keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Heinäkuun viimeinen...

kukkanen tai kukkaset, jotka avautuivat vasta nyt, ovat tässä.

Punapellava aloittelee kukintaa, kyllä tämä vielä elokuussakin varmasti kukkii paremminkin.

Silkkikukkaan on myös tullut muutama kukka. Nuppuja on siinäkin tosi paljon.

Tänään olikin pilvinen päivä ja aamupäivällä satoi vähän. Maa olikin jo tosi kuivaa, vaikka ei se tuosta sateesta paljoa kastunut, mutta tulipahan pari sankollista kasteluvettä.

Hienostihan se tämä kesä on mennyt, marjoja on jo paljon pakkasessa ja lisää varmasti saa niin paljon kuin jaksaa kerätä. Näpit on pahasti mustikassa, ettei ilkeä niitä kellekään näyttää, olisi tarvetta manikyyrille ;)

Mustaherukat ovat vielä keräämättä, eivät ihan ole vielä kypsiä. Punaherukoita on osa jo kerättykin.
Sain toissapäivänä kitkettyä marjapensaiden alusista heinät. Se olikin aika saavutus, ihan suutuspäissäni sain senkin aikaiseksi. Kun ärsyttää maassa röhöttävät oksat, eikä lähellekään pääse ruohonleikkurilla. 
Olen pyytänyt, vaatinut, kärskenyt ja lopulta itse tehnyt joihin pensaisiin tukikehikoita, mutta en ole kaikkiin jaksanut yksin niitä väsätä. Pensaissa on varmaan kaksi metriä pitkiä oksia, jotka sitten makaavat maassa, vaikka joka syksy niitä leikkelen. V-käyrän nousu on uskomaton voimavara  ;D

Kävi tässä päivänä muutamana vieraitakin ja toivat näin ihania neilikoita.

 Lähtän Kiitokset ilmojen halki, he eivät varmasti lue koskaan tätä blogia ;)
Kukissa ja muutenkin vaaleanpunainen on yksi lempivärini.

Sitten muutamia kummallisuuksia

Eipä taida tulla pussin kuvan mukaista keltaista pumpaa tästä kurpitsasta. Viime vuonna jo vähän ihmettelin kun kurpitsa olikin vihreä, mutta kun se kasvoi niin huonosti viime kesänä, niin ajattelin että se kellastuisi myöhemmin. Voihan ne tietysti muuttaa väriään sitten isompana. Nyt ne ovat jo aika paljon isompia kaikki, mutta ei yksikään ole kellastunut vielä. Ihan hyvähän se vihreäkin kurpitsalyhty tietysti on.

Kasvihuoneessa kasvava kurkku ei olekaan noin sileä kuin kuvassa, vaan aivan piikkinen. Tosin pestessä nuo "piikit" lähtivät pois ja vain kyhmyt jäi. Kurkku oli kyllä hyvän makuinen muuten. Pitää nyt seurata tasoittuuko nuo piikit ja kyhmyt kurkun kasvaessa, tuo oli suurin minkä otin maisteltavaksi.

Pitäähän sitä laittaa vielä muutama pakollinen unikkokuva ;)
Tämä ylin on kyllä näistä lemppari.
Sillkiunikoita, Papaver Rhoeas FL.PL. Mix



Kuulin tänään radiosta, että tänä vuonna on ollut tavallista enemmän kaalikoita liikkeellä. Joku kaalin kasvattaja puhui siitä ja kertoi että niitä on vaikea torjua. Näinköhän minunkin pitää "nostaa kädet pystyyn" niiden kanssa. Nyt ovat nämä mun lehtikaalit vielä kamalamman näköisiä kuin tässä kuvassa.
Lehdet on kaikki syöty ja on vain lehtiruodit jäljellä. Ajattelin kokeilla vielä ostaa kaupasta jotain myrkkyä, jos vielä saisin edes vähän lehtikaalia noista, näyttää aika toivottomalta.

Syysmaksaruoho Sedum spectabile Brilliant
Onneksi näistä kukista saadaan nauttia, eivät tuholaiset sentään kaikkia syötäväksi kelpuuta. Silmänruokaa!

Tässäpä oli tämän kuukauden jutustelut. Tulikin paljon vähemmän kirjoiteltua heinäkuussa, ehkä syksyllä on sitten enemmän aikaa.
Lämpimästi Tervetuloa Inkivääri lukijaksi tänne! Olen joskus käynyt vierailulla blogissasi.
Mukavaa Elokuun alkua!








maanantai 29. heinäkuuta 2013

Kuulumisia

Laitanpa tähän taas kuvia ja kuulumisia pihalta ja kasvimaalta
Sain Betweeniltä Rikkaruohoelämää-blogista ihanan tunnustuksenkin Kiitos!  mutta palaan siihen myöhemmin. 

 Nämä Malvikit kukkii nyt parhaillaan, tämä on se korkempi harmaamalvikki. Puska ei ole kokonaisuudessa mitenkään kuvauksellinen, oikeastaan vasta tänä kesänä kunnolla kasvanut.

 Nämä viime syksynä siemenestä kylvetyt myskimalvat yllättivät positiivisesti. Keräsin siemenet erään vanhan talon pihapenkistä, kun käytiin katsomassa erästä myytävää paikkaa. Näitä oli siellä ainakin 10 metriä pitkä penkki hyvin paahteisella pikalla kasvamassa. Näyttää pitävän paikkansa sanonta, että "varastettu" kukka kasvaa parhaiten :)


Mukava kun näitä tuli sekä valkoista, että tätä vaaleanpunaista sorttia.

 Leimukukista kukkii vasta tämä lilahtava kukka. Kuva on otettu illalla, valo näyttää jotenkin omituiselta.


Pallerolaukat ovat kyllä näyttäneet pitkään aika samanlaisilta.

Nyt ne sitten kukkivat lopultakin :) Eivät kunnolla pysy itsekseen pystyssä, nämä pitäisi istuttaa jonkun sopivan kasvin viereen ja sekaan, jotta ne joltain näyttäisivät. istutin ne "tyhjään" paikkaan, luulin että laitan siihen jotain myöhemmin. Vois kait siirtää nämä vaikka noiden myskimalvojen sekaan, näyttävät kukkivan samaan aikaan. Tai sitten kylvää malvoja näiden sekaan.
Istutin penkkiin ruukussa kasvaneetnorvokin. Tuohon reunaan en ole vielä ehtinyt muuta istuttaa. Tuon sinisen häkkyrän juuressa kasvaa Jackmanii-kärhö. Ei sekään vielä kuki, tosin on siinä nuppuja joissa on vähän väriä.

Värimintut kukkivat tänä kesänä hienosti joka puolella pihaa.

Sitten kasvimaalle

 Kasvimaa rehottaa. Ovat kasvaneet kaikki runsaasti. Kaksi kesäkurpitsaa ovat tehneet paljon satoa, on annettu niitä kaikille kävijöille, jotka vaan niitä haluavat ottaa. Oikealla on koristekurpitsaa, joita laitoin viime vuotisista kaksivärisen kurpitsan siemenistä.  Eipä yhtään samanlaista näytä tulevan noista, mutta olkoot ja kasvakoot.

Kaalit on maistuneet kaalikoille. Pieniä lentäviä otuksia on paljon ja toukkia jotka roikkuvat häirittäessä langan päässä. Ei minun häätötoimet ole auttaneet. 
Eniten harmittaa lehtikaalit, (ei kuvassa). Eilen leikkasin kaikista reikäiset lehdet pois ja suihkuttelin taas kuumalla mäntysuopavedellä. Kaalien latvoihin jäi vain pienet lehtitupsut, mutta nekin ovat täynnä toukkia. tehokkaampaa myrkkyä pitää hankkia. Nyt kun saisi häädettyä ne pois, niin vielä kerkiäisi lehtikaalit kasvaa syksyyn mennessä

Kasvihuoneessa tomaatit ja muutama kurkku ovat kasvaneet myös. Latvat ja lehtiä on leikattu paljon, mutta tomaatit eivät ole kypsyneet, kuin ihan ensimmäinen jo istutettaessa ollut tomaatti. Kurkkua en ole ennen kasvattanutkaan kasvihuoneessa, enkä tämän jälkeen kasvata enää. Tekee vain karvaisia käyriä mötiköitä. En ole vielä maistanut niitä, mutta tyydyn ulkona kasvaviin kurkkuihin kuten ennenkin :)

Tulipa taas pitkä postaus. Hienoa heinäkuun loppua, toivottaa Emilie




torstai 25. heinäkuuta 2013

Unikoita ja tunnistustehtävä

Mun piti jo eilen laittaa näistä unikoista kuvia. Mut en vaan kerennyt. Marjoja pitää nyt "metsästää", tuossa lähimetsässä on mustikoita, joita käyn keräilemässä. Selkää säästän ja kerrallaan haen vain pienen jogurttisangollisen.Niitä on minusta niin ikävä puhdistaa, jos kerää isomman määrän. Vattupuskia on parissa kohdassa lisäksi omalla pihalla, ja pakkohan on keräillä vatutkin.

Olen ihan höperönä hurahtanut näihin silkkiunikoihin. Olen varmaan kuvannut jokaisen avautuvan kukan ainakin kertaalleen   :))))









Voisin istua vaikka kuinka kauan katselemassa niiden silkkistä aaltoilua tuulessa. Onneksi tänä kesänä näin näiden kukkivan paremmin. Viime vuonna tuli vain muutama kukka näihin. Ehdottomasti yksi mun lempikka.

Sitten tunnistustehtävään. Toukkia, toukkia vorrii vähän siellätäällä. Tunnistaako joku näitä.  Marjametsässä oli vielä yksi, josta ei ole kuvaa, se oli varmaan horsmakiitäjän toukka. Kävin kirjastosta kirjankin jotta oppisin tunnistamaan joitain ;)

 Toukka 1.  Jonkun kehrääjän toukka oisko?  Noin vaaleakarvaista ei ollut tuossa hyönteiskirjassa yhtään.
Lisäys: sainpa tietää että tämä on Jänöyökkösen toukka.

Toukka numero 2. Tämä on pelottavasti Hyönteisiä värikuvina-kirjan mukaan Puuntuhoojan (Cossus cossus) toukka? Oli kyllä hurjan näköinen, iso ja innokas liikkumaan. hui kamala.

Mun piti laittaa vielä vähän kuvia siitä polusta, jonka kaivelin etupihan varjopenkkiin :)
 Polku alkaa tästä.
Ja päättyy tähän. :)
Alkukesällä istutin nuo kuunliljat tähän penkkiin, jota kutsuin "murheenryyniksi".  Lisäksi istutin kotkansiipiä ja vuorenkilpiä. Ennestäähän siinä kasvaa suikeroalpia, rönsyleinua, akankaalia, jalopähkämöä, vuohenjuurta,  helminukkajäkkärää, sinivuokkoa ja nauhus. Annan niiden kasvaa mikä kasvaa ja laitoin lisää multaa päälle. Maa on hurjan kuivaa. Narsisseja lähti aikamoinen kasa tuon polun paikalta ja niitä istutan lisää tuohon niin paljon kuin saan kaupasta irti syksyllä. 
Paljon mukavampi on nyt hoitaa tuota aluetta, kun siinä on pieni polku keskellä. Kukaan muuhan sitä ei varmaan edes huomaa, saati kävele tuolla, siksi se on "salainen".

Mukavaa loppuviikkoa, toivottavasti lämmintä ja aurinkoa riittää vielä!

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Tunnustus

Sain Ritvalta tämän ihanan tunnustuksen. Kiitoksia paljon, olen todella otettu tästä ihanasta tunnustuksesta!
On niin monia ihania blogeja, joille haluaisin tämän antaa

Nyt tulee mieleen nämä ainakin. Annan tämän eteenpäin seuraaville blogeille.
Viherpiiperrystä sun muuta

Ripaus vaaleanpunaista

Pagisen mitä pagisen

Rannalta katsoen

Rynttyliisan kotkotukset



Minne liekään aurinko ja hellepäivät kadonneet. Eilen paistoi aurinko, mutta tänään on taas pilvistä.

Villapaitaa pitää etsiä päälle, ettei selkä kipeenny. Marjametsässä ja vattupuskassa menee nyt kaikki aika, marjaa näyttää tulevan runsaasti.
Heipparallaa taas!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Projekteja

Silkkiunikot kukkisivat monin ihanin värein, kun vaan olisi vähän lämpimämpää, eikä sataisi koko ajan.




Sainpa takapihan penkin valmiiksi. Kaivelin reunaan hiekka reunuksen. Onhan tuo aika mutkitteleva mutta onpahan persoonallinen :))) Uutta multaa on laitettu tuohon ja vähän heinäsilppua matojen ruuaksi. Multa olikin mennyt aika hienoksi tuossa penkissä, ei ihme että ruusuangervot eivät enää siinä kukkineet.


Tässäpä kuva siitä keväällä huutokaupasta ostamastani vannasta. 

Tarkoitukseni olisi ollut, että vannasta pursuaisi siniset kukat niinkuin vesi, mutta eipä ihan onnistunut sekään idea. Pursuaahan nuo, mutta ei sinisenä. Ei vieläkään kuki nuo sinisievikit tuossa ja aika huonosti tuo hunajakukkakin kukkii. Metallinen astia on kukille näköjään aika kuuma ja vaatii paljon kastelua. Sen olen tänä kesänä kyllä huomannut ;)

Nämä tummanpunaiset vanhat liljat kukkivat toistaiseksi liljoista ainoastaan. Uudet tävä keväänä ostetut 3 liljaa ja tiikerinliljat ovat vielä nupuillaan. Mun Piti tänä vuonna hankkia enemmän liljoja mut on sekin aikomus jäänyt aikomukseksi.

 Mut perunat kukkivat hienosti, ja yllätyin kun huomasin näidenkin kukkien tuoksuvan.

Tässä ruukkuun istuttamani gladiolukset. Mun oli pakko laittaa niihin kepit ja narut tueksi, kun oli kova tuuli muutama päivä sitten. Eivät mitenkään korista  tätä nuo tuet   ; )

Niin seuraavan projektin aloitin myös :)  Se on Pieni salainen polku ; )) No ei niin hirmu salainen enää kun täällä kerron siitä.Mutta sain idean  Yle Fem- kanavalla tulevasta (klo 19 arkisin) Unelmien puutarhat ohjelmasta. Eihän tästä tule niin hienoa, mutta sinnepäin. :)  Lisää myöhemmin.

Hauskaa sunnuntain jatkoa!

torstai 18. heinäkuuta 2013

Pönttöä ja perunoita :))

Tuo oli ainoa ruusuangervon kukka, joka oli tullut nyt jo poiskaivamiini angervoihin tuohon takapihan terassin viereen.  Kehäkukka tarttui mukaan ihan vahingossa kasvimaalta.

Kerroin aikaisemmin kesällä (täällä) kun linnunpönttö pudota möksähti maahan. Vasta nyt kerettiin avaamaan pönttö ja katsomaan mitä siellä oli.

Olipa sinitiaiset keränneet mahtavan pehmikkeen pönttöön. Ensin siellä oli yli 5 cm sammalta ja sitten samaverran koirankarvoja ;) Näytää ihan naapurin koiran karvoilta... Ei onneksi näkynyt kuolleita poikasia tai särkyneitä munia. Onneksi selvisivät linnut siitä pudotuksesta.


Tänään lopultakin katsoin kuinka paljon oli perunoita mustassa sankossa, siitäkin kerroin joskus aikaisemmin kesällä. Kolme perunaa oli jalostunut kolmeksitoista perunaksi. Taisi tulla huonosti kasteltua ja lannoitettua, koska perunat olivat jääneet pieniksi. Maasta kaivoin vähän isompiakin perunoita   ;)))
Mutta ne olivat kyllä hyviä, ei ollut rupea eikä muutakaan vikoja perunoissa. Piti ihan nautiskella voin ja sillisalaatin kanssa ;)

Eilen olikin tosi kylmä, tuulinen ja sateinen ilma, huh alle 10 lämmintä. Piti etsiä ihan lämmintä vaatetta päälle. Kylmästä ja märästä kelistäkö selkä taas kipeytynyt, eipä oikein kärsinyt älähtämättä ottaa vasemmalla jalalla askelta eteenpäin. Kumarrella voi, mut askelen ottaminen vihloo. Monesti syksyin, keväisin on selässä sellanen vaiva, kun tulee kalsarit heitettyä pois, pitäneekö kesälläkin alkaa pitää kalsareita ;)) Jumppa ja venyttely kyllä helpottaa.  Onneksi oli tänään jo hieman lämpimämpi ilma.

Mukavaa viikonloppua, vaikka  ainakin tännepäin on luvassa sateita...

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Tiistain turinoita :))

Niin se tuntuu syksyltä tänään tuo ilma, tuulee ja välillä satelee ja on pilvistä. Nyt just kyllä paistaa aurinko.
kävin kasvimaalta satoa keräämässä. Kesäkurpitsat ovat päässeet jo liiankin isoiksi, vaikka olen niitä monta syönytkin.
Tänään huomasin jo papujenkin kasvaneen syöntikuntoon.
Tein tänään mangoldinlehtikääryleitä. Jauheliha massaa käärin huuhdeltujen mangoldinlehtien sisään. Jauhelihan sekaan laitoin myös kurpitsaraastetta, sekä nuo lehtien varret, normaaleiden mausteiden ja muiden lisäksi.

Kypsennyksen loppuvaiheessa laitoin tuohon päälle jotain maustettua Creme Fraishea kastikkeeksi, 
ja hyvää tuli. ;))

Eilen kävin jo kirjastossakin, siitäkin huomaa että syksympään aletaan jo kääntyä.
Tuli mieleen että toukokuun Kotipuutarhalehdessä oli kotiloista isompi juttu, ja lähdin sitä kirjastosta metsäsätämään. Eihän sitä lehteä tietysti ollut, mutta sain pari lukematonta puutarhalehteä lainaan. Sekä pari puutarhakirjaa lainasin.
Niin toisessa lehdessä oli juttu, jossa kerrotiin viinimäkikotiloiden syövän lehtokotloiden munia, niin aloinpa taas kuukeloida netistä ja löysinkin tietoa näistä kotiloista. Ja täältä  löysin myös seuraavaa tietoa ;)

"Lehtokotilolla on suojanaan pääasiassa kalkista muodostunut kuori, joka on läpimitaltaan noin 2 cm, ja väriltään läikikkään ruskea. Sukukypsillä yksilöillä kuoren suu eli huuli on paksuuntunut ja vaaleareunainen. Erotuksena läheiseen pensaskotiloon lehtokotilolla ei ole kotilon takapuolella kierteiden keskellä pientä kuoppaa eli napaa.
Itse kuoren sisällä elävä eläin on suurimmillaan 3-4 cm pitkä. Otuksen väri vaihtelee harmaanvalkeasta mustaan ravinto- ja kosteusolojen mukaan.
Lehtokotilo on Suomen suurimpia kotiloita. Vain Etelä-Suomessa elävä, viisisenttinen viinimäkikotilo on sitä suurempi."

(Alleviivaus minun)
Sittenpä tutkin kotoloitani, ja huomasin että niillä on "napa" eli kuoppa takapuolella. Joten nämä eivät olekaan Lehtokotiloita, vaan pensaskotiloita. Voi mikä ilonpäivä, ihan tukka nousi pystyyn, kun sen tajusin. 
SITÄ en taas saanut selville miten haitallisia nämä ovat, taitavat nekin kasvaa isommiksi ja jotain nekin popsivat, mutta oli tieto suuri helpotus. 
Nyt katselen pihaani taas uusin silmin, en varmaan ala rakastamaan noita kotiloita, mutta ehkä en panikoi enää ;))))

Tänään kerkesin myös tyhjentämään talousjätekompostin, laitoin sen kasaan kasvimaalle ja lehtiä ja kuivaa heinää päälle. Muhikoon eli jälkikypsyköön siinä.


Aloitin myös kaivella takapihan terassin vierestä ruusuangervoja pois. Ovat levinneet liikaa, eivätkä enää tänä kesänä edes kukkineet enää. Kaksi on nyt poistettu, ja olivat kyllä tiukassa, huh mikä urakka. 
Kaunishan se olisi, jos kukkisi, ylläoleva kuva on otettu toisaalla pihalla kasvavasta puskasta.

Istutan siihen vaikka kuunliljoja ja tulppaaneita yms, katsotaan nyt mitä keksin, kunhan ensin penkki saa levätä, eihän sitä tiedä miten sieltä työntyy angervon taimia vielä, kun juuret ovat ties mihin levinneet.

Tässäpä tämänkertaiset höpinät. Moi vaan!




maanantai 15. heinäkuuta 2013

Maanantain mutinoita ; )))

Tuli ajeltua autossa taas viikonloppuna. Ensin käytiin katselemassa vanhoja tuttuja paikkoja, miten ovat muuttuneet. Nuoruudessani oli Kirkkovuori-niminen paikka vireä illanviettopaikka, kioski, tanssia ja peikkolinnaa sun muuta. Nyt on rannat myyty yksityiselle ja ei ole kuin kaunista luontoa ja järvimaisemaa..



Olisko tämä merilokki? Luin netistä että täälläkin on merilokkeja ja kyllä tämä näyttää ihan siltä. Näytti vähän oudolta kun sillä oli tummat siivet, joten otinpa kuvan kun tuo pysähtyi minua katselemaan :)
 Lisäys 16.9. Kyllä tämä lokki on varmaan kuitenkin tutumpi eli selkälokki   ;)

Käytiin lauantaina myös katselemassa kaupungilla hulinaa. Olihan siellä Laulurinteellä paljon porukkaa. Joka vuosi samat roskikset pursuu roskia katujen varsilla, miksi ihmeessä ei laiteta kunnollisia isoja roskiksia kadun varrelle. Rokkikansa varmasti laittaisi niihin suurimman osan roskista, jos niihin mahtuisi. Tyhjiä pulloja olivat jotkut keränneet monia suuria jätesäkillisiä, kyllä on palautusautomaateilla täällä ruuhkaa.

Sunnuntaina käytiin Kesäteatterissa, Juuassa Vuokonjärven kesäteatterissa. Olihan sinne matkaa ja mennessä tuli oikein kunnon kaatosade, hirmuinen ukkospilvi oli sielläpäin. Eipä ole tullut sielläpäin ennen käytyäkään. Ihmeen hieno katettu katsomoinen teatteri niin syrjässä.  Onneksi teatterin aikana ei satanut yhtään.


Multarannan miljonäärit oli kappale. 

Semmoinen hauska hassuttelu, maalaiskomedia tämäkin. Isä olisi halunnut myydä tontteja, poika harrasti timjamin viljelyä ja teki siitä lemmenjuomaa. Pojan äiti ei ollut isän kanssa myyntiaikeista samaa mieltä. Poika tarjosi juomaansa, jota sitten yksi ja toinen joi ja hauskaahan siitä seurasi.

Lopulta porukkaa oli kuin pienessä kylässä ulkolainen tontin ostaja, japanilaisia turisteja ja heidän koiransa, seksikäs vanhempi polliisi, presidentti rouvineen ja heidän koiransa.

Poistullessa oli taas ihan mahtava ukkosenilma. Meillä kotona ei ollut satanut yhtään   :o

Kukkiahan pitää esitellä joka postauksessa :D

 Miekkaliljat alkavat kukkia ;)

 Myskimalvatkin kukkii.

                                               Nauhukset ovat niin mukavan ryhdikkäitä



Silkkiunikotkin ovat niin herkän kauniita

Eipä sitten muuta tälläkertaa, mukavaa viikon alkua!