En valita

 mutta kohta alkaa olla kylmä. Siihen helpottaa kun laittaa talvivaatteet päälle. Tänään iltapäivällä viileni kummallisesti keli. Päivällä kävin pyörällä kaupassa, eikä yhtään tuntunut niin kylmältä, kuin vasta äsken kun kävin viimeisen valon hivenen aikaan kävelyllä. Ja tuuli viuhuu ikkunassakin jo...

Sädepäivänhattu Goldsturm

 En voi valittaa värien puutetta täällä,Hatanpään arboretumissa on ollut kohtalaisesti värejä ja aurinkoisia päiviäkin oli vielä lokakuun alussa monta.

Kynäjalavat on olleet hienoja auringossa

Tässä sai ihan kahlata keltaisissa lehdissä. Joku jalopähkinä oli pudottanut ihan hurjasti lehtiä.  

Puissa ja maassa on ollut värejä. 

Vaikka muuten on syksyssä mieli synkempi, en yhtään tykkää lokakuusta, marraskuusta, joulukuu on ehkä helpompi ja tammikuu on yleensä ollut vaikein.

 

Näitä ei syksy häiritse, koko ajan touhuavat ja piilottelevat maahan jotain. Toivottavasti löytävät sitten talvella ruokavarastonsa. Ei ikinä ehdi kuvata näitä vekkuleita, vaikka joskus näkyy viisikin vekkulia yhtä aikaa.

 

Hyvää syksyn jatkoa kuitenkin! 

Lokakuun

 Alkaa olla taas viikko eli 1/4 osa mennyt tästäkin kuusta. On tarkoitus vaikka joka viikko saada aikaan yksi postaus, jostainsyystä ei oikein suju kun ei vaan tule tehtyä mitään mistä postaisi. Pelkkää kävelyä vaan ja lukemista, mitä nyt välillä juon kahvia ja syön jotain.

Hopeavaahteran lehti. 

Viime vuonna mikä hupsuna hullaannuin erilaisista syksyn lehdistä ja keräsin niitä kaikki kirjojen välit täyteen kuivumaan. En tiedä mitä minä niillä meinasin tehdä. Muutaman maalasin ja painoin kuvia akryyliväreillä ym. Nyt en enää keräile niitä.

Muutamana iltana koetin käydä katsomassa auringonlaskua, tämä oli tiistaina

 

Tänään on pilvistä ja on satanut välillä vettä, illat pimenee vaan, niinkuin aamutkin.

 

Eilen tein vaihteeksi itse ruokaa uunissa, kun oli sähkö edullista. Tuli nyt katkaistua viljattomuus kahtena päivänä, kun tein makaronilaatikkoa ja sitä olen syönyt kahdesti. Hyväähän se on, kun vaan oppisi maustamaan kunnolla heti. Mutta tuskin tulee usein tehtyä. Eikä tuo haittaa vaikka välillä söisikin. Mutta jatkan kyllä viljattomuutta taas. 

 

Tämän puun lehdet näytti ihan kivoilta eilen taas kun kävelin näiden alta. Luulisin että tämä on joku jalopähkinä, en ole nähnyt tässä nimilappua. 

Nytpä en kiusaa ketään liioilla kuvilla, kun ei enää ole liikaa kuvaamistakaan tässä lähistöllä.

 

Ehkäpä pitäisi ensi viikolla käydä kaupoissa katselemassa jotain lämpimiä vaatteita, kun alkaa tulla vilu. Viime viikolla aloitin katselemisen, mutta näkyy muoti olevan nyt hyvin lyhyttä neulevaatteissa, suurinpiirtein kainaloon asti paidat näytti vain olevan. Mulle pitäisi olla ne vähän pidempiä malliltaan.

 

Moi vaan taas! 

Syyskuu meni

 Aika lopulle meni tämä syyskuun viimeinen postaus, vaikka piti tehdä postauksia kesän asioista, mutta ei vaan saanut aikaiseksi.

Lauantaina kävelin vähän eri paikassa ja ihanaa kun näin lammessa 6 joutsenta. Poikasia 4 ja valkoisia 2, aikaisemmin näin keväällä tässä kaksi, olisikohan ne saaneet näin monta poikasta. 

Elokuun loppupuolella mulle sattui vahinko, että kaaduin tiessä olleeseen kuoppaan ja tuli varmaan kylkiluuhun murtuma ja silmälasiin naarmu ja ja leukaan mustelmaa. Kylkeen sattui ainakin 3 viikkoa, alussa syväänhengitys oli vaikeaa. On pitänyt alkaa katsella koko ajan maahan kävellessä.

Vielä kukkivia ruusuja syyskuussa

Syyskuun alussa kävin Joensuussa ja tapasin siellä entisiä koulukavereita ja vein vanhempien haudalle kukkia. Onneksi ei tarvinnut perua tätä käyntiä sen kaatumisen vuoksi.

Minulla on ollut jo yli vuoden vatsakipuja ja lopulta nyt kohta 2 kk sitten aloin kokeilla aivan viljatonta ruokavaliota, koska jotain pitää kokeilla, jos siitä olisi apua. On ihan hirmuinen kynnys soitella terveyskeskukseen, jos vaan voi pärjätä ilman. Voin sanoa että on se kipu helpottanut, mutta tuntuu joskus, Eikä vatsantoiminnassa ole tullut "huononnusta". 

Auringonlaskuja syyskuun viimeisellä viikolla

 Ihan hirveästi välillä vieläkin tekee mieli ruisleipää tai juustosämpylää, mutta  olen päässyt kaupassa helpommalla kun ei tarvitse tutkia leipähyllyjä ollenkaan. Syödä pitää enemmän muuta ruokaa, kun ei leipää puputa välillä, niinkuin kasviksia ja riisiä, lihan kalan ja kanan lisäksi. Paino on laskenut 4 kiloa.

Ruskaa ei täällä ole vielä paljoa, keltalehtinen puu on tuohituomi, yksi vaahtera on tässä todella punainen ja tietysti villiviinit

 

Pyörällä olen ajellut pieniä matkoja kaupassa käydessä ja kävellyt joka päivä 2-3 krt. 

Portaissa olen kulkenut jos ei ole kantamuksia tuotavana, jo senkin takia, kun tässä talossa on Hissi rikki vähän väliä, niin harjoittelen portaissa kulkemista. Viimeviikolla se oli 3 päivää korjauksessa, pakko sitä on kulkea portaita silloinkin. Kyllähän se alkuun koski enemmän jalkoihin, mutta ei enää.

Lopulta sain selville tämän puun  nimen, Saarnivaahtera

Rahanmenoa on ollut nyt paljon tässä kuussa. Kun silmälasit uusin, koska oli ne jo 3 vuotta olleet ja kaatumisessa niihin tuli naarmuja. En ole vielä saanut uusia laseja.  

Mennyt on myös rahaa hammaslääkäriin, elokuussa kävin hammaslääkärillä ja nyt sitten hammashoitajalla tänään, poisti hammaskiveä. Näytti yksityisellä klinikalla olevan paljon kävijöitä, kun ei kunnalliselle pääse helposti.

Lehtikaktukset olen ottanut pois parvekkeelta, kun alkaa olla jo kylmiä öitä. Tämä punaisia nuppuja tehnyt kaktus ei ole mulla ennen kukkinut, kesän on olleet kaikki parvekkeella ennenkin. Saa nähä aukeaako nuput nytkään. Valoisessa marraskuun kaktuksessa on myös paljon nuppuja.
 

Hakenut olen muutamaa asuntoa keskustasta, kun tässä lähitiellä on hirveät ruuhkat autoja, kun rakennetaan ratikan tulevia raiteiden paikkoja. Inhoan oranssikeltaisia aitoja, joilla on aidattu alueet, kavennettu niin kävely/pyörätiet kuin autotietkin. Onneksi ei ole autoa itellä. Mutta kyllä ainainen myllistys masentaa, jokapaikka on sekaisin ja aitoja ja kuoppia täynnä.
 

Poikani kävi tässä pyörähtämässä ja toi näitä. En ole koskaan nähnyt tai maistanut tällaisia. noin mansikan kokoisia vihreita marjoja, maistuvat ihan kiiviltä.

Niin tämä syyskuu meni, parveketta olen siivonnut ja multapurkkeja tyhjennellyt. Myös on tullut luettua kirjoja, nytkin on kaksi yhtäaikaa luettavana. Aloittelin taas askartelua ja silppujen tuhoamista. Jos en saa silppuja liimattua niin heitän ne roskikseen.  Käytetyistä kirjekuorista kaavailen tehdä liimakirjaa. 

Hyvää lokakuun vaihdetta kaikille kävijöille, tulisikohan käytyä lopulta elokuvissa ja Helsingissä Ateneumissa lokakuussa 😃😍 

Syksy tuli

 ..ja välillä tuulee ja varsinkin sataa, mutta välillä on aurinkoakin.

Kyllä taas on tullut viikossa muutoksia. Tulikettu päivitti itsensä ja nyt kysyy koko ajan käännetäänkö englanniksi tai suomeksi...mitäh... ja punaiset viivat on tekstin alla...En tiedä kuinka tämä taas alkaa sujua, blogin pitäminen nimittäin.

Ajattelin palata elokuuhun vielä ja laittaa kuvia, kun käytiin Visavuoressa bussiretkellä elokuun lopussa. Silloinkin oli lähtiessä sateinen päivä, mutta onneksi sade taukosi siellä.

Ensin oli  Kari Suomalaisen Valtapeliä näyttely, hänen elämästään ja piirroksistaan

En ollut paljonkaan niihin aikaisemmin tutustunut, mutta kyllä on ollut näissä pilapiirroksissa paljon ihan nykyaikaankin sopivia asioita. Hallitus on säästänyt menoista, aivan kuten nytkin...Näihin piirroksiin sai siellä tutustua ja lueskella. Niitä oli paljon siellä.

 

Siellä  oli myös Hannu Palosuon taidenäyttely ja hän piti pitkän esitelmän taiteestaan siinä juuri kun mentiin, hän on jättänyt tauluissaan usein taustaa osittain "maalaamatta", esim varjojen kohdalta. Enpä ole tällaista aikaisemmin nähnytkään.
 

Sitten mentiin katselemaan Emil Wikströmin Ateljéta ja Kotimuseoa

 

Olipa onni kun saimme myös opastuksen tänne, paljon uutta tietoa. Ateljé oli korkea ja valoisa tila, koska sinne piti mahtua tekemään suuria patsaita ja valoa piti olla mahdollisimman paljon, siihen aikaan ei ole ollut paljonkaan sähkövaloja saatavissa vielä 1900-luvun alussa.

Hänen tekemiä julkisia veistoksia on esim Näsinpuiston suihkulähteen ympärillä ja tunnetuimmat Helsingin rautatieaseman edustalla olevat Lyhdynkantajat.

 Sitten menimme Kotimuseoon. Minähän hullaannuin heti hänen itse tekemiinsä uuneihin ja takkoihin. Aivan kuten tuolla ateljéssakin, ne olivat massiivisia ja upeita. Koti olikin tehty karjalaistyyliseksi ja aivan mahtavalle paikalle kallion päälle ja kupeeseen.

  Ulkopuolella olleita veistoksia oli ainakin nämä 4

Veistos jossa kotka vie kalan on tosiaan sellainen, että sitä voi katsoa monelta puolen, kuvasin sitä paikanpäällä jokapuolelta. Puutarhaakin oli siinä ympärillä, mutta eipä siihen voinut enemmän tutustua, kun sää oli sateinen.

Pakko sanoa vielä, että olisi pitänyt tutustua tähänkin paikkaan netissä ennen sinne menoa, niin olisi saanut reissusta enemmän irti, kun en ollut ennen käynyt siellä. Täysin ummikkona menin sinne, vaikka tietysti olen nähnyt näitä patsaita monessa paikassa. 

Hei vaan taas ja hyvää syyskuun jatkoa! 

Kävin entisessä kotikaupungissa

 Elokuu tuli lopeteltua pienellä yhteisellä reissulla Visavuoreen, niin syyskuun aloitin myös itekseni parin yön reissulla. Tämä olikin tämän vuoden ainoa (luultavasti) junamatka Joensuuhun. Aina olen ajatellut käydä siellä keväällä ja toisen kerran syksyllä, nyt vanhemmiten näkyy jäävän yhteen kertaan. 

 

Nyt sattui reissupäiviksi varmaan kesän parhaat päivät, ei ollut tolkutonta kuumuutta eikä vesisadetta. 

Ja mikä parasta, tapasin yllättäen Joensuun torilla tuttavia, joita en ole nähnyt vuosikausiin ja myös lapsuudenystäviä tapasin myös. 

 

Ruusuja Joensuun Vapaudenpuistossa

 Joensuu otti vastaan samalla tavalla, mihin on ollut pakko tottua Tampereella, hehheh

Onhan se pakko uusia joskus siltoja, mutta hyvä kun tuosta pääsi läpi vielä kävelemällä.

Koska siinä on kaksi siltaa, niin toinen oli kunnossa ja onhan se aina pakko kuvat tämä näkymä Pielisjoelle. Mutta onpa vesi hyvin alhaalla!

Mennessä kävin vaan etsimässä ruokapaikkaa, mutta koska en tiennyt saako lounasta enää noin klo 15, en mennyt syömään vaan ostin vaan salaattibuffetista jotain ja muuta evästä illaksi ja aamuksi. Lounastarjoilut monessa paikassa päättyy klo 14. Eikä kovin paljon jaksa etsiäkään kun väsyttää.

 

Samat keskustan paikat pitää vaan kuvata, että varmasti ovat vielä entisellään :)

 

Tälläkertaa kuljin vähän eri katuja, joten kuvasin eri suunnasta tämän entisen Tyttölyseon, Tipulan ja ex kirjastotalon. Tiilisessä rakennuksessa on ravintola Kreeta, tässä olin keskiviikkona menossa kaupungille.

Keskiviikkona käytiin syömässä pojan kanssa lounasta Torerossa, oli ihan hyvät ruuat, sitten läksin torin kautta bussille ja yllättäen tapasin entisen työkaverin ja paikalle sattui myös lapsuudesta asti tuttu toinen työkaveri, jota en ole nähnyt n.15 vuoteen. Vau mikä sattuma. Vaikka oli vain muutama minuutti bussin lähtöön, oli kiva nähdä. 

Bussilla menin entiseen kotikylään tapaamaan tuttuja :)) oli mukava reissu.

Kuvasin myös tämän entisen tanssipaikan, jossa varmaan ensimmäiset pyörähdykset tuli tanssittua joskus 1970-luvulla, vielä se on toiminnassa.

Bussit kulkivat sopivasti ja sain vietyä vanhempien haudalle Callunat.
 

Tulipa käveltyä pitempi reitti keskustaan, kun oli tuo siltaremontti. Torstaina olikin jo pilvinen sää, mutta kaikeksi onneksi ei satanyt yhtään vettä. Näin kun joessa meni tukkinippuja etelään päin. Vähän huonostipa nuo näkyy tässä.

 

Syötiin Ortodoksisen kulttuurikeskuksen yhteydessä olevassa Usva-ravintolassa ja kävin tutustumassa siinä ortodoksiseen näyttelyyn.

 

 Siinä jäi sitten aikaa reilusti, joten kävelin siinä keskustassa ja kävin tällähetkellä ainoassa avoinna olevassa taidenäyttelyssä Ahjossa

 

tamperelaisia taiteilijoita? 

Kävelykatua ja tämän kesän viirit ja kukat

Poistullessa olikin junassa taas enemmän porukkaa Joensuusta poistulossa. Onhan se pieni Paikallisjuna aina hankalampi matkustaa. Jostain tuli myös silmiin jotain kirvelyä ja punoitusta, ostin silmätippoja, saa nyt nähdä pitääkö niitä mennä näyttämään jonnekin.

Moi moi ja hyvää syyskuun jatkoa! 

 

 

Kesä meni...

 Se vaan tuntuu että on viimeisiä kesäkuvia tulossa. Vaikka on sitä vielä lämmintä luvattu ensiviikollekin, että ei vielä kylmene kunnolla onneksi.

Ainakin viimeinen omasta kesäkukasta on tämä kuva. Tuli se Ansarijauhiais-epidemia parvekkeelle, niin piti kaikki hävittää, tomaatit ja muut. On mulla vielä kaikki kaktukset parvekkeeella, toivon niin ettei niissä olis noita jauhiaisen munia, tuossakin kukassa näkyy pieniä valkeita munia tai toukkiako lienevät. Roskiin menivät ja ruukut pesuun. Monivuotisen pelargonin myrkytin, en tiedä selviääö se. 

Elokuun lopun kirjat tässä. Yhteensä 7 kirjaa luin elokuussa. Keskimmäinen on luettu näistä. Kirjoista kirjoitan tuohon yläkuvan alla olevaan-  Näitä luen v 2025. Varasin seuraavan Pöllön lukupiirin kirjan tänään jo, ei ollut pitkää jonoa siinä.

Elokuussa olen koettanut kävellä joka päivä, mutta vähemmälle jäi askeleet, noin 210 000, ja 126,3km mutta eihän tämä mun kännykkä mittaa kilometrejä kunnolla.Tämä viimeinen viikko on mennyt vähän huonosti liikunnan suhteen. Kuntosalilla elokuussa 7 krt, tänään piti mennä mutta enpä kyennytkään. Se siitä kuntosalista, se on loppu nyt. 

Ruusut alkaa kuihtua vähitellen, vaikka joku ruusu voi kukkia vielä lokakuussakin, riippuu säästä

                     Erilaisia hortensioita on tässä Hatanpään Arboretumin puistossa, ne loistaa nyt kyllä.

 Puiden lehtiin on alkanut tulla värejä, vaahteroissa näkyy oranssia ja keltaista. 

Jotenkin on sellainen tyhjä olo nyt taas.  Pitää taas aloittaa alusta ja jatkaa jotenkin. On ainakin monia taidemuseokäyntejä joista voi kirjoittaa tänne, en tiedä mistä aloittaisi. Saa nähdä.

🍄🌞🍁🍂 ☔Hyvää syyskuun alkua kaikille!🍁🍂🍄🎃🎅☔ 

 

 

Viileys virkistää

 Ilma viileni, vaikka ajoittain aurinko paistaa ja vettä sataa. Välillä tuulee niin kylmästi, että pitäisi pipo olla päässä, vielä olen kuitenkin tullut toimeen hupparilla. Mutta nyt on jo kiva kuljeksia auringossa, kun koko kesän etsin vain varjoisia kulkureittejä.

Mietin että mitä pihlajanmarjat kertookaan, tuleeko paljon vai vähän lunta ensi talvena. Tähän puuhun tulee paljon marjoja, mutta joissakin pihlajissa ei ole marjoja ollenkaan. Kuten viime syksynä kuvasin tähän samaan aikaan lähellä ollutta puuta, oli paljon marjoja siinä. Tänään siinä ei ole yhtään marjoja.

Muuten olen vähän jo jotain alkanut puuhailla, kun ei enää ole niin hellettä. Kävin ainakin Werstas museossa katsomassa vähän onko jotain uutta.  

Werstaan Yhteisögalleria Komuutissa oli tämä pieni Helmat heiluu Heleniusta näyttely, E. Helenius oyn mallistoista -60 ja -70 luvulta. Tämä oikeanpuoleisessa kuvassa oleva "joustosamettinen" kotiasu oli minullakin nuoruudessa, sellainen olisi nytkin ihana. Mihin lienen senkin kadottanut, vaan ei kai enää mahtuisi päälle. 💖💔

 Riina Tanskasen  Tympeät tytöt-näyttelyn vilkaisin myös, mutta siinä oli niin paljon ihmisiä etten voinut kuvata, enkä olisi mahtunut lueskelemaan niitä tekstejä kunnolla. Jäi tarkemmin tutustuminen toiseen kertaan.

Werstas on yleinen Tampereen museo ja ilmainen, siellä on paljon muutakin katsottavaa, jotka olen nähnyt monestikin.

Sitten tormistuin pesemään ikkunoita! Huhhuh. Parvekkeen lasit on nyt pesty ja olohuoneen myös. Enää keittiö ja 2 mh;n ikkunaa. Olevinaan mulla on "hyvät" sini tuotteen lastat ja pyyhkeet, mutta koko ajan mietin, kun vaihdoin pesuvälineen ja kuivauslastan, että pitäisi olla 2 jatkovartta. Voi voi.. Kun laitoin jatkovarren siivouskomeroon, tajusin vasta, että mullahan on lattian tasolastassa toinen varsi, voi ääliö kun en tajunnut. Muihin ikkunoihin kuin parvekkeen ei tarvitsekaan sitä.

Kun olin vähän kauemmin nyt parvekkeella, tajusin että siellä on ihan tajuttoman paljon lentäviä valkeita pikkuhyönteisiä tomaateissa ja muissa. Kamala. Ansarijauhiaisia. Ei niitä voi myrkyttää tomaateista, ei auttanut muu kuin katkoin kaikki ja vein roskiin. Muutaman tomaatin olen saanut kasvatuksista ja muutama olisi vielä tullut.  Niitä hyönteisiä jos tulee sisälle mun viherkasveihin, niin on kamalaa.

Perhosia on nyt paljon liikkeellä. Siinä yksi vanha neitoperho ja kaksi amiraalia, tänään sain etsittyä näille nimet, kun en vaan muista niitä. Saatta ne olla muitakin.

Kaunopunahatut ovt nyt Hatanpään puistossa parhaimmillaaan.

Itsellä ei nyt ole  mitään omia kukkia kun meni auringonkukat ja kehäkukat parvekkeelta roskiin.

Ei voi mitään, oli joskus ennenkin niitä samoja jauhiaisia, hävisi ne sitten talvella. 

 

Tänään lopuksi vielä sain aikaiseksi varata Hammaslääkärille tarkastusajan. JEEE👍😍🙋 

 Hyvää elokuuta!