäville.
Valitettavasti tämä kierrätyskirja on niin huonokuntoinen, että se menee nyt paperinkeräykseen. Mutta tämähän löytyy varmasti kirjastostakin.
Tänäkin vuonna olen lukenut monta hänen kirjoittamaansa kirjaa.
****
Fossum Karin; Toisenlainen rakkaus
Eiköhän nämä marraskuun Fossumit ole nyt tässä :) 3 hänen kirjoittamaa jännäriä tässä kuussa.
Pariskunta on tavanomaisella kävelyllään metsässä syksyllä ja yllättäen törmäävät pienen pojan hyväksikäytettyyn ruumiiseen. Pienen paikkakunnan elo muuttuu kertarysäyksellä.
Konrad Sejer ja kollegansa Jacob Skarre alkavat selvitellä miten ja kuka on tehnyt tällaista kauheaa tekoa. He kiertävät puhuttamassa kylällä ja tekevät kaikki muutkin temput jotta saisivat selville kuka tekee pienille pojille tällaista ja pojan löytänyt pariskunta yrittää heitä auttaa. Henkilöiden taustalla on monelaista traumaa, lapsuudenaikaista ym, eikä pariskunnankaan elämä ole onnellista. Kirjassa kerrotaan paljon poliisimiesten pohdintoja pedofiliasta ja muistakin poikkeavaisuuksista. Myös rikoksen tekijän mietteistä kerrotaan, hänenkin lapsuutensa ja elämänsä ovat tosi kurjia.
Kyllä tällaiset lapsiin kohdistuneista rikoksista kertovat kirjat ovat rankkoja lukeakin, aina vertaan näitä Sund;n Varistyttöön. (Se on tähänasti lukemistani kamalin)
Jos vertaa tätäkin dekkaria esim. Jokisen dekkareihin, niin tässäkään ei kerrota juurikaan muusta, niinkuin poliisimiesten kotielämästä tai heidän vapaa-ajasta. Ihan kuin he olisivat koko ajan töissä. Sejerillä kun on kuitenkin koira Shar Pei nimeltään Frank Robert, joka makaa hänen kirjoituspöytänsä alla.
******
Arhippa Pirkko; Komisarion kirjelaatikko
Tämä on Arhipan jännäri, painettu 1968. Toinen? hänen jännäreistään. Olenkin lukenut enemmän hänen uudempaa tuotantoaan, hauska lukea nyt vanhempaa. Kirjaa julkaistaessa olin 11 vuotias. Olikohan maailma silloin noin virallinen? Varmaankin. Henkilöistä puhuttiin neiti-, rouva- tai herra sejase. Poolopuserot olivat muodissa, samoin kuin talkoot, kahvikutsut ja syrjähypyt.
Tapahtuu Rauhalassa, joka on turkulainen uusi rauhallinen asuinalue. Jännityksiä siellä kuitenkin on, niitä syrjähyppyja ymmä muita juonia. Monet rouvista saavat yllättäviä uhkauskirjeitä. Tietalkoiden jälkeen löytyy eräs vanhempi nainen surmattuna, kukaan naapureista ei ole pitänyt tästä henkilöstä, mutta kellä on tarpeeksi iso syy surmata hänet?
Arhipalla on aivan mahtava kirjailija-ura kuudella vuosikymmenellä. Paljon olen hänen kirjojaan lukenut, mutta vielä on ainakin näitä alkuvuosien dekkareita lukematta. Ja 36. dekkari on ilmestynyt nyt syksyllä. Ehdottomasti pitää sekin lukea.
********
Jokinen Seppo; Vihan sukua
Yhtenä kauniina aamuna Tampereen rauha järkkyy kammottavalla tavalla. Kuuluu suuri pamaus.
Juna on räjähtänyt ja arvellaan sen olevan terrori-isku. Samalla on kuitenkin myös räjähtänyt radan vieressä oleva talo. Rikoksen tutkinta on kuitenkin siirretty supolle ja Koskisen porukka saa tutkittavakseen haastattelut räjähtäneen talon naapureissa. Sieltä löytyykin raa'asti surmattu pariskunta, jonka surma näyttää liittyvän räjähdykseen. Komisario Koskinen alkaa kuitenkin miettiä sitäkin, vaikka se työ ei hänelle kuuluisikaan. Välillä hän katoaa päiväksi omille teilleen ja sekös ärsyttää joitakin. Koskinen pääsee kuitenkin jyvälle tapahtumaan johtaneista vanhoista asioista kokemuksensa ja ihmistuntemuksensa ansioista. " Vihan sukua luotaa syvältä ihmisen pimeää puolta. Jos on köyhyys periytyvää, näyttävät sitä olevan myös sysimusta kauna ja katkeruus"
Loppujen lopuksi tämä kirja oli varmaan Jokisen parhaita jännäreitä. Aika erilainen kuin aikaisemmat.
*****
Jokinen Seppo; Hervantalainen
Komisario Koskinen selvittelee taas tässä jännittävässä dekkarissa poikkeuksellisen raakoja pahoinpitelyjä. Joku on ottanut rankaisijan roolin ja alkanut pahoinpidellä ihmisiä, jotka ovat kaltoinkohdelleet tai lyöneet läheisiään. Menee pitkään ennenkuin rikospoliisit saavat tietoonsa mikä näitä rikoksia yhdistää.
Loppuhuipenus onkin niin jännittävä, että ei voisi kirjaa jättää käsistään.
*****
Mustonen Enni; Lapsenpiika
Lopultakin sain tämän jo kuukausi sitten varaamani kirjan kirjastosta. Lyhyt laina-aika, on luettava tämä ensin.
Paimentyttö-romaanista tuttu Ida on pestattu lapsenpiiaksi säveltäjä Sibeliuksen perheeseen Helsinkiin. Hän joutui tarttumaan toimeen heti kun astui talon ovesta sisään. Hänellä oli isäntäväen Ainon ja Jannen lapset, kaksi pientä tyttöä hoidettavana ja kohta syntyi uusi tyttövauvakin. Kädet olivat työtä täynnä, kun Ida joutui passaamaan herrasväkeä ja siivoamaan, uunit lämmittämään, puut kantamaan ja ruoatkin laittamaan. Ida tapasi vanhan tutun Eliaksen, tämä oli vossikkakuskina ja asusteli samassa pihapiirissä. Heillä oli ihan vakava romassikin. Suhde vaikeutui kun Sibeliukset muuttivat Keravalle.
Tämä on miellyttävä, rauhallinen romaani, kertoo 1800-luvun lopun ja uuden vuosituhannen alun tapahtumista. Silloiset yhteiskunnalliset tapahtumatkin ovat esillä.
*******
Fossum Karin; Ken sutta pelkää
Minulle kehuttiin hyväksi tätä norjalaista kirjailijaa, ja löysinkin hänen kirjojaan kirjastosta. Ainahan se on vähän opettelua ja tutustelua, kun aloittaa lukemaan uuden henkilön kirjoittamia kirjoja.
Vanha nainen löytyy surmattuna kotioveltaan. Lähistöllä on nähty mielisairaalasta karannut mies, kyläläisten vaarallisena pitämä psykopaatti. Tapaus näyttää selvältä paikallisen poliisin mielestä. Komisario Konrad Sejer ei olekaan asiasta aivan yhtä varma.
Aika jännittävä kirja, lapsena koetut kamaluudet heijastuvat aikuisuuteen, tavalla tai toisella.
Lukemista kyllä "haittasi" taas kirjan pokkariversio, tämän otin siksi koska en löytänyt edeltävää kirjaa Evan katse. Ajattelin nyt lukea kirjat järjestyksessä :)
******
Fossum Karin;Paha tahto
Näissä Fossumin molemmissa jännäreissä alkuasetelmassa on psykiatrinen sairaala ja siellä hoidossa oleva nuori mies. Uhreja molemmat.
Ystävykset lähtevät alussa mökille viettämään viikonloppua, yksi kaveri haetaan sairaalasta. On synkkä syksy, mutta he lähtevät kuitenkin veneellä soutelemaan pimeässä. Yksi heistä molskahtaa laidan yli ja toiset eivät tee mitään. Vasta seuraavana päivänä he tekevät katoamis-ilmoituksen.
Poliisit tekevät yllättäviä kysymyksiä kaveruksilta. He olivat sopineet ennakolta miten illan tapahtumista kerrotaan.
Tämän jännärin lukeminen sujui jo "paremmin", mutta en vielä ole tykästynyt tähän kirjailijan dekkareihin niin paljon kuin esim. Läckbergin :)
*********
LOKAKUU, neulominen vei tässä kuussa aikaa, vaikka tulihan noita kirjojakin luettua 10 :)
Tuominen Pirjo; Tuuliajolla
Romaani kertoo 70-luvun nousukauden liikemiesten elämästä. Martti on firman markkinointijohtaja, joka kiertää ympäri maailmaa ja tekee hyvää tulosta firmalleen.
Meri on tiedotuspäällikkönä toisessa yhtiössä ja heidän tiensä kohtaavat eräässä tilaisuudessa. He rakastuvat ja menevät naimisiin. Kirjassa on paljon pohdintaa naisen ja miehen rooleista liike-elämässä. Nainen tekee "työt" ja mies, ylempänä johtajana korjaa ansiot hyvin tehdystä työstä. Sitten teollisuus alkaa siirtyä Kaukoitään, ja alkaa lamakausi. Martin sisaren, menestyvän kirjailija Ritvan mies Jaakko saa potkut, eikä silloin vielä oltu totuttu työttömyyteen ja sen tuomaan rahavaikeuteen.
1980 julkaistussa kirjassa pohditaan sen ajan maailmaa helsinkiläisten kokemana. Se on kuin kurkistus tuon ajan elämään ja ihanteisiin. Pitkiin työpäiviin ja rahan tuomiin ylellisyyksiin. Miten johtajat menettävät terveytensä pitkissä työpäivissä ja kosteissa palavereissa.
******
Hietamies Eve, Yösyöttö
Tämä onkin viimeinen lokakuussa lukemani kirja.
Onkin todella mielenkiintoinen ja jännittävä romaani. Vaikka ei olekaan mikään "jännäri"
Antti ja Pia ovat aviopari. Pia tuleekin yllättäen raskaaksi ja raskausaika on jo vaikea. Pieni poika syntyy, mutta Pia lähtee yllättäen jo sairaalan edestä taksilla ihan eri suuntiin ja jättää Antin yksin pienen vauvan kanssa. Niinpä Antti on aivan ymmällään, miten selviää vauvansa kanssa. Pia sairastuu ja joutuu suljetulle osastolle.
" Hyvästi seksi, baari-illat ja juttukeikat. Tervetuloa puklurätti, äidinmaidonvastike ja Teletapit. Mutta mista hitosta tällainen äijä löytäisi ne kivikautiset äitigeenit?"
Neuvolan Ulla kehottaa menemään perhekerhoon ja vauvamuskariin, verkostoitumaan. Antista tuntuu, että kaikki katsovat hänta kummeksuen, ainoa isä. Sitten Antti tutustuu Enniin ja Terttuun, tämän vauvaan, joka on samanikäinen kuin Paavo-poika. Antti ja Paavo tutustuvat muihin äiteihin ja lapsiin leikkipuistossa.
Mielenkiintoinen kirja, vaikka olikin aika hankala lukea pokkarina. Se oli aivan erilainen kirja, mitä luulin. Tietysti kuvittelin aluksi, että tämä kertoo äidistä ja vauvasta, perinteiseen tyyliin. Mutta ei...Isäkin voi ja pystyy pitämään vastasyntyneen vauvansa hengissä ja selviää "sen" syöttämisestä ja vaipanvaihdosta, jatkuvasta pyykkäämisestä, rotaviruksesta ja kuristuskohtauksista. Pia ei halua ottaa yhteyttä lapseensa ollenkaan ja Antti luopuukin koko ajatuksesta tutustuttaa lasta äitiinsä. Mikäs heidän on kahdestaan.
Kannattaa lukea!
*******
Joulutarinoita ja kylmiä väreitä, useita kirjoittajia
Ihan totta, vähän ihmettelin, että miksihän minä tämän kirjan lainasin. Voihan se olla jotta jotain joulun kaipuuta alkaa olla :)
Mutta kyllä voi olla, jotta ensimmäinen tarina kun oli Leena Lehtolaiselta, niin aattelin että olisivat muutkin olleet yhtä hyviä. Luinhan minä ne melkein kaikki, mutta eivät oikein olleet ihan niin hyvä juttuja. Ja joulustakin kerottiin vähän niin ja näin.
*******
Jokinen Seppo; Vilpittömässä mielessä
Koskinen kumppaneineen selvittelee tälläkertaa maahanmuuttajanaisen surmaa, onko se kunniamurha vai pikaistuksissa tehty surma. . Sekä Tammerkoskeen hukkuneen miehen kuolemaa, onko se tapaturma, itsemurha vai muu. Työ on kova näissäkin hommissa, pitkiä päiviä poliisit joutuvat tekemään. Luttinen on vielä hommissa mukana ja hän kirjan lopussa "palaa loppuun" ja joutuu sairaslomalle, siitähän Koskinen sitten vielä kantaa huonoa omaatuntoa.
********
Lokakuussa aloitin neulomisen!
Linden van der Stephanie; Säpinää sukkiin
Uusi kirja on nimensä veroinen, paljon upeita sukkamalleja, toinen toistaan hienompia kuvioita. 19 eri mallia, tapoja luoda optisia illuusioita kirjoneuleella, kohokuvioilla, illuusioneuleilla ja joustinneuleella.
"Valmistaudu jättämään tavalliset sukat ja astumaan kokonaan uuteen maailmaan!"
Tavissukkia on tullutkin neulottua varmaan jo yli 40 vuotta, joten nyt vaihteeksi jotain ihan muuta voi opetella neulomaan :)
Jäi nyt tälläkertaa mun neuleohjeet tästä kirjasta ottamatta, vaikka ihastuttavia sukkia siinä olikin. Ehkä sitten joskus toisen kerran. Pari kuviomallia otin muistiin tästä kirjasta.
Budd Ann; Villasukkakirja
Ihastuttavia malleja, katsellut olen niitä ihastellen. Toivottavasti saisin aikaiseksi vaikka pitsineuleesta sukat. Ohjeet pyöröpuikoilla neulontaan ja kantapäitä monenlaisia. Ohjeita ylhäältä alas, ja alhaalta ylös neulottaviin sukkiin ja hienoja värejäkin sekä kuvioita.
Niinhän tässä lukee, että Vaativia ohjeita taitavalle neulojalle. Yritin neuloa yhtä pitsineuleohjetta, mutta ei se oikein onnistanut. Vika on minussa, kun en ole pitsineuleita tehnyt ja lankakaan ei tietysti ollut ohjeen mukainen. Mutta ainakin kirjasta saa hyviä ideoita sukkien neulontaan.
****
Arhippa Pirkko; Tii taa Taneli
Tämä on Arhipan 35. jännitysromaani, v. 2013. Dekkareita on syntynyt 1960-uvulta alkaen ja olen niistä lukenut ainakin 20, pääasiassa viimeisimmät.
Komisario Varpu Ahavan ja parinsa Tiia joutuvat tutkimaan kuolemantapausta, mikä on sattunut golf-kentällä. Uhri on omistajaperheen poika, joka on ollut kohtelias ja hyvännäköinen poika, josta ovat pitäneet kaikki. Heti ilmenee kuitenkin seikkoja, joista voi löytyä motiivi murhaan.
Oli ihan hyvä ja luettava kirja.
*******
Lehtolainen Leena; Minne tytöt kadonneet
Hyvin on jännittävä ja mukaansatempaava Maria Kallio-dekkari taas Lehtolaiselta. Kirjan alussa Maria on ollut kouluttamassa naispoliiseja Afganistanissa Eu-projektissa. Vaikka reitin piti olla turvallinen, tapahtuu kuitenkin räjähdys ja yksi auto ammutaan tuusannuuskaksi ja Marian ystävä, naispoliisi ja muitakin saavat surmansa. Tapahtuma järkyttää häntä kovasti, mutta kotimaahan palattua Maria tarttuu kuitenkin uuteen työhönsä Espoon poliisissa.
Samasta Tyttökerhosta on kadonnut maahanmuuttaja-tyttöja kolme, Aziza, Sara ja Ayan, eikä heistä saada mistään tietoa, vaikka Mariasta tuntuukin että heidän perheensä salaavat jotain. Sitten löytyy neljäs tyttö, Noor, surmattuna. Onko sillä, että tytöillä on ollut suomalaisia poikaystäviä, jotain tekemistä katoamisten ja Noorin surman kanssa?
"...väkevä kuvaus tämän ajan monikulttuurisesta Suomesta ja perinteiden törmäyksestä. Se on matka arkeen jota määrittävät vanhat uskomukset ja ihmismieleen juurtuneet tapakäsitykset. Kuka on oikeassa tilanteessa, jossa on kaksi totuutta?"
Nämä Lehtolaisen dekkarit eivät ole mitään pintaraapaisuja aiheeseen vaan syvällisempiä, selittävämpiä juttuja, eivätkä mitään ihan kevyttä kirjallisuutta.
Melkein kaikki hänen kirjansa olen lukenut (lukuunottamatta Hilja Ilveskerosta kertovat kirjat) ja pidän paljon hänen kirjoistaan.
*********
Jokinen Seppo; Hukan enkelit, komisario Koskinen Tampereelta
Hienoa, että on näitä "jokisia" jotka jaksavat kirjoittaa riittävästi dekkareita, jotta riittää luettavaa.
Komisario Koskinen elelee yksin ja on aika hukassa itseltäänkin ja uppoutuu entistä enemmän työhönsä.
On sattunut useampi kuolema samassa invalidien hoitokodissa. Niissä on Koskiselle ja kumppaneille selvitettävää ja lisäksi Koskinen houkutellaan juoksukilpailuun. Siinä juostessaan hän löytääkin oikean ratkaisun rikoksiin.
******
Heikkinen Antti; Risainen elämä, Juice Leskinen 1950-2006
Tässä nyt on yksi kirja mikä pitää ostaa, jos sen mielii lukea. Tosi paksu kirja, jota ei ihan muutamassa viikossa kerkiäisi lukea, jos sen lainaa kirjastosta. Pikaisella alkuvilkaisulla tässä on tosi paljon mielenkiintoista tekstiä ja kertomusta Juicesta, monen henkilön kertomana. Oikein mielenkiintoiselta vaikuttaa!
******
Lehtinen Tuija; Miss Seinäruusu
Olen lukenut paljon hänen kirjojaan, mitä olen saanut käsiini. Alkutuotannosta on joku lukematta ja viimeisin.
Tämä kirja vaikutti lukemattomalta, mutta olenhan sen jo kerran lukenut aikaisemminkin :)
Eipä mitään, luin sen toiseen kertaan, olihan se ihan mukava kirja lukea.
Tämä kertoo Rean ja Martin avioliiton kariutumisesta ja Rean muutosta pois maatilalta, jota isännöivät ja hallitsivat Martin vanhemmat. Rea ei ollut ollut koskaan heille mieluinen miniä, vaan he koko ajan olivat häntä vastaan. Vaikka poika Frans olikin syntynyt ja oli kaikkien silmäterä.
Rea saa työpaikan paikallisradion toimittajana ja asunnon ja pääsee aloittelemaan omaa elämäänsä. Tietysti poikaa on joka toinen viikkko tavattoman ikävä, Frans on esikoulussa ja vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona. Rea yrittää tutustua miehiin ja vanhakin ihastus tulee vastaan, mutta ei kukaan heistä tunnu tarpeeksi kiinnostavalta. Lopuksi tuleekin yllätys yllätys, naapuriin "uusi" vuokralainen ja heidän kaikkien elämä loksahtaa paikoilleen.
SYYSKUU; 11 kirjaa
Varattu kirjastosta; Mustonen Enni; Lapsenpiika sekä pari sukkakirjaa :)
******
Gustafsson Anja; Uranaiset
Olen aikaisemmin lukenut edelliset kirjat; Antiikkilipasto ja Mansikkatyttö ja tykkäsin niistä. Niinpä pitihän tämä lainata kun satuin huomaamaan kirjastossa tämän kirjan.
Paula Roos, eläkkeellä oleva historian opettaja, joka harrastaa antiikkia, lähtee antiikki ja gourmet-ruoka kurssille Mustion linnaan. Siellä on muitakin kursseja menossa, niinkuin uranaisia naisjohtajuus-kurssilla. Mustiossa tapahtuu varkaus ja yksi kurssilaisista löytyy kuolleena kotoaan.
Paulan pojantyttären mies on yksi rikoksien tutkijoista ja Paulakin hioo hoksottimiaan rikosten selvittämiseksi. Lopulta hän keksiikin yhteen rikokseen syyllistyneen.
Kirja on minusta hyvin mukavaa luettavaa, vaikka on dekkari, niin ei ole pelkästään rikosten selvittämistä, vaan myös päähenkilöiden muuta elämää, ja kissarouva Lindakin :)
******
Jacobs Kate; Lankakaupan talvi
Tässä kirjassa on niin hieno kansi, jotta jo aikaisemmin katselin tätä kirjaston hyllyssä.
Aiemmin ovat ilmestyneet; Pieni lankakauppa ja Lankakaupan tyttö, jotka tietenkin olisi pitänyt lukea ensin. Ilmankos tuntuikin tätä kirjaa aloittaessa, ettei oikein tunne siinä kerrottuja henkilöitä. Yritin perehtyä kirjan lukemiseen, mutta jotenkin se vaan ei nyt kiinnostanut, valitettavasti. Olen kai nyt lueskellut liikaa jännittävämpiä kirjoja, vaikka kuinka yritin selata ja lukea lopusta ja keskeltä, niin ei tämä kirja tullut luettua.
******
Eaton Jan; 200 virkattua ruutua
Nimensä mukainen tosi hieno opaskirja ruutujen virkkaukseen :)
Tästä jos ei löydy kauniita ja mukavia ohjeita ruutuihin, niin ei sitten mistään. Kirjassa on myös paljon ohjeita, miten yhdistää näitä ruutuja peitoiksi ja monia värivaihtoehtoja niihin. Suoraan sanoen, tulee vaikeutta valita mitä alkaisi tekemään :)
Muutaman ohjeen otin talteen, mutta nyt pukkasi neulomisinnostus, niin virkkaukset jäävät myöhempään aikaan :)
****
Jokinen Seppo; Koskinen ja siimamies
Tämän pokkarin etulehdellä tämä näyttäisi olevan Jokisen ensimmäinen dekkari (?)
Koskisella on vielä perhe, Raijan ja nuoren Antti pojan kanssa. Työ vie miehen kuitenkin yökausiksi Hervannan metsiin tappajan perässä. Liikkeellä on painajaismainen rikollinen joka murhaa nuoria tyttöjä siimalla. Koko poliisikunta on tätä lopulta jäljittämässä.
On tämä tosi jännittävää luettavaa.
*******
Jokinen Seppo; Sana sanaa vastaan
Komisario Koskista jää tälläkertaa askarruttamaan vanhuksen luonnolliselta vaikuttava kuolema. Miksi kukaan ei kaipaa kuukausiin vanhaa rouvaa, joka sitten löytyy kun käytävässä alkaa tuntua hajua. Vanhasta kaveri/työporukasta on muutama henkilö vielä jäljellä, ja tuleekin pulma, vieläkö yli 30 vuoden jälkeen kannattaa ruveta penkomaan vanhaa asiaa, vaikka murha ei vanhenekaan koskaan? Mahdollinen tekijäkin on jo huonokuntoinen ja sairas vanhus.
Ja kuka iski tiilella mielenosoittajia vihanneen ärhäkan miehen kuoliaaksi? Mielenkiintoista taas lukea tapahtumia Tampereen keskustasta :)
*****
Lius Tuomas; Laittomat
Hienoa päästä taas lukemaan "pippurisesta" yksityisetsivästä :) sattui vaan nyt tulemaan pokkariversio, ja pienenpientä tekstiä, mutta tulipahan luettua.
Nyt liikuttiin Pippurisen kanssa Tohmajärvellä, Värtsilässä ja naapurimaan puolellakin.
"Nappaa koukkuunsa niin, ettei millään malttaisi heittää käsistään ennen yllättävää loppuratkaisua"
Rikolliset tekivät tässä dekkarissa likaista elinkauppaa ja täpärästihän se Pippurinen pelastaa ja pelastuu itsekin.
Lukiessa kyllä oli vähän haikea tunne, kun tämä taas on viimeinen jo ilmestynyt dekkari, mikä mulla vielä oli lukematta. Ei voi muuta kuin odotella lisää :)
*****
Läckberg Camilla; Pahanilmanlintu
Erica ja Patrik tai oikeastaan Erica Sisarensa Annan kanssa valmistelee Erican ja Patrikin häitä. Patrikilla ja muilla poliiseilla asemalla on tiukat paikat taas murhien selvittämisessä. Tapahtuu auto-onnettomuus, jossa surmansa saa naishenkilö joka vaikuttaa olevan alkoholin vaikutuksen alaisena. Omaiset ihmettelevät sitä, koska vainaja ei ole "koskaan" juonut alkoholia. Käy ilmi myös muita kummallisia asioita. Löytyy myös muita selvittämättömiä kuolemantapauksia, joissa uhri on ollut voimakkaassa humalatilassa.
Lopulta puhutaan sarjamurhista. Jokin näitä tapauksia yhdistää, sitä he saavat ihmetellä pitkään, kunnes löytyy yhdistävä tekijä. Vähä kerrallaaan Läckberg paljastaa salaisuuksia, kunnes lopulta juttu selviää.
Lopulta häätkin saadaan vietettyä ja pariskunta jo miettiikin kirjan lopussa seuraavia arvoituksia. Niistä on kerrottu kirjassa Perillinen...
Jännittävä ja mielenkiintoinen kirja. Tykkään jotenkin siitä, kun välillä kerrotaan muustakin kotielämästä, kuin vaan poliisiaseman työskentelystä.
Nyt olen lukenut jo kaikki tähän mennessä suomennetut kirjat, joita on yhteensä kahdeksan. Tämä oli neljäs dekkari niistä.
Tässä kaikki hänen rikosromaaninsa vielä järjestyksessä: lähde
Isprinsessan. 2003. (suom. Jääprinsessa, 2006).
Predikanten. 2004. (suom. Saarnaaja, 2007).
Stenhuggaren. 2005. (suom. Kivenhakkaaja, 2008).Olycksfågeln. 2006. (suom. Pahanilmanlintu, 2009).
Tyskungen. 2007. (suom. Perillinen, 2010).
Sjöjungfrun. 2008. (suom. Merenneito, 2011).
Fyrvaktaren. 2009. (suom. Majakanvartija, 2012).
Änglamakerskan. 2011. (suom. Enkelintekijä, 2013).
****
Holopainen, Morri, Turkka; Voiniemen hovi ja Hirvoset, Taito ja toimi-erään suvun vaiheita 1738-2012
Vaihteeksi taas historiaa Rääkkylästä Varpasalon saaresta. Onhan tämä naapuripitäjän ja vähän myös muidenkin lähipitäjien historiaa, eikä täälläpäin ole hyvin paljoa näitä hovitiloja, jotan tätä on erittäin mielenkiintoista lukea.
Lisäksi kirja on kaunis ulkonäöltäänkin, painettu hienolle paperille ja siinä on paljon vanhoja valokuvia.
******
Varjonen Tarja; Rakkauden saari
Tässä kerrotaan Jarista ja Noorasta, jotka ovat muuttaneet Saimaan rannalle kauniiseen taloon. Avioliitto on tulvillaan rakkautta ja onnea, mikä vaikutaa jopa vähän imelältä. Tulee kuitenkin sairaus, joka tuhoaa heidän onnensa.
"Elämän käsikirjoitus ei kuitenkaan aina noudata meidän suunnitelmiamme. Jarin sairastuminen vaavasti on äkkipysäytys, joka pakottaa pohtimaan pahimpiakin vaihtoehtoja"
Kun Jari on lähtenyt, onko Nooralla vielä mahdollisuus ja lupa uuteen rakkauteen.
Tämä kirja sisälsi mielestäni vähän liiankin imelän rakkaustarinan, jokaisessa lauseessa he puhuttelivat toisiaan "rakkaaksi tai kultaseksi", ihan tällaista en ole koskaan kokenut, enkä edes lukenut. Uskonnollisuus oli myös pariskunnalle kantava voima.
Luin tämän kuitenkin, vaikka kirja ei aivan sellainen lukuelämys ollut, mitä takakansi antoi odottaa.
***********
Pekkola Pasi; Unelmansieppaaja
Viime vuonna julkaistu kirjailijan esikoisteos sattui käteeni kirjastossa. Tämä kertoo muutaman ihmisen kohtaamisista Helsingissä. Tiet kohtaavat Roosalla, joka on kirjallisuuden opiskelija joka ajoi metroa. Tapiolla, joka on entinen ammattikoripalloilija. Hän on jättänyt uransa polvivamman takia ja vaikuttaa olevan aika eksyksissä ja Akilla, jolla tavoitteena olla Suomen vahvin voimannostaja ja valloittaa lähikaupan myyjä itselleen.
Kerrotaan myös kirjailijasta, joka kirjoitti kirjan Unelmansieppaaja ja hänen mielenterveytensä horjumisesta.
Ensin ajattelin, ettei tämä kirja kiinnosta, mutta sitten luin sen melkein ahmien. Positiivinen lukukokemus oli, vaikka olihan tässä aika rankkoja asioita. Kirjassa on positiivinen loppu ja lukija saa miettiä miten näiden henkilöiden elämä tästä jatkuisikaan...
******
Arhippa Pirkko; Tynnyrityttö
Varpu Ahava saa taas selvitellä murhia Turun seudulla ja Naantalissa. Kuka vihasi isännöitsijää niin paljon että surmasi tämän ja laittoi roskalaatikkoon, entä Laura, syömishäiriöstä kärsivä nuori tyttö. Kenelle hänestäkin voi olla haittaa? Pirjon isännöimissä taloissa onkin ollut ongelmaisia asujia.
Kyllähän näitä Arhipan dekkareita lukee, tietää mitä saa ja viihtyy.
***********************
ELOKUU Mitähän mukavaa luettavaa löytyy tässä kuussa? mm. nämä :) yhdeksän kirjaa tuli luettua ja Vanhan Tohmajärven historiaa lisäksi. Se on vietävä takaisin kirjastoon syyskuussa.
Jokinen Seppo; Kuka sellaista tekisi
Tässä dekkarissa komisario Koskinen on vielä lomallaan, kun hän "törmää" useampaankin kuolleeseen rappioalkohoholistilta näyttävään vainajaan. Lomalla ollessaankin hän käy haasteeseen kiinni, selvittääkseen vihaako joku noita ihmisiä niin, että tappaa useammankin heistä.
Kyllä minä vaan näitä tykkään lukea :)
*******
Läckberg Camilla;Saarnaaja
Pikkupoika löytää leikkiessään alastoman "tätin", joka tuijottaa suoraan häneen.
Patrik kutsutaan töihin kesälomaltaan ja Erica jää kotiin yksin viimeisillään raskaana.
Poliisiasemalla on samat tumpelopoliisit töissä kuin edellisessäkin kirjassa, eikä tutkinnasta tulisi mitään jos Patrik ei olisi töissä, toiset kun ovat laiskamatoja :)
Fjällbackassa on tapahtunut nuorten naisten katoamisia jo aikaisemminkin ja löytyykin yllättäviä tietoja niistä, koska löytyy myös heidän jäännöksensä. Tulee myös neljäs nuori uhri ennenkuin rikoksen tekijä selviää.
Kyllä on taas jännittävä kertomus, jossa sattuu ja tapahtuu.
****
Jokinen Seppo; Koskinen ja kreikkalainen kolmio
Komisario Koskinen seikkailee tässä dekkarissa purjehdusmatkalla Välimerellä Kreikan saaristossa entisen virkaveljensä Juusosen kanssa. Meri ja maisemat ovat aivan mahtavia, mutta tottakai he törmäävät merellä kelluvaan vainajaan ja joutuvat sitten ongelmiin kreikkalaisen poliisikunnan kanssa. He joutuvat epäillyksi murhasta ja kyllästyvät sikäläisen poliisin tuloksettomaan toimintaan ja alkavat itse ottaa selvää kellä oli syytä surmata kaunis, nuori suomalaistyttö. Aikamoisiin seikkailuihin he törmäävät Rhodoksen kuumuudessa. Lomakin kerkiää loppua ennenkuin tapahtumat selviää. Hyvä ja vauhdikas dekkari, vaihteeksi tapahtuu jossain muualla kuin Tampereella :)
******
Kuronen Ville; Vasaran alla
Löysin tämän kirjan kirjaston vaihtokirja hyllystä. Lueskelen tätä silloin kun ei muuta ole, ei tarvitse palauttaa heti.
Tarina alkaa siitä kun miehet palaavat kotiin sodan päätyttyä, kuka enemmän tai vähemmän kolhiintuneena. Rintamamiesten kotiintulojuhlassa sattuu sitten tappeluita ja poliisit myös ylireagoivat ja monet joutuvatkin vaikeuksiin virkavallan kanssa aika pienistä asioista.
Veljekset Yrjö ja Antti asuvat äitinsä ja Yrjön vaimon ja pienen lapsen kanssa. Töitä on maatalossa ihan raadantaan asti ja Yrjö käy vielä lisäksi savotoilla saadakseen rahaa. Maatilalta kun ei heille liikene rahaa vaikka he hoitavat karjan kahdestaan. Antti veli on vanhan äidin "lellikki" ollut koko ikänsä ja hän onkin aikamoinen "luikuri", valehtelee ja vie rahat. Aikamoisia riitoja ja väkivaltaisuutta on perheessä ja Yrjö perheineen suunnitteleekin lähtöä yhteiseltä tilalta. Lopulta he onnistuvat saamaan rakennusluvan ja tekevät hirsistä uuden talon itselleen. Antti menee sitten avioon, mutta vaimo ei rupea hoitamaan karjaa ja tila meneekin sitten "vasaran alle".
Kirja kuvaa sodanjälkeistä elämää maaseudulla, rehevällä karjalan murteella. Tältä jo edesmenneeltä kirjailijalta on ilmestynyt 6 romaania ja radiokuunnelma.
Kyllä tämä kirja palaa nyt takaisin sinne kirjaston vaihtohyllyyn, jotta joku muukin saa sen luettavakseen.
*****
Kyläseppä Antero; Elon poluilla, Esi-isiemme elon saatossa
Kirja kertoo erään suvun historian, aivan kenen tahansa 1850-luvulla syntyneen torpparin perheestä aletaan, kertoen mm. riiuureissusta, naimakaupoista, kuulutuksista, pappilassa käynnistä, torpparien kapinasta ja sotien varjoista jne. Samantapaistahan se on elämä ollut täälläkin torpparien perheissä. kaikilla ei tietysti ole ollut niin hyväluontoista "patruunaa" mitä tässä kirjan alussa. Elämä ei aina ollut helppoa, enemmänkin työtä ja tuskaa.
*****
Misko Anna; Armovuosi
Kertoo pikkupappilan elämästä v. 1793. Lainasin tämän historiallisen romaanin ihan sen vuoksi, koska olen kiinnostunut entisaikojen elämästä muutenkin. Tämä ei nyt ihan ollut niin hyvä lukukokemus, mitä kuvittelin.
Kirja kertoo v. 1793 huhtikuussa kuolleen kappalaisen Anders Gottlebenin lesken ja hänen tyttäriensä elämästä. Tuomiokapituli on myöntänyt leskelle armovuoden ja virasta kiinnostuneita kirkonmiehiä alkaa käydä tutustumassa pappilaan. Kuka olisi sopiva aviotumaan lesken kanssa? No sattui sinne eräs hurmaava mies, johon leski haksahtikin. Tämä mies olikin huijari, joka katosi kihlojen ostoreissulla. Perheen poikkin on opiskelemassa papiksi, mutta opiskelut eivät ole sujuneet hänellä hyvin. Eipä pojastakaan ole perheensä pelastajaksi. Lopulta löytyy pappismies, joka suostuu menemään naimisiin lesken kanssa.
Tämä on historiallisen romanitrilogian ensimmäinen osa.
****
Arhippa Pirkko; Valkealla varsalla, ruskealla ruunalla
Pitkiin aikoihin en ole lukenut Arhippaa, niin nyt kun tämä sattui tulemaan vastaan, niin lukaisin sen heti. Nyt on päähenkilönä Mari, nuori turkulainen opiskelija ja Varpu Ahava on melkein sivuroolissa.
Mari löytää roskiksesta keinuhevosen, joka on lähes samanlainen kuin millä hän on lapsena ystävänsä kanssa leikkinyt. Tämä Sari ystävä on juuri päässyt sairaalasta ja Mari päättää pitää hänelle tervetuliaisjuhlat. Juhlat menevät kuitenkin pieleen, kun Sari myöhästyy ja sitten kun hän saapuu paikalle, tunnelma on ankea. Sari saa lähes kohtauksen, kun hän näkee keinuhevosen. Siitä tulee pahoja muistoja lapsuudesta... jonkin ajan päästä Sari löytyy kuolleena. Ensin ajatellaan sitä itsemurhaksi, mutta saadaankin selville ettei sitä ole.
Muitakin vanhoja tapahtumia tulee ilmi, eikä kaikki olekaan niin hyvin ollut Marin lapsuuden kylässä kuin hän on luullut. Mari on ollutkin "pumpulissa kasvanut" ja "sinisilmäinen" lapsi ja nuori.
Tämä on Arhipan 27. jännitysromaani v. 2005. Aika monta niistä olen lukenut, eikä tämä kirja ollut niistä parhaita.
*****
Läckberg Camilla; Jääprinsessa
Huomasin kaupassa tämän kirjan uuden painoksen. En kuitenkaan ostanut, vaan varasin kirjastosta ja onnistuin saamaan tämän heti.
Kirja on Läckbergin ensimmäinen Ericasta ja Patrikista, Fjällbackan kylästä kertova dekkari. Helteiden aikaan tämä on viilentävää luettavaa :) Jäinen sinertävä maisema kansikuvassa...
Erican lapsuudenaikainen tyttöystävä löytyy kuolleena. Ensin arvellaan sen olevan itsemurha, mutta ei hänen läheisensä sitä uskoneet alkuunkaan.
Erica asuu nyt kotikylässään entisessä kodissaan vanhempiensa kuoltua äkkiä auto-onnettomuudessa. Hän kirjoittaa henkilökuvaa Selma Lagerlöfistä, kun joutuu yllättäen keskelle lapsuudenystävänsä murhatutkintaa ja tapaa taas Patrikin, joka on ollut "aina" kouluajoista asti ihastunut Ericaan.
Monia vanhoja tapahtumia paljastuu, kun selvitellään Alex´n kuolemaan johtavia tapahtumia. Hän on kertonut haluavansa selvittää vanhoja tapahtumia ja tehdä paljastuksia. Tässäkin kirjassa kerrotaan vanhoista traumatisoivista lapsiin kohdistuvista ja muistakin salatuista rikoksista.
Kirjan lopussa on henkilökuva Camillasta itsestään ja kerrottu kaikista hänen tähän asti julkaistuista dekkareistaan sekä henkilögalleria kirjasarjassa esiintyvistä ihmisistä.
Minullahan näistä kirjoista on vielä lukematta toinen; Saarnaaja v. 2004 ja Pahanilmanlintu v.2006, joka on hänen neljäs dekkarinsa. Sekä viimeisin...Muista kuudesta kirjasta olenkin tällä sivulla jo kertonut.
*******
Merimaa Kirsi; Yksinäisyyden puistotie 6
"Trilleri Yksinäisyyden puistotie 6 on Kirsi Merimaan yhdeksäs kirja. Nimimerkin takana on kaksi kokenutta toimittajaa Marja Lennes ja Pirjo Peltoniemi. Kaksikon aikaisempien kirjojen tavoin tämäkin kirja kuvaa suomalaisia mielenkiintoisissa, kansainvälisissä ympyröissä. Espanjaa ravistuttava talouskriisi ja Välimeren Afrikan-puoleisten valtioiden poliittiset myllerrykset tuovat tarinaan omat mausteensa."
" Pitkäaikaistyötön, masennuslääkkeitä napsiva Rosa päättää pistää kaiken yhden kortin varaan ja aloittaa uuden elämän Benalmadenassa, äidin omistamassa Villa Irjassa."
Poliisit toivat hänelle suruviestin, äiti olikin saanut surmansa ja Rosa päättää ottaa selvää äidin ystävistä ja tekemisistä Aurinkorannikolla. Rosalla ei ole aikaisemmin ollut mitenkään lämpimät välit äidin kanssa.
Tämä oli hyvin nopea luettava, illalla aloitin ja seuraavana päivänä lopetin kirjan lukemisen. Ihan mukava kirja-uutuus. Olen lukenut aikaisemmin kaikki Merimaan kirjat, joita olen löytänyt. Yllätys oli, että kirjoittajia onkin kaksi. Esim. kirjasta Fatiman käsi, sain ainaisen kaipuun Nizzaan, jospa joskus vielä pääsisin siellä käymään.
***********
HEINÄKUU tässä kuussa lukeminen hidastuu muiden touhujen takia. Kuitenkin luin 12:ta kirjaa.
Jokinen Seppo; Räätälöity ratkaisu
Komisario Koskinen onkin ollut nyt sairaslomalla pitkään ja palailee sitten töihin takaisin, kun on sattunut nuoren pojan surma ja kaikkea muutakin sotkua taas Tampereella. Ihan OK kirja lukea taas kaiken muun keskellä.
******
Läckberg Camilla; Kivenhakkaaja
Tämä on kolmas dekkari tältä ruotsalaiselta kirjailijalta ja viides kirja, jonka olen olen häneltä lukenut.
Tässä kirjassa Erica ja Patrik ovat juuri saaneet ensimmäisen lapsensa Majan, ja Erica on vielä hyvin väsynyt lapsen syntymän jälkeen. Tässä kirjassa kerrotaan myös Erican sisaresta Annasta sivumennen. Anna lapsineen on sadistisen miehensä kiusaamana ja pahoinpideltynä.
Tällä kertaa merestä löytyy pienen tytön ruumis, joka sattuu olemaan Erican ystävän tytär. Kirjassa kerrotaan samalla tavoin menneistä tapahtumista kuin aikaisemmin lukemissani kirjoissakin, ihan kuin lukisi kahta kirjaa yhtäaikaa. Tällä kertaa en ole vielä päässyt selville miten vanha kertomus liittyy uudempaan, mutta eiköhän se siitä selviä.
Kirjan loppupuolella alkaa sitten tapahtua yllättäviä asioita, poliisilaitoksella tulee kiirettä, kun sattuu useampia kuolemantapauksia. Eräs poliisi töppäilee pahemman kerran ja joutuu lähtemään muuanne. Patrik keksii onneksi ratkaisun yhteen ongelmaan ja näin yksi uhri selviää myrkytyksestä.
Taas on Camilla Läckberg punonut jännittävän juonien verkon, johon liittyy menneisyydessä useamman sukupolven ajan kestänyt lapsien laiminlyönti ja kaltoinkohtelu. Meni ihan yöunet huonoksi, kun jäi pahimmoilleen kesken yöllä lukiessani.
*****
Jokinen Seppo; Hiirileikki
Mulle uusi tamperelainen kirjailija. Ihan hyvältä tuntuu lukea tätäkin....
Lehdenjakaja Arvi Maunukka Tampereelta, joka asustelee yksin ja on "muuten mukava mies, paitsi vaimoa vailla" löytää yllättäen kirjeenvaihdon kautta itselleen tyttöystävän. Uskomattoman ihanan naisen, jota hän itsekin ihmettelee, että voiko tämä olla totta.
Tampereen poliisilaitoksella taas tutkitaan toisen miehen yllättävää puukotusta. Jollain alkaa "kellot soida" koska aikaisemminkin on ilmaantunut yllättäviä kuolintapauksia, joissa on samanlaisia piirteitä.
Vaikka tässäkin dekkarissa kerrotaan useammista kuolemantapauksista, tuntuu kirjan tyyli olevan kuitenkin "kevyempi" kuin muissa lähiaikoina lukemissani jännäreissä.
Varmasti luen näitä komisario Koskisesta kertovia jännäreitä vielä useammankin.
*****
Juvonen Jaana ym; Vanhan Tohmajärven historia
Ei tämä aihe minua jätä vieläkään, kun löysin tämän jättiteoksen, 703 sivua kaikkineensa. Tässäpä sitä riittää historiantutkimista pitkäksi aikaa. Löysin tästä mm. kotipaikkakuntani talojen vanhat ja uudet numerot ja niiden nimet... Seuraavasta kirjasta sitten löytyy missä kylässä talot ovat sijainneet. Tätä olen nyt lukenut ihan kaikessa rauhassa. On kyllä niin mahtava historian kirja, että tästä saa suurinpiirtein kaikki tiedot entisen kotikunnakin elämästä ja olosta. Voi että, miten mie raaskin viedä tään takasin kirjastoon? Tässä olisi tutkimista vuosikausiksi. Mahtavan hyvän työn ovat tään kirjan kirjoittajat tehneet.
Saloheimo Veijo; Pohjois -Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla, Kylä- ja pitäjäkartat
Näistä kartoista löytyy talojen paikat ennen isojakoa ja siirtosuunnat isonjaon jälkeen. Voi kun vaan saisi selvää missä ne talot ovat nykyisessä kartassa. No kylät ainakin ovat suunnilleen samoilla seuduilla ja järvet :)
******
Läckberg Camilla; Majakanvartija
Sattuipa löytymään tämä kirja ihan vahingossa. Tämähän on jatkoa lukemalleni Merennneito-kirjalle, tietysti nyt jo joudutaan selvittelemään uutta rikosta.
Tämän kunnan talousjohtaja löydetään yllättäen ammuttuna kotinsa eteisestä. Tämä järkyttää hänen läheisiään kovasti. Käy ilmi, että hän on vieraillut lähistöllä olevassa saaressa, jota kutsutaan aavesaareksi. Saarelle on vasta tullut hänen entinen tyttöystävänsä, poikansa kanssa.
Erica ja Patrik ovat vasta saaneet perheenlisäystä, kaksospojat ja Erican sisar Anna on edellisen kirjan lopussa tapahtuneen autokolarin aiheuttamana menettänyt odottamansa vauvan. Anna onkin vaipunut masennustilaan ja Erica on senkin takia poissa tolaltaan. Ja aika menee myös kaksosia hoitaessa, mutta ei hän niiden takia kokonaan pidä näppejään erossa murhatutkimuksesta, varsinkin kun saareen muuttanut nainen on hänen entinen luokkatoverinsa.
Tässä kirjassa ovat esillä huumerikolliset ja moottoripyöräjengiläiset. Tavataan myös naisia, jotka joutuvat jatkuvasti miestensä pahoinpitelemäksi. Rankkoja juttuja.
Menneisyys, saaren entisten asukkaiden kertomus kulkee taas tuttuun tapaan kirjassa mukana.
Huumoria tästäkin kirjasta sai etsiä, jos ei ota huomioon poliisiaseman johtajan Bertil Mellbergin toilailuita. Aivan kuten Matti Rönkä sanoi eräässä tv-ohjelmassa, ei muissa skandinaavisissa dekkareissa löydy huumoria, kuin suomalaisissa. No jaa ei ehkä sanonut ihan niinkään...
Mutta ihan hyvä jännäri oli tämäkin.
********
Kiiski Tuula toimittaja; Jormanaisen suku
Jormanaisen sukuseuran julkaisu, kertomus Jormanaisista. Ensimmäinen heistä on ehkä Levonti, joka syntyi v.1710 karjalaisenn ortodoksisukuun ja eli elämänsä tilallisena Ilomantsin pogostan Tuupovaaran Öllölän kylässä. Kirjan artikkeleissa kuvataan suvun vaiheita Öllölässä ja uusilla asuinpaikoilla Kiihtelysvaaran Heinävaarassa ja luovutetun Karjalan alueella. Mukana on myös historiallisia katsauksia itä-suomalaisista asukkaista, suvuista ja nimistä. Sekä kertomuksia suvun merkkihenkilöistä. Kirjassa on myös sukutauluja alkaen Levontista ja jatkuen lähes 300 vuotta nykyhetkeen saakka. Näin kerrotaan kirjan takakannessa.
Levonti oli sitten kääntynyt luterilaiseksi, joten kirkonkirjat kertovat jo hänen perheensä vaiheista. Levontin poika Samuel (s. 1744) on muuttanut Kiihtelysvaaran Heinävaaran kylään v.1785 ja hänen poikansa Yrjö s.1778 on muuttanut sitten v. 1808 Hammaslahden kylään. Yrjön pojan Heikin poika Iisakki s.1842 sai vaimonsa Katri Mikontytär Turusen kanssa lapset Juho, Maria, Iisakki, Iida ja Edvard. Ja Maria oli minun iso-äitini!!! Näin selvisi tästä kirjasta hänen sukunsa edeltävät vaiheet. Olin kyllä jo löytänyt hänen isänsä ja iso-isänsä kirkonkirjoista, samon iso-äidin äidin perheen (Turuset). Mutta oli tosi hienoa nähdä nämä painettuna tässä kirjassa.
Näin selvisi monta mietinnässä olevaa sidettä Jormanaisiin....näitä selvitettäviä "siteitä" riittää vielä...sieltäpä se taitaa selvitä myös mikä yhteys isälläni oli Parviaisen sukuun....
*****
Nupponen Aili, toimittanut; Tikkalan neljä vuosisataa, kylähistoriikki
Tohmajärven kunnan Onkamon kylän historiaa. Tämä kiinnostaa siinä mielessä (vaikka onhan tämä tietysti muutenkin tuttu naapuripitäjä), että esi-isäni on muuttanut Onkamon kylästä 1800-luvun alkupuolella. Olisi mielenkiintoista selvittää minne hänen sukunsa sieltä sitten on hävinnyt ja mistä sinne tullut alkujaan.
*****
Kallentof Mons; Kevätkuolema
Taas vaihteeksi lainasin ruotsalaisen dekkarin.
On kevät, aurinkoinen hino päivä, pikkukaupunki Ruotsissa, torilla äiti kahden kuusivuotiaan suloisen tytön kanssa aikeissa nostaa rahaa pankista. Äkkiä tapahtuu rajähdys torilla. Malin, poliisi, joka taistelee vähän väliä iskevän viinanhimonsa kanssa ja hänen inhimilliset työkaverinsa. Malinilla on tytär ja isä ja hän juuri oli äitinsä hautajaisissa, kun räjähdys tapahtui. Alkaa syyllisten etsintä. Ovatko uhrit vain sattumalta olleet paikalla vai mitä? Välillä pienet työt puhuvat Malinille toisesta ulottuvuudesta. Luku luvun perään...on vaan luettava...kertomus pitää otteessaan....
Luin ja luin innokkaasti ja kiinnostuneena, kunnes yhtäkkiä tarina loppui...Onneksi hyvin loppui kuitenkin vaikka olikin vaarassa räjähtää molemmat poliisit ja "roistojen" panttivankina pitämät lapset.
Tässä on taas yksi ruotsalainen dekkari, jossa väkivallan kohteena ovat lapset...hm..vertasin lukiessani tätä Varistyttöön. Eihän tämä nyt ihan niin raaka kirja ollut kuin se, mutta tästäkin dekkarista puuttui täysin se jonkinlainen huumori, mitä monessa kotimaisessa dekkarissa on jollain tasolla edes.
Kyllähän minä tästäkin kirjasta pidin, mutta ei kyllä yhtään naurattanut lukiessa!
*****
Forsman Tiina ; Annikki Nissinen selvittää murhan
Lainasin välillä tällaisen kevyemmän kirjan luettavaksi. Olikin aika touhotusta tämän marketin kalatiskin hoitajana olevan tarmokkaan Annikin touhut. Hän sattui löytämään sunnuntailenkillään kuolleen miehen tämän autosta ja alkaa sitten selvitellä murhaa, koska hän on mielestään asiantunteva etsivä, teevee:stä oppinsa saanut :). Kaverikseen hän saa Helmin, joka on siivoojana eli "puhtomassa" kuolleen miehen työpaikalla.
Tämä on kirjoittajan esikoisromaani ja aikamoinen mielikuvituksellinen jännäri.
*****
Huovila, Liskola, Piilahti; Sukututkimuksen käsikirja
"Tämä modernilla otteella laadittu opas johdattaa sukunsa vaiheita tutkivan tarvittavien lähdeaineistojen äärelle ... Havainnollisina esimerkkeinä kirjassa on Savosta ja Uudeltamaalta kotoisin oleva helsinkiläistynyt suku. Sen tarina kulkee 1500-luvun ensimmäisistä maakirjoista EU-aikaan, entisaikojen sukuyhteisöistä nyky-Suomen perheisiin"
Hyvin perusteellisesti kerrotaan miten tutkitaan, mitä tutkitaan ja mistä ja ihmisten elämästä kunakin aikana. Mielenkiintoista lukea tätä, Niin paljon tästä saa tietoja ja vinkkejä mistä tietoja voisi hakea.Paikkoja menneisyyden valottamiseen on todella paljon. Tosin vanhat käsialat ovat mulle vielä "hepreaa", että en niistä saa selvää. Mulla riittää vielä tutkimista 1800-luvun suvussa, sen ajan käsialasta ja ruotsinkielestä vielä saa jotain selvää.
***
Moore Sarah; Viehättävä vintage-koti
Hienolta näyttää tämä kirja. Lueskelen tätä aina välillä, kun/jos sukujutut alkavat kyllästyttää....
*****
KESÄKUU:
Historiaa lyhyesti ja nopeasti luettuna. Alkaa Suomen ensimmäisistä asukkaista jääkauden jälkeen ja päätyy historiankäsitysten harhoihin ja vuoteen 2008. Tosiaan nimensä veroinen pieni historian kirja.
*****
Juhannuslukemista :) historiaa sieltä ja täältä
Nupponen Aili, koonnut; "Havutar hyvä emäntä" Perinnettä ja historiaa Tohmajärven Tikkalasta ja Onkamosta
Tämä kirja on täynnä historiaa, vanhoja tarinoita ja tosijuttuja Tohmajärven Onkamosta, Tikkalan kylästä. Kirjassa käsitellään monipuolisesti elämänmenoa, vanhoista uskomuksista nykyelämään saakka. Tikkalan suvuista ja taloisakin on selvityksiä. Nauhalta kirjan kokoaja on kirjoittanut monenlaista kerrottua tarinaa. Mielenkiintoista lukea, vaikka juuri sitä mitä etsin en nyt tästä kirjasta löytänytkään.
*****
Lindgren Minna; Ehtoolehdon pakolaiset
Tällä onkin niin lyhyt laina-aika, on uutuus kirja, jotta tämän kirjan kimppuun seuraavaksi :)
Ystävykset Anna-Liisa, Irma ja Siiri seikkailevat taas Helsingissä. Hehän ovat kaikki yli 90:siä topakoita tätejä. Mukana ovat myös Anna-Liisan puoliso suurlähettiläs Onni ja Margit sieltä samasta Ehtoolehdon hoivakodista. Ehtoolehdossa aloitetaan nyt hirmuinen järisyttävä remontointi ja Onni järjestääkin tälle porukalle tilapäisasunnon omistamastaan huoneistosta. Aika meneekin nyt siellä puuhaillessa, koska siellähän on tehtävä kaikki itse, eikä olekaan palvelua. Niinpä Siiri ja Irma eivät nyt ehdikään ajella ratikalla niin paljoa kuin edellisessä kirjassa Kuolema Ehtoolehdossa.
Margitin mies Eino makaa dementiakodissa huonossa kunnossa ja hän sitten lopulta kuolee...Siitä syntyi tällainen mietiskely Siiriltä:
" Hän oli melkein alkanut inhota hyvinvointia, tätä loputonta yltäkylläisyyttä, joka oli tappanut hänen molemmat poikansa 60-vuotiaina, jonka ansiosta kenelläkään ei ollut aikaa toisille ja vainajat siivottiin kylmäkellareihin. Kaupassa oli sen seitsemän sortin naposteltavaa ja makeissäkkejä, ja kananmunia oli mahdoton valita, kun jokainen vaihtoehto oli eri tavalla kanan tai munan syöjän hyvinvointia edistävä, mutta terveille nuorille ei ollut työtä eikä vanhuksille auttajia ja jotkut suunnittelivat lakia, joka pakotti lapset huolehtimaan vanhemmistaan..."
Huomiot elämänmenosta ja tapahtumat olivat välillä niin hulvattoman hauskoja ja toisaalta riipaisevan totta, että nauratti. Satiirinen kuvaus tästä päivästä 2014 ikäihmisten näkökulmasta katsottuna.
******
Tuominen Vesa; Pyhäselän partailta
Oikein "hotkaisin" tämän kirjan yhdessä illassa, kun sen sain kirjastosta. Oli tosi mielenkiintoista lukea kotipaikkakunnan historiasta, juuri niitä tietoja joita olin vailla oli kirjassa. Esim 1800-luvun lopun asutuksesta ja nälkävuosista sain paljon tietoja. Luen sen vielä toisenkin kerran...
****
Läckberg Camilla; Merenneito
Oikein kutkuttaa alkaa lukea tätä, juhannuslukemista tämä tälläkertaa. Tämä on kuudes jännäri joka kertoo Erica ja Patrik Hedströmin pariskunnasta. Ja kolmas minun lukemani kirja häneltä.
Mies on ollut kadoksissa useamman kuukauden ja tulee ilmi että muutama muukin mies on saanut uhkaavia kirjeitä. Lopulta uhkaukset käyvät jo toisen heistä terveyttä uhkaavaksi ja toisen miehen perheeseen kohdistuvaksi. Läckberg punoo jännittävää seittiä, pala palalta kertoen. Vanhoja tapahtumia avataan tässäkin kirjassa pala palalta. Edelleenkin minua yllättää (häiritsee) uusista ihmisistä kertominen jatkuvasti kirjan alkupuolella, saattaa olla yksi sivu yhdestä henkilöstä ja seuraava sivu toisesta. Mutta kyllähän niihin sitten lopulla tutustuu.
Lopulta selviää, että kadonnut mies on murhattu ja uhkauskirjeet liittyvät tähän tapaukseen. Taustajuttu etenee sekin vähä vähältä, mutta toisaalta lukija iloa ei pilata vihjaamalla loppuratkaisusta ennenkuin kaikki langat ovat tutkijoiden käsissä.
Kirjan lopussa tapahtuu sellaista, mikä kyllä pistää etsiskelemään seuraavaa kirjaa.
Tämä ei nyt ehkä ollut ihan niin kutkuttavan hyvä kirja, mitä odotin, mutta hyvä ja jännittävä oli. Sateinen ja viileä juhannus meni mukavasti lukiessa tätä :)
*****
Junger Alejandro; Puhdas suolisto, eliminoi sairautesi syyt...
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori, sydänlääkäri ja kirjailija Los Angelesista. Omien sairastumiskokemuksiensa tuloksena hän on tullut siihen johtopäätökseen, että suurin osa sairauksista johtuu toimimattomasta suolistosta, joka on vahingoittunut sopimattomasta ruoasta, juomasta tai stressistä.
Mm syöpä, sydäntaudit, autoimmuunisairaudet, unettomuus, masennus, astma,diabetes ja niveltulehdus voidaan kaikki jäljittää vahingoittuneeseen ja ärtyneeseen suolistoon. Hän antaa kirjassa ohjeita mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Suoliston toksiinien poistokuuri, joka kestää kaksi viikkoa auttaa poistamaan toksiineja. Kuuriin kuuluu ruokavalio ja suolistohuuhteluita. Heillä on siellä asiaan keskittyneitä hoitolaitoksia joissa ohjataan tällaisiin kuureihin. Tarkemmin en pannut mieleen kaikkea, koska en nyt voi itse soveltaa uusia ohjeita enkä suosituksia.
Kirjan lopussa on myös ruokaohjeita.
***
Hase Erkki; Sukututkimusssanasto
luen tätä ain kun tulee uusi tuntematon sana vastaa vanhoissa kirkonkirjoissa
***
Heikkilä Antti; Diabeteksen ruokavaliohoito
Olen lukenut Heikilän aikaisemmatkin kirjat, niinpä varasin tämänkin jo aikoja sitten kirjastosta. Onhan luettava viimeisinkin.
Kirja käsittelee nimensäkin mukaan diabeteksen ruokavaliohoitoa, niin 1-tyypin kuin 2-tyypinkin diabetesta. Myös sydäntautien ehkäisyä, kolesteroliasiaa ja myös dementiaa kannattaisi ehkäistä ruokavaliolla. Heikkilä arvostelee kovasti nykyisiä ruokavaliosuosituksia olipa ne annettu neuvolassa tai missä vaan. Eihän se oikein mene järkeen, että pitäisi syödä paljon hiilihydraatteja ja pistää sitten vaan enemmän insuliinia tai syödä pillereitä, jotta ei verensokerit nousis liikaa. Samoin hän arvostelee nykyisiä rasvasuosituksia, perustellen suosituksensa tutkimuksilla (kirjassa kerrotaan paljon tutkimuksista, varmaan häneltä on saatavissa lähdeviitteet, jos ne kiinnostavat)
Kirja on minusta kirjoitettu hyvin selkeästi, niin että kaikki ymmärtävät ja hyvin helppotajuisesti.
Kirjan lopussa on myös reseptejä, helpoista vähähiilihydraattisista ruuista.
Luulisin että jos ja kun sairauksien ehkäisy on todella näin helppoa, niin miksi ihmiset eivät kokeilisi Heikkilän ruokavaliota. Mieluummin minä ainakin jätän leivät ja sokerin pois ruokavaliostani kuin alan syömään lääkkeitä.
******
Mustonen Enni; Paimentyttö
"Uusi, lumoava sarja Syrjästäkatsojan tarinoita vie keskelle tunnettujen suomalaisten kulttuurikotien elämää, jota seurataan niiden keittiöissä häärivän piikatyttö Idan silmin."
Ida muuttaa leskiäitinsä kanssa Alavudelta ruotsinkieliseen Östersundomiin, jossa äiti on kartanossa lypsäjänä, ennenkuin sairastuu ja kuolee 1800-luvun loppuvuosina. Kolmetoistavuotias Ida jää yksin orvoksi ja pääsee kartanoon pikkupiiaksi navettaan opettelemaan lypsämistä. Ruotsin kieli tuottaa hänelle aluksi vaikeuksia, mutta oppivaisena tyttönä hän oppii lukemaan ja kirjoittamaankin ja oppii työt hyvin. Navettatyö on kuitenkin raskasta, eikä kohtelukaan ole hyvää... Idan elämä mullistuu, kun hän putoaa navetansillalta ja katkaisee luitaan. Onneksi sattuu olemaan lähistöllä tohtori Runeberg, joka on tullut katsomaan valtioneuvos Topeliusta Björkuddeniin. Niinpä Ida pääsee hoitoon sinne, eikä enää palaa navettahommiin kartanoon, vaan jää toivuttuaan Valtioneuvoksen huusholliin, tai Professoriksi häntä nimitetään. Piikatytön kädet ovat täynnä työtä sielläkin ja juoksemista riittää kun jalka paranee, mutta Ida on hyvin oppivainen ja saa Topeliuksen kodissa nähdä ja kuulla monenlaista kulttuuria. Ida lukee mielellään, minkä töitään ehtii ja pääsee myös matkustelemaan isäntänsä kanssa.
Kirjan lopussa Professori kuolee ja elämä tuntuu saavan uuden suunnan, Ida saanee uuden pestin tälläkertaa Aino ja Jean Sibeliuksen lapsia hoitamaan. Mielenkiinnolla saankin odottaa seuraavaa kirjaa, jossa siitä kerrotaan.
Historia kiinnostaa, ja sainkin kirjasta monta tietoa, kuinka esim. kinkereilla on toimittu, kun kuulustellaan katekismuksen käskyjen osaamista. Orvon piikatytön osa ei ole ollut silloinkaan helppoa. Jotain kuvaa siitä, kuinka esiäitinikin on saattanut elää, sain.
Kirjan loppulauseet:
"Yksinäisyys on äitimme, joka karaisee lapsensa, ihan niinkuin Alta on sanonut. Heikot eivät kestä vaan tuhoutuvat. Vahvat se opettaa elämään muiden joukossa, mutta koskaan he eivät voi unohtaa sitä"
*****
Utrio Kaari; Isabella
Miten liekin tämä kirja jäänyt aikaisemmin lukematta, vaikka olen paljon Utrion kirjoja lukenut.
Kirja kertoo 1300-luvun tapahtumista, kun miehillä piti olla haarniskat ja taistelemaan piti olla valmiina melkein aina. Naiset olivat "vapaata"riistaa, jos he eivät sattuneet olemaan kauniita ja rikkaita perijättäriä, joilla oli aina ritari vartioimassa kunniaa.
Tietysti suloinen neitsyt sai lopussa ritarinsa, vaikka monesti hänet kerettiin ryöstää ja naittaakin, ennenkuin oikea ritari sai hänet. Naiset olivat vain kauppatavaraa tuolloin ja miesten orjia...
Jotenkin tämä kirja ei nyt herättänyt minussa oikein halua lukemiseen. Kahlasin sen kuitenkin läpi, jotta katsoin miten se päättyy ja onnellinen loppuhan siinä oli.
******
TOUKOKUUSSA
poikkeuksellisesti lueskelen montaa kirjaa yhtäaikaa. Näitä (13) kirjoja luin toukokuussa, kirjasto onkin kiinni viimeisen viikon, ja aikaa on kulunut pihalla ja sukututkimuksen parissa menisi vaikka miten paljon :)
*****
Robertson Debora; Lahjoja puutarhasta, 100 ihanaa lahjaideaa
Kirjassa on paljon ohjeita kaikkiin kauniisiin juttuihin, hyytelöihin, yrttisuolaan ja muihin tekemisiin. Selailin vain tätä, nyt ei aika riitä.
*****
Luttinen Rauno, Hyppönen Marjo; Sukututkimuksen käsikirja
Palander Seppo;Sukututkimusta Internetissä
Luen välillä kumpaakin kirjaa, hyviä vinkkejä on molemmissa.
Vaikka ensimmäinen kirja on vanha vuodelta 1988, siinä on perusteellisesti selitetty historiallisia asioita. Nehän eivät muutu, niinkuin nyt ei mikrofilmejä ja niiden katselulaitteita enää tarvitse tilata mistään niinkuin silloin, vaan ne näkee paljolti netissä.
Suvussa riittää tutkimista ja olen saanut paljon ohjeita ja vinkkiä molemmista.
Jatkoin näiden kummankin laina-aikaa ja luen vielä kesäkuussakin näitä.
****
Läcberg Camilla; Perillinen
Toinen lukemani kirja tältä kirjoittajalta. Nyt voi jo sanoa, että kyllä tykkään näistä...
Kirja sujui samalla kaavalla kuin edellinen lukemani Läcberg, välillä kerrotaan menneistä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista ja välillä nykyisistä.
Poliisilaitoksen porukat jo tuntuivat tutummilta, kyllähän se on niin että pitäisi aina lukea ensiksi ensimmäinen kirja ja sitten myöhempiä. Välillä tuntui siltä että poliiseilla ei ole aivan kaikki hoksottimet himassa, mutta aina he lopulta keksivät jutun juonen :D Erica on siinä hyvänä apuna.
Erica löytää äitinsä jäämistöstä vanhan natsien kunniamerkin ja pienen vauvanpaidan. Äidin päiväkirjoissa ei kuitenkaan mainita näistä asioista mitään ja Erica alkaa selvitellä tavaroiden alkuperää. Hän vie kunniamerkin asian harrastajalle tutkittavaksi. Yllättäen tämä mies tapetaan, eikä Erica jätä tutkimuksia kesken.
Hyvin mielenkiintoinen aihe tässä kirjassa, natsien hirmuteot ja vanhat historialliset asiat, vaihteeksi ruotsalaisesta näkökulmasta.
Kipeä rakkaustarina, mikä ei päättynytkään niinkuin rakastavaiset ajattelivat, yhteiseen elämään.
Tämä on kirjoittajan viides jännitysromaani Fjällbackan kylästä Ruotsin länsirannikolta.
****
Lius Tuomas, Kimmo Puustinen; Keisari (keisarinnan jälkeen luetaan keisarista.)
Alussa Jarmo on tavallinen perheenisä, jolla on vähän erimielisyyksiä pomonsa kanssa, rakastettava vaimo ja suloinen pieni tyttö kotona omakotitalossa....Hän näkee usein karmeaa painajaista tulipalosta ja jokainen tulen välähdys vaikka tulitikusta saa hänen melkein paniikkkiin.
Eräänä iltana Jarmo saa puhelun tuntemattomasta numerosta, se puhelu suistaa hänen nykyisen elämänsä raiteiltaan ja menneisyys tulee esille. Hänet pakotetaan takaisin entiseen elämään, entiseen hommaan, josta hän on jo luopunut. Ja "työnantajana" on legendaarinen hahmo "Keisari".
Senjälkeen alkaakin tapahtumat, joiden tarkoituksena on ryöstää pankin holvissa olevan rikollisliigan varasto.
Jarmo ei tietenkään voi kertoa vaimolleen mihin on joutunut, eikä salatusta menneisyydestään. Vaimo kuvittelee tietysti, että mies on löytänyt toisen naisen ja on jättämässä perhettään, mutta salaisuus olikin vielä pahempi juttu.
Keisari, rikosromaani onkin Liuksen edellisistä kirjoista tuttua jännitystä ja räiskettä. Mutta myös jotain muuta, mikä saa mielenkiinnolla lukemaan.
Kirjoista on mm Aamulehti sanonut; Jos pystyt vaihtamaan päähän kiristämättömän pipon ja nautit visuaalisesta vauhtijännäristä, on tämä sinun kirjasi"
Nyt mulla on enää yksi kirja "Laittomat" lukematta, voi harmi, näitä voisi lukea enemmänkin.
*******
Hirvisaari Laila ; Me, Keisarinna
Alussa tuntui ettei tämä kirja kiinnosta yhtään. Yleensä olen tykännyt aina tämän kirjoittajan kirjoista. Niinpä jatkoin lukemista, kunnes älysin että isoisän isoisähän on elänyt noina aikoina 1700-luvun lopulla. Saisin kirjasta vähän tietoa millaisessa maailmassa silloin on eletty. Kuitenkin täysin erilaisessa, koska tämä kertoo Venäjän Hallitsijasta Keisarinna Katariina II :sta.
Kyllähän tässä paksussa kirjassa (576 sivua) oli lukemista. Jaksoin kuitenkin lukea, vaikka välillä tuntui ettei pitkät sotaretkien kuvaukset kiinnostaneetkaan. Välillä oli taas hyvinkin mielenkiintoisia lukuja.
Kirjassa kerrotaan Katariina II:n muistelmien kirjoittamisesta kamariherransa kanssa. Hän paljastaa myös yksityisiä asioitaan, rakastajiaan, vihamiehiään, monenlaisia juonitteluja joista hän on rangaissut tai uskollisia kumppaneitaan palkinnut. Hovissa olleesta loistosta, hienoista juhlista ja matkoista on myös paljon kuvauksia. Vaikka hän on ollut itsevaltias hallitsija, on hänellä ollut myös inhimillisä tunteita. Kärsimyksiä on aiheuttaneet mm. lasten asiat, omien ja lastenlasten kuolemat, maaorjien lasten asema (vaikka hän olikin heikentänyt näiden asemaa jollain lailla) ja kodittomien lasten asema.
Katariina II Suuri (1729-1796) on ollut Venäjän hallitsijana vuosina 1762- 1796, miehensä tsaari Pietari III:n jälkeen.
Sarjan ensimmäinen osa Minä, Katariina on ollut Finlandia-ehdokkaana v. 2011.
Näiden historiallisten romaanien kirjoittaminen ova varmasti ollut valtava urakka.
Alunperin ihastuin Laila Hietamiehen Lehmusten kaupunki-sarjaan, olen lukenut myös hänen muut kirjasarjansa aikaisemmin.
******
Lindgren Minna; Kuolema Ehtoolehdossa
Aikamoista touhua on helsinkiläisessä "palvelu"talossa, jossa ei kuitenkaan saanut palvelua. Siitä huolimatta Siiri, Irma ja Anna-Liisa mennä humputtivat pitkin Helsinkiä, milloin raitiovaunulla, milloin taksilla tai invataksilla. Hautajaiset, hieman vanhentuneen maksalaatikon lämmittely ystävän kanssa, kirjojen lukeminen, Suomen kuntien nimien opettelu aakkosjärjestyksessä ja muita mukavia harrastuksia he keksivät. Kun täytää yli 90 v. ei tarvitse kainostella vaan voi tehdä mitä mieleen juolahtaa.
Varsinainen jännärihän tämä ei ollutkaan, vaikka kaikkea jännää siellä vanhusten talossa tapahtuikin. Jossain kohti hoidon realistinen kuvaus ihan nauratti. Siltä se usein näyttää, henkilökuntaa on vähän, he ovat kokemattomia, kielitaidottomia harjoittelijoita, vaippoja vaihdetaan kellon mukaan.
Loppua kohden kirjan sanoma seestyi ja rauhoittui, loppukirjassa oli elämässä aivan auvoista onnea.
Kyllä tästä passaa jatkaa seuraavan kirjan odottelua :) onhan se jo varauksessa kirjastosta.
***
Jokinen, Kekkonen, Voitila; Gluteeniton keittokirja, Herkuttelu sallittu
ja
Alho Eila; Helposti maukasta, Luontaisesti gluteeniton ja maidoton ruokavalio
Selailen näitä kaiken muun lueskelun sivussa ja otan ylös itselle sopivia leivonta-ohjeita. Minua jostainsyystä enemmän viehättää tuo luontaisesti gluteeniton kirja. Toisessa on käytetty enemmän jauhoseoksia, ja aina kun niitä katson kaupassa, niin ainekset ovat maissijauho ja /tai perunajauho, sokeri ja pitkä lista lisä-aineita.
********
Chhaya Mayank; Dalai-lama
Munkki, mystikko, ihminen-merkittävän hengellisen johtajan elämänkerta.
Kirjan takakannessa kerrotaan;
Vuonna 1997 Dalai-lama valtuutti intialaisen toimittajan Mayank Chhayan kirjoittamaan kirjan elämästään, Chhaya, joka ei itse ole buddhalainen, haastatteli Dalai-lamaa toistakymmentä kertaa.
Tuloksena on syvällinen ja oivaltava kuvaus Nobelin rauhanpalkinnolla palkitusta hengellisestä johtajasta, hänen tehtävästään ja eri rooleistaan.
Kirjassa käydään läpi Tiibetin historiaa, buddhalaisuuden historiaa, Tiibertin ja Kiinan välistä konfliktia, kuinka pienestä pojasta tuli 14. Dalai-lama, miten Hän joutui lähtemään maanpakoon ja kirjan loppupuolella on Hänen ajatuksiaan joistakin kysymyksistä.
Olen lukenut aikaisemmin monia kirjoja niin buddhalaisuudesta ja myös Dalai-laman haastatteluista.
Arvostan Häntä ja hänen ajatuksiaan paljon. Kirjassa varsinaisesti ei ollut uutta asiaa, Hän sattui juuri lukemisen aikana olemaan vierailulla Norjassa.
*****
Lius Tuomas, Härkäjuoksu
Taas jännittävä kirja Liukselta, tätä ei haluaisi laskea käsistään ollenkaan. Noo, jossin vaiheessa tuli mieleen että pitää hidastaa, ettei lopu liian pian... no ei vaineskaan...
"Jäinen autiomaa kaamoksen sydämessä. Häikäilemätön ryhmä kansainvälisiä palkkasotureita. Armoton ajojahti.." Näin kertoo kirjan takasivu.
Edellinen kirja onkin mulla lukematta, joten en tiedä miten Julia Noussair joutui yhteen Venäjän pahamaineisimmista vankiloista, siellä hän kuitenkin oli kidutettuna kirjan alussa.
Marko Pippurinen oli entiseen tapaansa ryyppäilemässä. Kirjan alussa hänen koiransa, rakas vanha Pontso, haukkasi liian monta kuumaa makkaraa ja kuolla kupsahti, siitä syntyi Markolle suuri suru. Markohan harrasti muutakin etsivätoimisto-hommia kirjan alussa kaverinsa kanssa ja tietysti rytinää piisasi.
Julia pääsee vankilasta sillä ehdolla etä ottaa tehtäväkseen pysäyttää vaarallinen sotarikollinen kaukana Lapissa. eipä siinä vaihtoehtoja ollut ja Julia pyytää Markoa kuljettamaan hänet Rovaniemelle. Siitäpä se seikkailu sitten alkaa.
Julia joutuu jäisen ja pimeän Lapin syövereihin, ammattitappajien sekaan, vangiksi ja monella tapaa hengenvaaraan. Marko löytää Julian hengenvaarassa ja kirjassa kummatkin pelastavat toisensa varmalta kuolemalta.
Lopulta heitä jahtaa suomalainen poliisin ylitarkastaja ja venäläiset ammattitappajat. Kuulusteluun tulee kuitenkin mies, joka on korkeampi herra kuin poliisin ylitarkastaja ja "vapauttaa" heidät, mutta antaa heille uuden tehtävän. Eli Tarina jatkuuu.....
*******
Davis William; Eroon vehnästä Sain tämän kirjastosta 30.4. kirjasta on paljon varauksia...
Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kirjoittaja on amerikkalainen sydäntautilääkäri, joka on potilaillaan tutkinut vehnättömyyden aikaansaamaa paranemista.
"...yli kaksituhatta potilasta vehnättömälle dieetille; poissa ovat ylipaino, ihottuma, vatsaongelmat, turvotus, jopa diabetes. Tutkimustietoon ja käytännön kokemuksiin perustuva teos on maailmanmenestys." kerrotaan kirjan takakannessa.
Vehnä vaikuttaa,
kirjoittajan mukaan, aiheuttavan tai ainakin olevan osallisena moniin
sairauksiin ja vaivoihin, hiustenlähdöstä raajojen amputatioon.
Vehnävatsan kautta diabetekseen, keliakiaan, ihottumiin, nivelkipuihin, jopa
dementiaan.
Tottahan olen
tiennyt, että vehnäleipää syötyä nousee verensokeri nopeasti,
joka nostaa insuliinin erityksen, joka laskee taas verensokeria,
josta seuraa taas nälkä ja lisää syömistä. Olen sen
kokenut,että kun syö yhden palan tuoretta patonkia tai vehnäleipää,
seuraa himo ja tulee syötyä monta palasta. Tai että yleensäkin
viljat voivat aiheuttaa närästystä ja vatsavaivoja, olenhan niitä
kokenut itsekin.
Kirjoittajan
mielestä vehnä on viime vuosisadalla alkuperäisestä
yksijyvävehnästä jalostettu runsassatoisemmaksi, lyhytkortiseksi
ja paremmin leipoutuvaksi gluteenipitoisemmaksi, joten sen
aiheuttamat vaivat ovat lisääntyneet ja koko ajan lisääntyvät.
Vehnää käytetään hyvin monessa paikassa, alkaa olla vaikeuksia
löytää vehnättömiä ”tuotteita” ollenkaan. Mistä voit
varmasti tietää mitä sisältää esim keinotekoiset väri- ja
makuaineet, muunneltu tärkkelys, stabilointiaine, maltodekstriini,
huulipuna tai -kiilto tai maustesekoitukset? Niissä saattaa olla
vehnää jossain muodossa.
”
Nyky-yhteiskunnassa kehitys näkyy äärimmilleen vietynä, kun
suositut ”syö enemmän terveellisiä täysjyväviljoja”-tyyliset
ravitsemusohjeet ovat kaventaneet ruoan monipuolisuutta.
Vehnätuotteista tuli helppokäyttöisiä, helposti saatavia ja
edullisia jo vuosisata sitten. Neljäntoista kromosomin villiheinä
on muutttunut 42 kromosomin nitraateilla lannoitetuksi,
suuritähkäiseksi ja äärimmäisen satoisaksi lajikkeeksi, jonka
ansiosta voimmen ostaa leipämme ja pullamme isoissa ”perhekoon”
pusseissa -halvalla.
Vehnän
valta-asema on tuonut mukanaan myös äärimmäisiä
terveysvaikutuksia: liikalihavuutta, niveltulehduksia, neurologisia
ongelmia ja yleisemmäksi tulevia mahdollisesti jopa kuolemaan
johtavia sairauksia. Yksi tällaisista taudeista on keliakia...”
Ehdottomasti mielenkiintoinen kirja. Hyvin perustellusti kirjoitettu.
Olenhan ollut ennenkin viljattomana karppauksen aikana, ja nyt taas sortunut syömään kaikenlaista.
Vatsavaivoja, nivelkipuja, vatsamakkaraa ja turvotusta jaloissa on taas tullut itsellekin, niinpä lopetin taas viljojen ja vehnän syönnin kirjan innoittamana. Jo parissa päivässä on turvotus jaloissa laskenut ja painokin pudonnut. Katsotaan väheneekö nivelkivut.
Jos kärsit esim väsymyksestä, ylipainosta, verensokerin noususta, nivelvaivoista, ihottumasta, vatsakivuista, kannattaa lukea tämä kirja. Vehnän poisto ruokavaliosta on halpa ja kuitenkin helppo konsti vaikkapa vain kokeilla, auttaako se noihin vaivoihin.
******
Pietiläinen Ilona; Hurmaava huvila
Kirja alkaa Tervetuloa kesä! Rakennetaan kesämökkiä, vietetään vappua, äitienpäivää jne. Tuunataan kivoja juttuja. Esitellään kauniita puutarhoja. Monia kivoja ja edullisia ideoita saa tästä kirjasta. Paljon, paljon kauniita kuvia, välillä kerrotaan mukavasti rakennusprojektin edistymisestä. Kunnes lopulta kaikki on valmista ja Ollaan vaan!
Kaikille kauneudesta ja puutarhoista pitäville!
********
HUHTIKUUSSA luin näitä 16 kirjaa: tosiaan en kaikkia ihan sanasta sanaan, olihan näissä mukana "tietopuolisia" kirjojakin tälläkertaa.
Läckberg Camilla; Enkelintekijä
Ensimmäinen lukemani kirja häneltä. Tämä onkin jo kahdeksas hänen kirjoittamansa kirja, joka kertoo ruotsalaisesta Fjällbackan kylästä ja kirjailija-poliisi pariskunnan seikkailuista.
Ensin minua hankaloitti kertomukset monista ihmisistä, joista ei tiennyt miten he liittyvät kirjan tarinaan. Jossain yli 100 sivua lukeneena sekin selvisi vasta. Kirjassa on monitasoisesti kerrottu tarinaa, osassa luvuista kerrotaan perheen alkuhistoriaa 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Sitten juonta johdatetaan vähitellen, eri henkilöiden tarinaa kertoen eteenpäin. 487 sivua lukiessa ei kyllä tullut mieleen, että kestäisipä kirja pitkään. Olihan tämä jännittävä tarina, ilmeisen taitavasti kirjoitettu. Ja jos hänen kirjojaan on myyty yli 12 miljoonaa kappaletta, 37:llä kielellä, niin kyllä varmasti niiden pitää olla hyviä. Kannattaa tosiaan alkaa lukemaan kirjailijan kirjoja sieltä alusta lähtien, mutta mistäpäs sen tietää, kun kirjan hyllystä nappaa, jotta mitä on aikaisemmin tapahtunut.
Kirja kertoo saaressa olleesta sisäoppilaitoksesta, jonka omistajat katosivat mystisesti kesken pääsiäisaterian v. 1974. Jäjellä jäi vain 1 vuotias Ebba-tyttönen. Tämä palaa saarelle miehensä kanssa, ajatuksena korjata rakennusta perustaakseen siihen majatalon. Alkaa kuitenkin sattua kaikenlaista, joku sytyttää tulipalon ja sitten yrittää ampua Ebban. Siitä tarina sitten etenee ja menneisyyden järkyttävät tragediat alkavat hiljalleen selvitä.
****
Pajunen Simo; Varjot menneisyydestä
Tämä ei nyt jostainsyystä ottanut "tulta" meikeläisessä, joten jätin suosiolla kesken. Kirja sijoittuu 1930-luvun lopulle. Hääjuhlaan saapuu kuokkavieraita, jotka liittyvät morsiamen menneisyyteen. Nämä alkavat kiristää nuorta rouvaa uuteen rikokseen....
********Pääsiäislukemista :)
Anderson-Freed Susan; Uudet pohjoismaiset kirjoneuleet
Tässä kirjassa on tosi hienoja kirjoneuleita. Hattuja, lapasia, ja sukkia+ säärystimiä. Mutta ohjeet ovat minusta niin vaikeita ymmärtää, että en nyt ottanut niistä yhtään tehtäväksi. Kevät on huonoa aikaa neulomiseen kun on niin paljon muuta puuhaa. Ohjeet ovat ohuelle langalle, joten olis pitänyt ostaa uusia lankoja näitä varten. Katsotaan sitten syksyllä, kun neulomiskärpänen puraisee. Mallit olivat kyllä tosi kauniita.
*******
Lius Tuomas; Haka
"Toisen maailmansodan joukkotuhoase, Järvi Pohjois-Karjalassa, Peitetehtävässä ansioitunut naiskonstaapeli ja sydämiä särkevä maalaisrenttu" nämä ovat kehykset tälle dekkarille.
Enpä ole pitkiin aikoihin lukenut mitään näin jännittävää ja mielenkiintoista dekkaria. Vaikka tässäkin oli tosi rankkoja asioita (vrt Varistyttö), niin tämä kirja oli paljon mukavampi lukea. Tottakai tutut maisemat, kun tietää missä Marko Pippurinen ajelee punaisella Ladallaan ja missä järvellä lentelee, vaikuttaa. Mutta kirjan "meikeläinen" hurtti huumori, miehinen tuttu rehvastelu, totuudenmukaiset ongelmat, hurjan jännittävät juonenkäänteet, keventävät rankkaa aihetta. Vasta viimeinen luku oli hurjaa luettavaa, kun alkoi kamala verilöyly, josta päähenkilöt kuin ihmeen kaupalla selvisivät.
Lius kirjoittaa tosi taitavasti ja sujuvasti, kirja on helppolukuinen (vaikka teksti onkin aika pientä), luvut on jaksotettu hyvin, kun asia vaihtuu, tietää mistä ja kenestä kerrotaan. Ehdottomasti etsin jatkoa Pippurisen elämän seikkailulle, kirjassa Laittomat ja Härkäjuoksu.
******
D'Adamo Peter; Syö oikein oman tyyppisi mukaan
Ihan kokeeksi lainasin tämän. Olisko siinä jotain uutta asiaa mulle?
Kirjassa kerrotaan O-, A-, B- ja AB-veriryhmien terveysohjelmasta. Miten verryhmät ovat kehittyneet ja mitkä ovat ominaisia asioita kullekin veriryhmän ihmisille.
Luin ihan sieltätäältä tätä kirjaa, jotenkin ei nyt jaksa näitä ruoka-asioita, vaikka ois tarpeenkin. Muutama vuosi sitten ois kiinnostanut tämä asia paljon.
minähän olen A-tyyppinen, niinpä katselin mikä olis mulle sopivaa ruokaa. Jaa, olis parempi olla syömättä lihaa ollenkaan, mieluummin vegetaarinen pitäs olla, kalkkunaa, kanaa ja broileria sais syödä, mut naudanliha olis haitallista (ja ankka, biisoni, fasaani,hirvi, kani lammas jne)
etana olis hyvä, jos suvussa olis rintasyöpää! Muuta hyödyllistä olis kirjolohi, makrilli, merikrontti, sardiini mm ja napsijat (mitähän liekään) haitallista olis syödä mm siipikotiloita ja ostereita, ei olekaan kuulunut lemppareihin ne onneksi :) Maitotuotteita ei pitäis syödä, paitsi juustoja, soijaa pitäsi syödä, mutta kun se on Niin vastenmielistä mulle! Kyllä sen tiedän jo, että vehnäjauhoja ei pitäisi syödä, ja pinaattipasta olis haitallista, juu ei maistu. Kasviksissa olis haitallisia, yllätys, peruna, kaalit ja tomaatti! ja Oliivit, voi ei. Jalapenokaan ei kävis. Appelsiinejäkään ei pitäs syödä, onneksi greippi kävis ja kiivit, paitsi etten niistä tykkää, kun suuta alkaa kirvellä. Olkoon, nyt on tärkeempääkin tekemistä pihalla. Lainaan tän uudelleen jos tulee mieleen talvella!
*****
Wager Eija; Paluumuuttajan päiväkirja
Kirjan kirjoittaja on asunut Italiassa kolmekymmentä vuotta. Hänellä on Italiassa ollut vanhasta navetasta itse rakennettu talo vuoristossa ja iso katras eläimiä, vuohia, koiria, aaseja, kissoja, hanhia ym. Suomesta hän ostaa Kuninkaantien varrelta Inkoosta vanhan maatilan ja muuttaa eläimineen tänne. Eläinten tuonnissa on omat kiemuransa, niinkuin kaikessa Suomeen muutto-byrokratioissa. On mielenkiintoista lukea miltä Suomi näyttää italialaisin silmin katsottuna. Monesti naurattaa miltä suomalaisuus näyttää, itse suomalainenhan pitää joitain juttuja itsestäänselvyyksinä.
Kertomuksia eläinten kohtalosta saa lukea sydän murheesta sykkyrällä. Kaikkia ei voi pelastaa vaikka kuinka hyvin hoitaisi.
Hän perusti tilalleen Mellangård, matkailu, kulttuuri-toiminta paikan. Kotisivut on, mutta niissä ei ole uutta tietoa, mitähän tilalle nykyisin kuuluu?
*********
Gustafsson Anja ; Mansikkatyttö
Vaikka tämä on rikosromaani, se on myös mukava kirja, joka kertoo kesäisestä Tammisaaresta ja tapahtumista siellä.
" Perinteinen dekkari niille, jotka pitävät arvoituksista, nauttivat taiteesta, kesästä ja hyvästä ruoasta"
Paula Roos viettää kesää Linda kissan kanssa mökillään. Hän tutustuu naapurihuvilaan muuttaneen Patrikin kanssa. Hänen vasta tapaamasta entisestä koulukaverista Miasta, joka on entinen missi ja kaunis malli, on tehty uusi maalaus, jonka lähtökohtana on ollut ehkä Shillmarkin Mansikkatyttö.
Paulan kesäinen idylli särkyy, kun hän löytää kalaverkostaan ruumiin. Poliisi ei tahdo löytää ratkaisevia vihjeitä tekijästä ja epäiltyjä kalvaa rahanhimo ja intohimoinen mustasukkaisuus.
Olen aikaisemmin lukenut kirjoittajan aikaisemman dekkarin; Antiikkilipasto, pidin siitäkin kirjasta paljon.
******
Sund Erik Axl; Varistyttö
"Kun pieni haavoittuva sielu rikotaan, se haluaa hyvityksen"
Kun löytyy jätesäkissä muumioitunut pojan ruumis, alkaa hyytävä jännitysromaani. Tapettuja ja silvottuja poikia löytyy lisää, eikä poliisit oikein pääse jutussa eteenpäin. Löytyy lapsipornoa välittäviä miehiä, hyväksikäytettyjä tyttöjä, jotka ovat kokeneet isän taholta raakaa seksuaalista väkivaltaa lapsuudesta lähtien.
"Tekijä" kyllä on kirjan lopussa selvillä, mutta tarinahan jatkuu seuraavaan kirjaan. Syyllisiä vaikuttaa kuitenkin olevan useampi henkilö. Miksi väkivaltaan ei ole kukaan puuttunut?
Tämä on kahden ruotsalaismiehen kirjoittana kolmiosaisen dekkarin ensimmäinen osa. Sarja on ollut paljon kehuttu Ruotsissa, täällä seuraavat osat julkaistaan kesällä.
Tottahan se on, että tämä on koukuttava kirja, pakko lukea miten juttu kehittyy.
Mulle tämä oli kuitenkin liian kamala aihe. Minä en pitänyt tästä kirjasta. Melkein meni yöunet kirjan lukemisen aikana. Vaikka olen lukenut paljon kirjoja rankoistakin aiheista, en kuitenkaan muista niiden järkyttäneen näin.
****
Taponen Jaana; Lalalandia
Muutamaan joulunalus-viikkoon sijoittuva tarina, kahden ystävyksen avioliitoista, miehet pettää, elämä on muuttunut yksitoikkoiseksi. voiko pettämisen antaa anteeksi tai yleensä sietää toista sen jälkeen?
Yhteentörmäyksen jälkeen Leni tapaa nuoremman miehen, jonka jälkeen elämä muljahtaa raiteiltaan ja Leni tajuaa oman elämänsa luistavan edustusvaimon roolissa hukkaan.
Mukava lukea taas Taposen kirjaa, viihdyttävää ja mukavaa lukemista.
******
Konttinen Riitta; ONNELLISTA ASUA MAALLA, Tuusulanjärven taiteilijayhteisö
Tämä on ollut monta kuukautta varauksessa, lopulta sain sen käsiini. Tässä on tosi paljon lukemista ja katselemista, ettei ole nopeaa ollenkaan.
Paksu ja painava tietoteos. Paljon asiaa suomalaisesta taiteesta ja historiasta. Alkaa jo 1800-luvun lopulta kertoa Suomen merkittävimmistä taiteilijoista, jotka asettuivat Tuusulanjärven maisemiin. Taiteilijayhteisön nousu, kukoistus ja kuihtuminen. Paljon mielenkiintoista luettavaa ja tutkittavaa. Tätä lukiessa muistui mieleen tv-sarja Venny Soldan-Brofeldtistä ja Juhani Ahosta. TV1:n kahdeksanosainen sarja Venny on esitetty v. 2003. Olisipa mukava nähdä se nyt uudelleen televisiosta...
*****
Lumme Sonja ; Kotipihan kasvihuone
Alussa tuntui, että uskallanko tätä kirjaa edes avata, kun ei ole Mitään mahdollisuutta saada uutta kasvihuonetta, jotta lisääntyyko tästä lukemisesta vain tuska ja kaipaus :) Mutta ei, kirja oli hyvin asiallisesti kirjoitettu, hyvä opas kasvihuonekasvatuksesta. Kirja kertoo kasvihuoneen kustannuksista, materiaalieista, perustuksista, varustelusta, kasvattamisen nikseistä, kasvatettavista kasveista, tuholaisista ja taudeista. Tämä on hyvä kotimainen opas kasvihuone-viljelystä haaveilevalle ja/tai harrastavalle.
Nyt ainakin tiedän millaisen kasvihuoneen haluaisin jos olisi mahdollisuus saada uusi :)
*****
Siira Virpi Marjaana; Oma koppa, virkattuja variaatioita
Kaikki lähtee ympyrästä, kun sen opit osaat virkata mitä tahansa. Ihan alusta asti kirja opettaa virkkaamaan. Jos et osaa, ota tämä opas käteesi. Hyvin paljon mustavalkoinen, persoonallinen kirja, hieman on väriäkin virkattujen tuotteiden joukossa.
Minut tyrmäsi kirjan (liian) musta väri ja tyrmäävä (musteen?) haju, joka uudesta kirjasta tuli. Jos olisin nähnyt kirjan, en olisi lainannut jo tuon mustan pohjavärin takia. Etukäteen varattuna toin sen kuitenkin kotiin. Kait olen liian tosikko ymmärtääkseni kirjan "sanomaa" ;)
*****
Sarkola Ritva; Haamukirjailijan kuolema
Taidolla kirjoitettu jännitysromaani. Juttu kertoo kirjailijasta, joka on kirjoittanut ystävälleen monen monta romaania. Pitkä ystävyys rakoilee ja lopulta lehdistö saa vinkin jossa asia paljastuu. Seuraa hirveä härdelli. Soppaan liittyy myös kadonnut lottokuponki. Johtuuko murha lottokupongista vai haamukirjoittamisen paljastuksesta?
********
Taponen Jaana; Unelmavaras
"Viiltävän tarkka kuvaus työpaikan inhottavimmasta tyypistä". Tulisella otteella kirjoitettu kuvaus uraohjuksesta, Marista, joka lähes uhraa avoliittonsa "unelmalleen" oikeasta urasta ja ihanammasta elämästä. Maria kuvataan kyllä myös inhimillisesti. Hänen oman lapsuudenperheensä traumat paljastuvat hiljalleen, mistä johtuu veljen vaimon mustelmat, ja pikkuveljen alkoholismi? Mikä tuli Marin päässä oleva arpi? Kiihkeän kevään jälkeen tapahtumat saavatkin uuden käänteen ja Marin uusi urapolku alkaa hahmottua.
Ehdottomasti suosittelen lukemaan tämän kirjailijan kirjat, aivan huisin hyviä!
*****
Hassinen Kirsti; Maatiaisten matkassa
Kirjoitettu mukavia tarinoita elämästä eläinten kanssa, juttu alkaa jo vuosien takaa.
Jos elämäsi on tylsää, ota vuohi:) muita juttuja on lampaista, mehiläisistä, kanoista, suomenkarjan lehmistä ja suomenhevosista. Sekä tietysti maatiaiskissoista ja koirista. Alkuperäisistä suomalaisista roduista, uhanalaisista roduista. Kirjassa kerrottiin myös siitä nurjasta puolesta, eläimiä sairastuu ja kuolee, eikä kaikki käy aina niin kuin on unelmoitu. Traktori uppoaa välillä suohon ja sieltä se on vaan vedettävä pois. Kirjassa on hienoja kuvia ja siallista asiaa. Kannattaa lukea, varsinkin jos haaveilee eläimistä.
******
Lumme Sonja; Satoa saunan takana
Hyvin kerrottu, Kaunis kirja. Paljon asiaa. Tämä on aivan fantastinen :) kirja etenkin aloittelijoille, on tosi hyvin kerrottu kasvien kasvatuksesta perusteista alkaen. Miten teet kasvimaan, mitä kylvät ja milloin, mitä esikasvatat. Työkaluista, kasvilavoista, kasvihuoneesta, kompostoinnista, kasvimaan tuholaisista ja rikkaruohoista. Toinen osa kertoo kasveista. Miten kasvattaa juurikasveja, mukulakasveja, yrteistä, syötävistä kukista, hedelmistä jne. Annetaan jokaisesta kasviryhmästä suositeltavia lajikevinkkejä. Välillä kerrotaan pieniä henkilökohtaisia juttuja. Lopussa on lista latinankielisistä nimistä ja hakemisto. Kirjassa on runsaasti hienoja kuvia, jotka täydentävät kirjoitusta.
Rakkaus ja innostus puutarhanhoitoon ja kunnioitus luonnon monimuotoisuutta kohtaan näkyy kirjasta hyvin. Suosittelen lämpimästi!
******
MAALISKUUssa luin nämä 18 kirjaa ja muutama lehtikin tuli lainattua:
Joku jännärikausi on nyt mulla meneillään näköjään.
Härmä Leena-Maija;Annika
Olipa jännäri; Nuori nainen herää pahoinpideltynä ja mattoon käärittynä kaatopaikalta! Kaatopaikan työntekijä vie hänet kotiinsa ja auttaa hänet ulkomaille turvaan. Tämä nainen Annika, on perinyt isänsä firman ja Annikan mies onkin päättänyt kaapata kaiken omaisuuden, kun ensin tappaa vaimonsa. Mies valehteli että vaimo läksi ulkomaille lepäämään, mutta kaikki eivät usko, vaan eräs työkaveri käy ilmoittamassa katoamisen poliisille.
Tämä on kirjoittajan esikoisromaani ja tuntuu paikoitellen, että kirjottaessa on ollut palava innostus,(yhdys sana virheistä muistan tämän kirjan) juoni tahtoo karata. :) Mutta oli toki jännittävä tarina.
********
****
Metropoliitta Panteleimon; Murha näyttämöllä
Tämä rikosromaanin tapahtumat kertovat pienessä Ylä-Savon pitäjässä ehkä 60-luvulla tapahtuvasta rikoksesta. Toinen kirjoittajan kirja saman pikkukylän tapahtumista. Siihenaikaan syötiin läskisoosia koko perheen voimalla ja televisiot olivat tuloillaan useampaan taloon :)
"Koskijärvellä harjoitellaan yhteisvoimin vauhdikasta laulunäytelmää Jääkärin morsian. Esitys saa innostuneen vastaanoton. Itsenäisyyspäivän juhlanäytäntö muuttuu kuitenkin tragediaksi, kun näytelmän rouva Strand murhataan kesken esityksen"
Olihan yllättävä kirjailija, yllättävä aihe sinänsä. Ihan mukava oli lukea tämä kirja, jännitys kesti ihan loppuun saakka :)
*******
Leppänen Katriina&Huittinen Antti; Virkattua
Tässä kirjassa neuvotaan virkkaus ihan kädestä pitäen. Kirjassa on ohjeiden ja opetuksen lisäksi aivan mahtavat talviset maisemakuvat. Kirjassa on ainakin yksi ohje, jota virkkaan. En oikein tähän vuodenaikaan aloita isompia hommia, kun kohta jää käsityöt muutenkin vähemmälle.
*******
Arhippa Pirkko; Mustat nuotit
Olin unohtanut että olin jo joskus tämän lukenut, niinpä en enää tätä uudelleen lukenut, kun muistin vielä lopputuloksenkin. Taitaa dementia iskeä, tarkemmin katsoessa, olisi pitänyt muistaa tämä jo luetuksi :)))
****
Taponen Jaana; Väärä varustus 15. luettu kirja maaliskuussa
Susanna lähtee komean poikaystävänsä kanssa veneellä saareen lomalle. Tämä kuitenkin joutuu palaamaan takaisin kotiin ja jättää Susannan yksin autiolle saarelle. Siinä sitten onkin kaupunkilaistytöllä selviämistä :) Paniikki alkaa jo tulla, kun yhtäkkiä Susanna löytää rannasta Miehen, veneestä makaamasta,ja kaataa tämän mereen. Mies kolhii päänsä ja menettää muistinsa.
Mies tokenee tällistä ja elo alkaa sujua saarella. Kahdeksantena päivänä poikaystävä lopulta muistaa, että Susanna jäi saarelle ja palaa tätä hakemaan....
Tosi hyvä romaani, huumoria ja hauskoja tilanteita, esikoisromaaniksi. Aikaisemmin luin jo hänen myöhemmin kirjoitetun kirjansa Stockan Herkku. Vielä on pari kirjaa lukematta, varmaan etsinnekin käsiini.
******
Arhippa Pirkko; Kuolleet eivät äänestä
Jännäri 70-luvun Turun politiittisista kiemuroista. Kähmintää, lahjontaa ja kynnysrahoja.
"Siihen aikaan jokaisen tuli uskoa, että kaikki kaupunginjohtajat olivat toimeliaita ja raittiita, kaikki kansanedustajat pyyteettömiä, että kaikkien puolueiden talous perustui pelkästään uskollisiin jäsenmaksuihin"
No niin nythän tänä päivänä kukaan ei usko tällaiseen enää :) Vai kuinka?
*********
Lähdesmäki Anneli; Pitsihuvila
Kirja kertoo Heinävaaran Itä-Suomalaisen maalaiskylän yhden kesän tapahtumista. En tunne niin hyvin oikeaa Heinävaaraa, etten tiedä onko kylä mielikuvituskylä, vai totta :)
Anni ja Eila ovat noin 10-vuotiaita tyttösiä, joiden näkökulmasta tapahtumia kerrotaan. Tapahtumat ovat melko samantapaisia juttuja kuin omassakin lapsuudessa, joten kirja tuntuu tutulta. Maatilan touhuja, pienen kyläyhteisön tapahtumia, niin ikäviä kuin mukaviakin.
*********
Utrio Kaari; Oppinut neiti
Kirja kertoo 1830- luvun elämänmenosta Pietarissa, Helsingissä, Lapissa ja Kortejoen kartanoissa.
Jalosukuisten kursailua ja "pönötystä", rikkaan sulhasen etsintää ja alempisukuisten ihmisten alistamista. Elämä ei ole ollut siihen aikaan helppoa jos ei ollut tuhottomasti rahaa, hienoa sukua ja naisilla piti olla holhooja ja esiliina, ettei vaan maine mennyt.
Kirja ei ollut ihan niin kiinnostava kuin edellinen Seuraneiti -romaani minkä luin, mutta niin jännittävä miten päähenkilön käy, että oli luettava, vaikka siihen meni lähes viikko aikaa.
*********
Arhippa Pirkko; Verta veitsen terällä
Jännäri kertoo Turussa olevan kauneuskirurgiaan erikoistuneen klinikan omistajasta profesori Sakari Alhosta ja hänen lähipiiristään. Komisario Sami Mattila ja hänen vaimonsa lähtevät käymään häämatkalla Virossa ja tutustuvat matkalla Alhoon perheineen ja mukana on myös vanhempi alkoholismiin taipuvainen nainen. Kotiin paluun jälkeen Sami saa uuden työparin, joka on Varpu Ahava, sama matkalla ollut viinalle haissut nainen. Varpu on vasta muuttanut Turkuu, eikä ole vielä päässyt naukkailusta eroon (niinkuin myöhemmissä jännäreissä). He saavat selvitettäväkseen raakoja entisiin matkakumppaneihinsa kohdistuneita surmia.
Kirja on julkaistu v.1998 ja on Pirkko Arhipan kahdeskymmenes dekkari.
******
7.3. kerkesin käydä kirjastosta varaamani;
Karlsson Susanne; Uhrilehto
Varmaan kuukauden on ollut varauksessa, Joensuun seudulla taitaa olla vain kaksi näitä kirjoja joten jonoa on ollut.
Luin tämän kahdessa päivässä. Oli yllättävän erilainen kuin muut tässä kuussa lukemani dekkarit. Kertomukseen liittyy aika oleellisena vanhaa historiallista mystiikkaa, mutta myös nykyistä kaupungin pintaliitäjän elämää, joka on ehkä jo aiemmin kyllästyttänyt päähenkilöä Hillaa. Hän on mitä ilmeisemmin "viherpeukalo", joka ymmärtää luonnon kauneuden ja arvon. Eron jälkeen hän muuttaa maalle, vanhaan taloon, jonka edellinen omistaja on antanut luvan myydä vain yksinäiselle naishenkilölle. Talon kellarista löytyykin todisteita talon historiasta, traagisista tapahtumista, jotka tapahtuivat satoja vuosia sitten.
Eräs henkilöistä pääsee hengestään sairaan kateuden ja kaunaisen kostamisen sekä mustasukkaisuuden vuoksi, hetken jo luulin murhaajaksi Hillaa, mutta onneksi siksi paljastuikin muu.
Mystiikkaa ja railakasta suoraa puhetta kirjasta sain lukea, mutta kyllä tykkäsin tästä kirjasta!
**********
Franzen Peter; Samoilla silmillä- romaanin nappasin samalla reissulla mukaani. Hyvä lukea tämäkin heti perään, koska se on jatkoa hänen esikoisromaanille Tumman veden päällä.
Pete on jo kasvanut teini-ikään ja harrastaa nyrkkeilyä. Nuorten elämä ei ole aina ihan kivutonta, vaan kaikenlaista on kokeiltava.
Kirjassa on lyhyitä lukuja vuorotellen heidän kaikkien "kertomana" Pete, isä, äiti. Mukava lukea tällaisia kertomuksia, kun tietää kuka henkilöistä on kertojana.
Tämä kirja on huomattavasti "valoisampi" kuin hänen edellinen kirjansa. Isä, rankkojen vaiheiden jälkeen, näyttää selviävän juopottelusta, löytävän elämällen uuden tarkoituksen. Äiti löytää opiskelunsa aikana uuden elämän, Peter ja siskonsa Suvi kasvavat ja järkiintyvät.
Kirja on nopeaa ja miellyttävää lukemista.
*******
Utrio Kaari; Seuraneiti
Tässä riitti lukemista muutamaksi päiväksi :) 464 sivua. Tottahan se on, että Utrion kirjat ovat omaa luokkaansa, asiantuntevasti tehtyjä ja mielenkiintoisia. Ei ole aikoihin sattunut hänen kirjaansa kirjastossa tulemaan vastaan.
Kiltti ja hiljainen papintytär mamselli Linda on Kajaanissa ärhäkän vanhan neidin seuralaisena. Kaupungilla hän tapaa kerran matkalaisia Helsingistä ja neuvokkaana tyttönä hän pelastaa sairaan matkalaisen hoitoon tohtorin luo. Monen tapahtuman jälkeen matkalla kotiinsa pappilaan tulee myrsky ja matkalaiset pelastavat toisen herran kaatuneiden puiden alta. Linda rakastuu kauniiseen herraan. Kun tämä on hieman paremmasa kunnossa, he matkustavat takaisin Helsinkiin Lindan saatua kutsun seuraneidiksi kauppahuoneen rouvalle. Eikä 1830-luvulla ole matkustaminen ollut hyvin helppoa, hevosella ja vaunuilla :)
Helsingissä Linda viedään seurapiireihin ylhäisyyksien pariin, joiden touhut kummastuttavat ja hämmentävät maalaismamsellia. Lindan kauneus häikäisee seurapiireissä.
******
Pakkanen Outi; Pelistä pois
Tämä olikin vähän erilainen jännäri, kuin edelliset. Nimittäin meni puoleen väliin kirjaa ennenkuin selvisi, kuka on uhri ja hitaammin selvisi myös tekijä. Mutta ei se mitään, ihan hyvä kirja oli tämäkin.
Ilona Laaksola, nelikymppinen entinen saneerattu pankkivirkailija, nykyinen puhelinmyyjä, on harmiton itsekseen eläjä, joka iltaisin lipittelee valkoviiniä ja ihailee ikkunastaan stadionin tornia. Hänen päiviään piristää naapurin pikkuvanha kymmenvuotias tytär Sorella, jonka isä oli muuttanut äskettäin samaan taloon kuin Ilona. Ilonalla ja tällä miehellä on vanhoja selvittämättömiä kaunoja ja niihin on sotkeutunut muitakin henkilöitä. Sitten Tanja Ström joutuukin Jokisen kanssa selvittelemään tapahtunutta henkirikosta.
******
Katajisto Janne; Savolaista saattohoitoa
"Tutkinnan kohteena ovat tälläkertaa paikkakunnalla tapahtuneet oudot vanhusten kuolemat. Kenellä on syytä vainota vuosikymmenien takaisessa valokuvassa esiintyviä, nyt jo ikäihmisiä? "
Äijä ja Ripa pistävät toimeksi, kun löytävät vanhan valokuvan, jossa olevat ihmiset alkavat siirtyä tuonpuoleiseen oudosti.
Luvassa on menoa ja meininkiä, tätä kirjaa tuskin malttaa jättää käsistään edes yöksi. Kirja on mukavaa luettavaa, karmeasta aiheesta huolimatta. Sopivasti savonmurretta käytetään, mutta ei liikaa (minusta murteella kirjoitettu romaani on hankalaa luettavaa, tai sitä pitää lukea ääneen ;))
Lopputuloksesta sanon, että johan mie sen arvasin ja syynkin arvasin.
*******
Arhippa Pirkko; Kihlaava kuolema
Huiskis, tämäkin on hurjan jännä kirja. Komisario Varpu Ahava kavereineen taas selvittää tapahtuvia murhia tutuuun tapaansa. Oripäästä ateljee VillaVillestä löytyy suljetun oven takaa ruumis. Varpu ja Tiia ovat siellä juuri silloin sattumalta tutustumassa taidenäyttelyyn. Siitä sitten alkaa heidän selvitystyönsä.
Tykkän näistä Arhipan jännäreistä, paljon olen niitä lukenut ja vielä on lukemattomiakin. Tässä oli vähän yllättävä syyllinen ja yllättävä loppu. Saa jäädä odottelemaan seuraavaa dekkaria....
********
Arne & Carlos; Neulo kesä kotiisi,
Aivan fantastista väri-iloittelua tässä kirjassa!
Näiden tuttujen "norjalaisten poikien" käsityökirjassa on vahvasti tälläkertaa Puutarha läsnä :)
Kirjassa esitellään puutarhasta saatujen ideoiden pohjalta tehtyjä neuleita ja virkkauksia.
Sellaisia kuten, Puutarhahiiri Magnus, hänen vaatteensa, Hipit, jotka ovat kukkaislapsia, heidän mekkonsa ja tossut :). Pörriäinen, pieni talo puutarhassa ja perhosia ja ihania kukkapeittoja.
Tästä kirjasta tulee iloiselle mielelle! Pakkohan se on muutama hiirulainenkin neuloa, ja Hippi, kun sillä on niin ihana mekkokin...Ostaisin tämän kirjan erittäin mielelläni!
*******
Fevang Tove; Nyt virkkaamaan
Virkkauksesta yleisohjeita, virkkausohjeita, kuinka virkataan minkäkinlaisia silmukoita. Hyvin aloittelijalle sopivia malleja, mm pölyrievuista, ponchoista, isoäidin neliöistä, patalapuista ja pannunalusista. Vain yksi ohje tästä kirjasta näytti siltä että teen siitä ainakin koekappaleen ;)
Sirkkiä-Jarva Sari; Romuromanttinen sisustuskirja
Kirjassa kerrotaan kuvien ohella mukavasti vanhojen tavaroiden käytöstä sisustuksessa. Monta ihanaa, vanhaa tavaraa (toisten mielestä romua) on kunnostettu ja pesty sisustuselementiksi ja uuteen käyttöön. Kirjassa esitellään kauniita kuvia monista suomalaisista kodeista. Monia ideoita sain! :)
Leech Christine; Kiva kirjontakirja,
lainasin tämän ihan sen vuoksi, jotta löytäisinkö tästä jotain ideoita tekemisiin. Kirjassa neuvotaan hyvin kirjontapistojen tekoa ja kaikkea mitä tulee ottaa huomioon. Langat, neulat, kankaat ym tarvikkeet ja miten kirjotaan. Siinä on kivoja ohjeita, mitä voisi tehdä kotiin, naiselle ja lapselle. Kaavoja ja tarvikkeiden ostopaikkoja.
*******
HELMIKUUssa luin nämä 10 kirjaa
Franzen Peter; Tumman veden päällä
Muistelmia lapsuudesta, ensin kirjan luvut ovat lyhyitä, kuin pieniä elokuvallisia kohtauksia. Ne tulevat melkein kuvallisena silmiin, vaikka en ole elokuvaa katsonutkaan. (Kannattas varmaan katsoa)
Kirjassa kerrotaan pikku Peterin lapsuudesta. Välillä se on valoisa, kaunis kertomus, mutta pikkuhiljaa paljastuu kodissa oleva ongelma. Mutta "lapsi luottaa vanhempiinsa, ihailee heitä, on täynnä toivoa ja uskoo tulevaan. Mitä tapahtuu kun tämä kuva hajoaa?"
Ihan pahaa tekee ajatella miten monissa kodeissa lapset kokevat näitä alkoholin aiheuttamia kauhuja!
Pappa ja mummo onneksi tässä edustavat lapsille pysyvää turvaa. Onneksi kirjan lopussa on jo valoisa tunnelma :)
********
Taponen Jaana; Stockan herkku
Tätä oli ihan pakko alkaa heti lukemaan. Oli niin hauska nimi tällä kirjalla :)
Anna ja Donna kohtaavat "herkun"miehen ;) Stockan kassalla. "Liian hyvää ollakseen totta". Siitäpä se alkaa tämä hulvaton kertomus, joka on toisinaan hauska ja toisinaan traaginenkin tarina, joka piti kyllä niin "hyppysissään" ettei meinannut raaskia käsistään jättää yöksikään.
Railakas ja viihdyttävä tarina, hauskasti kirjoitettu ja selkeä. Suosittelen lukemaan!
Tämä on jo neljäs romaani tältä kirjailijalta ja varmaan etsin hänen aikaisemmatkin kirjansa vielä luettavaksi.
*********
Raittila Hannu; Marsalkka
"..romaani on pyörryttävä ja mieltä kiihottava sekoitus totta ja toden näköistä. Sen ydin asuu historian lähteiden väliin jäävissä mustan ja valkean murtosävyissä"
Mannerheim valmistelee muistelmiaan ja naisreportteri laatii samaan aikaan hänestä kertovan elokuvan käsikirjoitusta ja haastattelee marsalkkaa. Eletään vuotta 1948, sodat ovat toisaalta takana, mutta kylmä sota on pahimmillaan. Kirjassa muistellaan marsalkan uran alkupuolta ja lapsuuttakin ja sota-aikoja Suomen päämiehenä.
Olen kyllä kiinnostunut tästä aiheesta-Mannerheimin elämästä, mutta tälläkertaa en lukenut tätä kirjaa kokonaan. Osan( noin ½) luin kirjan 445 sivusta, ehkä joskus toisen kerran palaan tämän kirjan lukemiseen.
*******
Lehtinen Tuija; Morsiuskamari
Tämä kirja on jatkoa romaanille Nappikaupan naiset. Kampaajana toimiva Neela on palannut kotikaupunkiinsa ja työskentelee Hopealähteenkadulla entisen Nappikaupan lähellä. Neelan asuntoon liittyy uskomus; jokainen asunnossa asunut nuori nainen on löytänyt kadun väestä "sen oikean". Neela elelee railakasta arkea ja tapaa ihmisiä. Hänen Lontooseen karannut entisen poikaystävän äiti kuolee yllättäen autokolarissa, saatuaan selville tietoja isästään. Neelaa jää askarruttamaan tämä asia ja hän saakin selville kuka oli tämän isä.
Kirja on mukavan viihdyttävää kevyttä lukemista. Aina kun saa käsiinsä lukemattoman Lehtisen kirjan, on se parasta napata lainaan :)
********
Manninen Pirjo ; Taikasormus Se suuri romaani joka elettiin
Ainakin kirjan ensimmäiset lauseet herättivät jo mielenkiinnon;
"Jos haluaa päästä perille menneisyyden arvoituksista, ei pitäisi herätä kyselemään liian myöhään: Voi käydä niin, ettei ole enää keneltä kysellä" ..
Kirjoittaja oli onneksi löytänyt vanhempiensa kirjeenvaihtoa, josta kirjoittanut tämän kirjan. Pääasiassa isän kirjoittamia, hyvin monisanaisia kirjeitä on tässä kirjassa. Vanhempien seurustelu oli käyt hyvin pitkälti kirjeenvaihdossa -30 -luvun alkupuolella.
" Tosikertomus, joka vangitsee lukijansa kuin jännittävä romaani. Psykologisesti kiinnostava syväsukellus miehen psyykeen. Eloisa ajankuva 30-luvun alun poliittisesti levottomasta Suomesta."
Vaikka kirjassa oli 430 sivua, kyllä se piti lukea läpi, jotta sai selville miten pariskunnan elämä sujui, hitaasta alusta huolimatta. :) Siihen aikaan ei ollut seurustelu helppoa, eikä nopeasti päästy edes sinutteluasteelle.
Tänän kirjan lukemiseen sain idean tuosta Sota-ajan lapset-kirjasta. Oli mielenkiintoinen lukea, vaikka aikaa siihen menikin.
******
Tikka Eeva; Mykkä lintu
Kirja kertoo naisesta, joka pitkän avioliiton jälkeen joutuu eroamaan miehestään. Hän miettii usein lapsuuden kokemuksia, jotka olivat välillä varsin rankkoja.
"Yksinäisyys, syyllisyys ja hylätyksi tulemisen tuska painavat hänen hartioitaan, eikä hän tunne saavansa tarvitsemaansa rauhaa".
Hyvin paljon on myös luonnon kuvauksia, kuten monessakin Tikan kirjoittamissa kirjoissa.
********
Tähtinen Rake; Kylmä käsi
Jännitysromaani. Harrastaja valokuvaaja löytää jäältä irtonaisen käden ja rikoskomisario Petäjämäki alkaa kolleegoineen selvitellä keneltä on käsi hukassa. Välillä kerrotaan poliisimiesten yksityiselämästä humoristisellakin tavalla.
Tämäkin dekkari oli mielenkiintoinen lukukokemus, jota ei olisi malttanut jättää käsistään yön ajaksi.
*********
Luhtanen Sari; Kaikkea kaunista
Annan elämä on kaunista ja täydellistä. Ainakin siltä näyttää. Hänellä on hieno oma kauneushoitola, upea poikaystävä ja asunnossa kaikki täsmällisesti kohdallaan. Elämä oli mennyt täysin suunnitelmien mukaan.
Yllätyksiä kuitenkin paljastuu. Anna on luullut että hänen äitinsä on kuollut, isä ei ole kertonut mitään äidistä. Yllättäen isä kuolee ja äiti ilmestyykin hautajaisiin...
Ongelmia tulee, mutta kaikki selviää ja kaikki kääntyy taas hyväksi.
En osaa tästä kirjasta kirjoittaa mitään, mutta oikein mukavaa tämä oli lukea. Etsin samalta kirjailijalta varmasti muitakin kirjoja lukeakseni ne tulevaisuudessa :)
*******************************
Laulajainen Leena toim.; Sota-ajan lapset,
kirjailijat kertovat lapsuudestaan sota-ajan varjossa
Kirjoittajia on 19 ja aiheina mm; Sodan kaupunki ja maaseutu, Mie olen sotaorpo, Evakkona elämässä, Sodan pitkät varjot. Kirjailijat kertovat lapsuuden ajan elämästään eri puolilla Suomea Petsamosta Etelä-Suomeen ja Laatokan rannoille asti. Osa heistä oli ollut myös sotalapsena Ruotsissa.
”Teos antaa koskettavan, osin järkyttävänkin kuvan niistä kokemuksista ja elämyksistä, jotka ovat luoneet pohjan sota-ajan lasten myöhemmälle elämälle. Mutta se osoittaa myös, miten voimakas lapsen iloitsemisen kyky on- ja miten hämmästyttävä on hänen kestävyytensä.”(Kirjan takakannesta)
Yksi lempikirjailijoistani Pirjo Tuominen kirjoittaa mm näin: ” Sodan kokeneille, lapsillekaan, elämä ei ole koskaan samanlaista kuin se on sodasta säästyneille. Sota-aikana eletty lapsuus on ollut voimavara monessakin mielessä, vertailukohta nykyiselle hyvinvoinnille ja vastaus niille, jotka valittavat rauhanajan elämänsä surkeutta.
Puute, nälkä, tietämättömyys tulevasta päivästä, kaikkinainen epävarmuus ja keskeneräisyys opettivat arvostamaan elämän yksinkertaisia perustekijöitä. Kylläinen vatsa, kuivat jalat ja tulen lämpö oli usein riittävää. Kaikki sota-ajan lapset muistavat kylmyyden. Paleli aina, sisällä ja ulkona.
Polttopuista oli pula, lämmin vesi oli aarre. Kenkiä ei saanut vuosikausiin, ja lämpimät talvijalkineet olivat toteutumaton unelma....
Olisinko erilainen ihminen, jollei sota olisi ollut? ..Kukapa sen tietää...Luova silloin oli oltava, kukaan ei tyrkyttänyt valmiita leikkejä, eikä leluja, vaan huvit ja viihtymys oli luotava itse....”
Tämä kirja on hyvä muistelmateos, ajasta jonka toivon säilyvän ihmisten tietoisuudessa. En tietenkään haluaisi, että tuon ajan vaikeuksia jatkuvasti vatvotaan, mutta kyllä nämä ajat heijastuvat vielä meidänkin aikaan.
Ainakin monet minun aikani ihmisistä on kasvatettu sodan jälkeisen ajan asenteiden ja ilmapiirin mukaan. Esimerkiksi kouluissa on ruumiillinen kuritus ollut yleistä ainakin-50-luvulla.
Jos sen ajan tapahtumat yhtään kiinnostaa, niin voin suositella tätä kirjaa luettavaksi.
*******
Lipasti Roope; Perunkirjoitus
Tässä kirjassa kerrotaan kahden veljeksen hulvattomasta matkasta, viemään isoäidin miehen Jalmarin tuhkia Puruveteen hänen toiveidensa mukaan.
Matkaan sisältyy kommelluksia, esim. autokolari, tappeluita, sairalareissuja, juopottelua, kiertelyä Jalmarin kertomissa asuin- ja työpaikoissa, huumeissa hilluvia liftareita, haimatulehdus, vanhojen juttujen muisteluita, veljesten vanhojen kaunojen selvittelyä, perunkirjoitus, toisen veljen entisen vaimon, uusia sukulaisia ym mukavaa.
Kirja oli hupaisaa ja viihdyttävää luettavaa. Jotenkin loppui liian aikaisin, olisin odottanut porukan kotiinpaluuta. Mutta näin loppuessaan se jättää lukijalle tilaa kuvitella miten elämä siitä jatkuu.
***********
TAMMIKUU
luin 11 kirjaa, parhaimmat niistä olivat mielestäni: Nuku nuku nurmilintu ja Syntymäpäivä
Tuominen Pirjo ; Jälkeemme kukkiva maa
Todellisuuspohjainen romaani Suomesta Brasiliaan muuttaneista uudisraivaajista. 1920-luvulla lähti ihmisiä etsimään uutta maata Etelä-Amerikasta Penedosta, elääkseen siellä terveellisesti ja luonnonläheisesti lähinnä luonnontuotteilla ja viljelläkseen maata siellä. Useat naiset olivat tulleet Penedoon vastahakoisesti, miestensä taivuttamana tai pakottamana. Miehet olivat tulleet täynnä henkeä, ihanteita ja ajatuksia. He tulivat rakentamaan uutta parempaa maailmaa, luomaan uudenlaisen paratiisin puhtaine oppeineen kasvisruuasta ja yksinkertaisesta epäkaupallisesta elämästä. (Lisätietoa täältä. Elävän arkiston dokumenttejä. Kuuklaamalla penedo, löytää myös muuta tietoa ja paljon kuvia tästä paikasta ja sen nykyisyydestä.)
Tarinan perhe myi maatilansa ja matkusti Brasiliaan, ensin mies ja vaimo lapsineen perässä. Töitä heidän piti tehdä siellä hyvin ahkerasti ja antaa rahansa tilan omistajalle. Välillä vaimo ja lapset ja mieskin palasivat kotiin, he reissasivat monesti kuukauden matkan edestakaisin. Siihen aikaan matka varmasti maksoi paljon ja vaati seikkailukasta mieltä ja oli vaarallinenkin. Kirjassa puhuttiinkin "sydämen kahtia jakautumisesta", toisaalta synnyinmaa Suomi ja toisaalta kotimaa Brasilia veti puoleensa. Helppoa ei ollut elämä kummassakaan.
Erittäin mielenkiintoista ja avartavaa luettavaa oli tämä kirja. En aikaisemmin tiennyt mitään tällaisesta muuttoliikkeestä.
Rissanen Pirjo; Syntymäpäivä
Koska lienen tämän lukenut, varmaan aika hutasemalla, kun en muistanut yhtään. :)
Mukava oli lukea uudelleenkin.
Tämähän on jatkoa Kesävieraat- romaanille, kertoo Kaislasta, tytöstä jo nuoreksi naiseksi varttuneesta. Hän kuvittelee olevansa onnellinen poikaystävänsä kanssa asuessaan ja "pesää" rakentaessaan. Kunnes hän näkee unen, jossa hän on pieni tyttö. Unessa näkee äidin itkevän vuoteensa vieressä. ..
Hänen muistinsa palaa pikkuhiljaa. Hän oli unohtanut kokemansa trauman jälkeen melkein koko lapsuutensa. Hänen äitinsä oli lähtenyt pois kotoa Kaislan 5-vuotis syntymäpäivää ennen ja kuollut matkallaan kolarissa. Mitä oli tapahtunut sinä kesänä? Kaisla muistaa pieniä asioita sieltä täältä. Hän saa mummonsa jäämistöstä äidin kirjoittaman kirjeen isälleen, jossa kertoo lähtevänsä. Isä ei lue koko kirjettä.
Lopulta Kaisla saa selville mikä oli johtanut lähtöön ja päättää kostaa miehelle, jonka luo äiti oli menossa.
"Kirja on romanttinen, lämmin ja tragikoominen tarina nuoren naisen valinnoista ja aikuiseksi kasvamisesta" Hyvä romaani!
*********
LehtinenTuija; Onnentyttö
Noora on menevä kaunis ja rikas nuori nainen. Kirja kerto hänen rakastumisestaan kohuttuun rääväsuuhun tv-juontajaan, joka kaiken lisäksi on naimisissa. Ei tämä kirja ole parasta Lehtistä, mutta tulipahan luettua :)
*************
Poukka Anneli; Nuku nuku nurmilintu
Maalla pienessä kylässä kuusivuotias
Ester-tyttö katoaa. Hän on ollut talvisen yön kadoksissa, ennen
kuin vanhemmat huomaavat. Ylikonstaapeli Hannula kumppaneineen alkaa
tutkia juttua. Hän kiertää kylällä kyselemässä onko joku nähnyt tyttöä. Sitten
löytyykin pienen vauvan ruumis...
Ester-tyttö löytyy, mutta tutkinta
jatkuu.
Sitten katoaa Virva, nuori erittäin
kaunis nainen, jonka kehitys on jäänyt 7-vuotiaan tasolle.
Hannula kiertää kyläläisiä
haastattelemassa ”Kun ei koskaan voinut ola varma, kuka missäkin
kohdassa valehteli. Mutta kaikki valehtelivat.”
Kävi ilmi, että kylän miehet melkein
kaikki olivat vonganneet Virvaa, koska tämä oli niin kaunis...ja
lapsellinen. Monen kyläläisen menneisyyteen ja nykyisyyteen kuuluu
monenlaista traumaa ja perhe-elämään salaisuuksia. Hannulan oman
elämän inhimillisistä vaikeuksista myös kerrotaan välillä.
Tämä kirja oli pitkästä aikaa
sellainen, mikä piti lukea melkein yhdellä istumalla.
Onneksi löysin tämän kirjan,
nappasin sen ihan sattumalta esillä olevasta kirjaston hyllystä.
Kannattaisikin ottaa joskus ihan
summamutikassa kirjastosta kirjoja, tiedä millaisia ”helmiä”sieltä
löytyy.
***************
Wetterholm Claes-Göran; Titanic, suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat Alfamer
Tämä kirja on julkaistu v.2012, kun oli kulunut 100 v sen uppoamisesta neitsytmatkallaan.
Kirja kertoo paljon teknistä tietoa Titanicin rakenteesta ja varusteista sekä alukseen liittyvästä tutkimustyöstä. Edellinen sisaralus Olympic oli laskettu vesille 20.10.1910 ja se oli jo sensaatio aikanaan, Titanic oli vasta "kakkonen" tosin se kyllä jäi lopulta kuuluisuuteen kaikkine tarinoineen ja myytteineen.
Kirjassa on paljon kuvia ja tarinoita matkustajista, mikä sai heidät lähtemään siirtolaiseksi ja kuinka heidän kävi?
Matkalippu on ollut silloin todella kallis, esim Göteborg-Hull-Southampton 181 ruotsin kruunua. Naispuolinen ruotsalainen teollisuustyöntekija oli ansainnut siihen aikaan 1,60 kr/päivä. Varmasti lipun hintaa on saanut säästää vuosia. Kirjassa on luettelot suomalaisista ja pohjoismaisista matkustajista, henkilötietoja, missä luokassa ovat matkustaneet, mihin ovat olleet matkalla, mihin pelastusveneeseen ovat päässet, miten heille on sitten käynyt jne. Kirjassa on myös pelastuneen Anna Turjan haastattelu.
Tämä kirja on todella laaja, eikä sitä voi lukea kerralla (330 sivua ), Onneksi se on tullut aikanaan ostettua, joten siihen voin palata lueskelemaan myöhemminkin. Lopussa siinä verrataan myös Titanic elokuvan tapahtumia oikeisiin tapahtumiin, kaikki ei ollut oikeasti niin kuin elokuvassa.
Mähönen Hannu; Turhoo kulunkii, henkilökuva liikemies Reino Laakkosesta
”Reino Laakkonen oli kiistatta yksi
Pohjois-Karjalan tunnetuimmista ihmisistä. Lähes jokainen maakunnan
keski-ikäinen tai vanhempi asukas on kuullut jonkun Reinoa koskevan
tarinan tai on tavannut hänet henkilökohtaisesti. Monille on
muodostunut vahva mielipide siitä, millainen mies Reino Laakkonen
oli, Joillekin hän oli säälimätön liikemies, joka ajoi aina omaa
etuaan. Toisille hän oli vaatimaton ja ahkera kansanmies, jolle
taloudellinen menestys ei ollut noussut päähän.”
Kirjan lukujen otsikot kertovat mihin
kaikkeen hän osallistui. Hän oli Perheyrittäjä, Autokauppias,
Suursijoittaja, Pankkiiri, Kansanmies, Rattimies, Ahertaja, Ajomies,
Avovanki, Kartanonherra, Legenda (jo eläessään).
Kirja on koottu haastatellen hänen
kanssaan tekemisisä olleita henkilöitä v-2006-2007, sekä muista
lähteistä.
Metsänhoito ja puukauppa olivat hänen
lapsuudestaan asti, isän ”perintönä” tulleita mielenkiinnon
kohteita. Ahkeruus ja säästäväisyys, jopa nuukuus, olivat
keskeisiä arvoja. ”töitä pittää tehä” ja ”mie en oo
koskaan pitänyt lommoo” tarkoittivat ettei hän pitänyt
joutilaita päiviä. Jos oli ns.töistä pois, niin sitten oli
risusavotassa tai muissa metsähoitotehtävissä. Loppuaikoinakin
vielä hoiteli asioita ja katseli metsiään Kytäjän kartanolla,
jonne sitten myös kuoli sairauskohtaukseen metsänsä keskelle ennen
juhannusta v. 2005.
Kirja antaa hyvän kuvan kuinka hänestä
tuli maakunnan varakkain liikemies. Hänen malliaaan seuraten voi
tänäkin päivänä rikastua.
********
Tuominen Pirjo; Nukkeleikki
Kirja on vuodelta 1985. Se alkaa, kun
ison teollisuuskonsernin omistaja rouva on sairaana kuolemaa
odottamassa yksityissairaalassa. Hän jättää perinnöksi suuren
yrityksen kolmelle tyttärelleen ja koko konsernin johdon hän
luovuttaa lakimiehelleen, joka on ollut myös hänen rakastajansa.
Tämä hivuttaa pikkuhiljaa kaiken vallan itselleen ja irtisanoo
kaikki joista ei pidä. Eikä yrityksestä löydy kunnon töitä edes yhdelle omistajista, vaikka tämä on kauppatieteiden maisteri.Vanhimman tyttären
rakastajaksi tämä lakimies myös taivuttelee. Hän kaappaa
kaiken vallan koko konsernista itselleen. Hänellä ei ole taitoa johtaa yritysta, että se menestyisi. Lopulta myy sen osissa pois,
järjestäen itselleen hyvän eläkkeen.
Sisarusten silmät avautuvat lopulta
huomaamaan lakimiehen temput ja he kääntävät kelkkansa tätä
vastaan, koettaen pelastaa edes jotain vanhempiensa vuosikausia rakentamasta firmasta.
Kirja on hyvin mukaansatempaava lukea.
Kuinka äiti oli tehnyt kaikki mitä rahalla saa tyttäriensä elämän
järjestämiseksi, kuka heistä taipuu sitten äidin tahtoon
”nukkeleikkiin” ja kuka ei.
********
Tikka Eeva, Hidas intohimo, novelleja
Kirjassa on 14 novellia, jotka kertovat hienoisella huumorillakin höystettynä tavallisista ihmisistä. Hän kirjoittaa tutunoloista tekstiä. Tuntuu kuin tuntisi nuo ihmiset joista hän kertoo ;)
Yleensä en lue novelleja ja tämänkin kirjan olen joskus lukenut, en vaan muistanut, ennenkuin aloin lukea ensimmäistä novellia.
*********
Vuori Kristiina: Siipirikko
Kirja kertoo 1300-luvun alun elämästä. Nuori Selja-tyttö on ryöstetty ja viety orjaksi Karjalaan. Hänestä kehityy metsästyslintujen kasvattaja. Poikkeuksellisesti hän saa kotkanpoikasen kasvatettavakseen ja opetettavaksi metsästystä varten. Talon ilkeä perijä on menossa Seljan kanssa naimisiin, kun hän karkaa väkivaltaisen teon jälkeen toisen orjan kanssa, ottaen kotkan mukaansa.
Heidän matkastaan Viipurin linnaan ja sitten Turkuun kirja kertoo.
Kirjassa on paljon taisteluita ja verenvuodatusta, mutta myös ritareita ja romantiikkaa.
Jossain vaiheessa kirjaa tuntui vähän pitkäveteiseltä ja ajattelin lopettaa lukemisen kesken, mutta jatkoin kuitenkin sen loppuun, tosin vähän harppoen. Ei todella ole helppoa kirjoittaa aikakaudesta, josta on niin vähän tietoa saatavilla.
On varmaan vaatinut tosi paljon esityötä tämän kirjan kirjoitus.
*******
Örnberg Anna; Ideoi ja toteuta kotoisa maalaistyyli
Tämä on inspiroiva opas isompiin tai pienempiin projekteihin. Sivut saavat selailemaan ja haaveilemaan ja käärimään hihat...Ihastuin jo kansikuvaan,
Monenlaista tuunausta kankaista, vanhoista kirjoista, maalauksia, virkkausta ym.
Tässä tyyli mitä haluaisin toteuttaa omassa kodissani myös..
********
Tuominen Pirjo; Kotiopettaja
Luin vahingossa tämän kirjan jatko-osan jo aikaisemmin, niinpä tämä tuntui jo tutulta.
Historiallinen kirjasarja kertoo 1830-luvun elämästä. Pontus- niminen mies tulee kotiopettajaksi Deckerin lapsille ruukin kartanoon.
Mukavaa ja viihdyttävää luettavaa.
Ihanat kirjapinot sinullakin.
VastaaPoistaNiin, jotenkin on enemmän "tarkoitusta" lukemisella, kun tänne kirjoittaa luetuista kirjoista. Lukeekin jotenkin erilailla, kun miettii mitä kirjasta kirjoittaisi. Aika iso pino jo näistä alkuvuonna luetuista tulisi :D
VastaaPoista