lauantai 31. elokuuta 2013

Tämän kesän kuulumiset kasvimaalta

Pakkohan tässä on kohta uskoa, että kesä alkaa olla jo ohi. Eipä sille voi mitään.
Kirjoittelenpa nyt mitä ajatuksia toivat tämän kesän kasvatukset.
Aloitan ensin kasvimaalta.
Kesähän oli kaikenkaikkiaan hieno. Koska olin kotona, oli aikaa puuhailla kasvien parissa enemmän. Uusi asia mulle oli oksasilppurin hankinta ja silputtujen hakkeiden laittaminen kasvimaan käytäville. Olihan se mukavaa puuhaa. Alussahan jälki oli mukavannäköistä, ennenkuin linnut etsiessään syömistä alkoivat kaivella sanomalehtiä ja hakkeita. Niinpä sitten hakkeet olivat sikinsokin ja niiden väleistä päääsi kasvamaan rikkaruohoja. Kitkeminenhän on aika mahdotonta hakkeiden seasta.


Nämä öttiäiset olivat viedä minulta mielenrauhan kokonaan. Onneksi ne eivät ole tästä isoiksi kasvaneet (en ainakaan ole huomannut), vaikka kyllä nämäkin jonkinlaista tuhoakin tekevät.

Mitä mulla sitten kasvoi kasvimaalla?
Aloitan reunasta ;) Kesäkurpitsoita oli kaksi tainta, ja niitä on ollut aivan riittävästi. Liikaakin on tullut kesäkurpitsaa.
Koristekurpitsaa oli myös jokunen taimi ja niitäkin on kasvanut paljon. Tosin aika turhaa puuhaa on niiden kasvatus. Nämä eivät ole erikoisennäköisiä kurpitsoita, mutta säilyväthän ne kylläkin koristeena pitkään.


Alkaa nämäkin jättikurpitsat nyt jo kellastua.

Porkkanoille laitoin nyt puutarhalehden innoittamana sinimailasta viherkasvustoksi. Hyvinhän ne ovat kasvaneet, tosin vähän vaikeampaa on harventaa porkkanoita sieltä runsaan sinimailaskasvuston seasta ;))


Herneitä kylvin ihan tavallisista ruokaherneistä ja hyvin nekin kasvoivat, eikä ole matoja ollut niissäkään. Seuraavana vuonna voisi kasvattaa enemmänkin herneitä ihan viherlannoituksenkin vuoksi.

Sipulit kasvoivat hyvin ja korjasin ne jo aikoja sitten ylös ja kylvin siihen penkkiiin kauraa, ettei maa jää paljaaksi. Sipuleissa oli jonkinverran matoja, on aika vaikea pienessä puutarhassa vaihtaa tarpeeksi kauas niiden kasvatuspaikkaa.

Lehtikaalien lehdet maistuivat hyvin kaalikoin toukille, leikkasin lehdet kaikki pois ja laitoin tuhkaa tulossa olevien lehtien päälle, kun ensi olin suihkutellut mäntysuopavettä niihin. Niinpä toukat siitä sitten kuolivat ja lehtikaalit alkoivat kasvattaa uusia lehtiä nyt loppukesällä. Olen saanut jo kuivattaa niiden lehtiä eikä niissä juurikaan enää näy reikiä. Nehän kasvavat syksyllä pakkasten tuloon asti, joten jäihän noita vielä mullekin syötäväksi, kun eivät ihan hengilta saaneet niitä kasveja nuo toukat.



Palsternakka kasvatti edellisenä kesänä siemenet, jotka sitten tänä keväänä itivät pitkin kasvimaata. Annoin niiden kasvaa, mutta en ole aivan varma onnistumisesta, koska nyhtämäni palsternakat ovat olleet kivikovia keskeltä. Sanotaan että palsternakan voi kylvää jo syksyllä koska se on hidas itämään. En sitten tiedä miksi niistä tuli kivikovia.

Nauriita mies haluaa kasvatettavan, on ostellut monia pusseja siemeniä. En ole oikein koskaan saanut niitä hyvin kasvamaan. Varret ovat isoja ja nekin maistuivat joillekin ötököille, mutta juurta niihinkin on kasvanut aika hyvin. Nämä nauriit ovat olleet myös tosi hyvän makuisia. Mulla on vika, etten ”osaa” harventaa riittävästi kerralla mitään kasveja, joten niitä pitää napsia sieltä väleistä aina jotta kasvaisivat.



Kurkut kasvoivat tosi hyvin. Oli mulle aivan uusia lajikkeita. Avomaan kurkku oli ”Moneta” lajiketta, joka tekee pitkiä kurkkuja (23 cm pitkiä) ja kasvihuonekurkku on ”Tasty Green F1” -lajiketta. Molemmat ovat hyvänmakuisia kurkkuja tehneet, ja melko vähällä työllä. Muutaman kerran olen avomaallekin vettä niille antanut. Istutin ne puulaatikkoon.
Nämä kirsikkatomaatit eivät ole tehneet tässä ulkona tomaatteja ollenkaan, vaikka ovat rehevästi kasvaneetkin. Kuva on otettu jo aikaisemmin kesällä. Laatikkokin tuli istutettua liian täyteen.

Mangoldit kasvoivat myös hyvin. Aika vähän olen niitä tänä kesänä käyttänyt, joihin kasvislaatikoihin ja kuivannut lehtiä viherjauheeksi. Kaatuilleetkin ne ovat jo ja alkaneet kasvattaa kukkia ;)




Tomaatit ovat kasvaneet korkeiksi, mutta varsin vähän on tullut tomaatteja niihin ja hidasta on ollut niiden kypsyminen. Tietysti onhan se huono ja pieni, ahdas muovihuonekin, enkä ole multia vaihtanut pitkään aikaan, lisännyt vain. Kirsikkatomaatteja on niistä osa ja noin puolet ”Moneymaker”-lajiketta, jonka pitäisi olla aikanen lajike. Ensi vuonna vaihtuu laijkkkeet ainakin, haluan jonkun keltaisen lajikkeen ainakin vaihteeksi. Kirsikkatomaatit kasvaa vaikka katosta läpi ja tekevät hurjasti kukkia, muttei niistä ole vielä montakaan tomaattia syntynyt, pari kypsynyttä tomaattia olen saanut niistä maistella.


Myös paprikoita on ollut kasvihuoneessa kasvamassa, ovathan nekin kasvaneet, mutta yhtään punerrusta ei ole havaittavissa.


Keltaiset Vahapavut (8 tainta) ovat myös tehneet ihan riittävästi papuja, olen ryöpättynä pakastanut niitä vaikka kuinka monta pussia.

Punajuuretkin pitäisi jo ottaa pois, kohta kasvavat liian isoiksi. Niidenkin ympärille kylvin sinimailasta, hyvin ovat kasvaneet yhdessä.

Lehtiselleriä oli vain muutama taimi, eivät itäneet kunnolla. Aika huonosti ne ovat kasvaneet, mutta ehkä saan niistä muutamaan pussiin laitettua varsia pakkaseen. Keittomausteena se on ihan hyvä.

Tilli mulla epäonnistui, muistaakseni kylvin se just väärään aikaan, ihan tahallani, kokeeksi. Joten kyllä sillä kuun asennolla kylvön aikaan on vaikutusta ;) Vain pari tillin vartta löytynyt, sain just niistä maustetta kurkkujen säilöntään.


Mansikoita tuli vain vähän tänä vuonna. Penkeissä oli olkikate, jota minä syytän huonosta kasvusta. Olisivat tarvinneet kai lisää typpilannoitusta. Otin oljet pois mansikka-ajan päätyttyä ja ne alkoivat heti kasvaa ihan rehevästi.

Perunat kasvoivat oikein hyvin. Leikkasin varret pois kun tuntui, että tulee liian isoja perunoita. Uudessa paikassa niitäkin pitäisi kasvattaa, niin saa kauniita ruvettomia perunoita.

Parsakaalia on syöty jo aika paljon ja sehän tekee sitten pitkin syksyä sivuille pieniä kukintoja, jos vaan ei pakkanen tule aikaisin. Vaikka lehdet ovat toukkien reittämiä, on nyt tullut ihan hyviä toukattomia parsakaaleja.

Punakaalista ja ruusukaalista en odotakaan enää mitään satoa, ovat niin pieniä ja reikäisiä. Tuleehan niistä hyvää jäniksenruokaa. Kun lunta tulee, jänikset käyvät ne syömässä ja jättävät maksuksi runsaasti papanoita ;)) Ensi keväänä en kyllä enää niitä kasvata. Pitää varmaan hävittää niiden siemenet, etten innoissani ala esikasvattaa niitä enää ;))

Tästähän tulikin nyt oikein pitkä juttu. Seuraavan kerran sitten ovat kukat vuorossa.

Mukavaa lauantaita!

tiistai 27. elokuuta 2013

Punertaa marjat pihlajain....

vai mitenkä se laulu menikään...vaikka punertaahan nuo lehdetkin jo.


kuva on otettu joensuulaisen kaupan parkkipaikalta.
Näkyy tämä aika menevän taas niin vauhdilla jotta ei kerkeä mitään tekemään, tai ainakaan bloggaamaan. laitanpa kuitenkin nämä kuvat kukkapenkistä ennen ja jälkeen kaivelun.

 Ennen
Jälkeen
Poistin penkistä siperian- ja keltakurjenmiekat, noin kolme kottikärryllistä juuria ja lehtiä. Pari iltaa meni kaivellessa niitä pois, ainakin siperiankurjenmiekat ovat tosi, tosi tiukassa.
Istutin paikalle esikoita, kuunliljoja ja  kahta erilaista nauhusta. Toivottavasti kasvavat. Istutan tähän myös jotain sipulikukkia, kunhan saan niitä ostettua ;)

Oransseja kukkia on vieläkin.

Aurinkoisia päiviä teille kaikille!

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Synttäreillä ja valkosipulitapahtumassa

Eilen käytiin Joensuun Sokoksen 45 v. synttäreillä. Porukkaa oli paljon ja kaakkuja oli varattu kaikille kävijöille.  ;))))  oli myös kahvia ja mehua tarjolla



Käytiin myös torilla, jossa oli valkosipulitapahtuma. Oli ollut kävijöitä paljon, joten valkosipuliset ruuat olivat jo lopuillaan, mutta sipuleita kyllä oli.


Luomuvalkosipuleita lähti mukaan

Sitten siellä oli myös silmänruokaa, aivan ihanan värisiä kukkakimppuja oli myynnissä eräässä kojussa.
Harmi kun en kuvannut tarkemmin kaikkia ;)

Sieltä niitä saisi tänäänkin vielä.

Ihanan aurinkoista sunnuntaita, vietetään vielä kesän viimeisiä päiviä ;)

lauantai 24. elokuuta 2013

Suunnittelun aika

On nyt aika vuodesta, jolloin on aivan "pakko" miettiä mitä ihania sipulikukkia haluaisi keväällä katsella pihallaan.
Etsin kuvia mitä mulla kasvaa jo ennestään( mikäli selviävät talvesta).

Hyvin vaatimaton valikoimahan mulla näitä on ja kollaasien teossa tulee harmaita hiuksia, kun on vaan tuo surkea Paint ohjelma tässä vanhassa koneessa ;)  Kunpa voittais jostain rahaa senverran että sais uuden koneen :)  
Jäi jokunen kuva varmaan löytymättäkin

Yhden pussin narsisseja jo ostin. Meidän halpakaupan valikoimassa ei oikein äkkiseltään katsottuna ollut niitä mitä haluaisin. Mutta alkaa kohta olla valikoimaa muissakin kaupoissa. Heti kauppaan mennessä katson joko näkyy sipulitelineet ;)))  Jotenkin en ole vielä osannut tilata sipuleita nettikaupasta, siellähän sitä valikoimaa olisi runsaasti.

Aurinkoista viikonloppua kaikille lukijoille!

torstai 22. elokuuta 2013

Leipomista

Vaihteeksi innostuin taas leipomisista ;)  Nämähän nyt ovat kaukana karppauksesta, mutta olkoot.
Joitakin päiviä sitten tein perunaiset leivospohjat KodinPellervon ohjeella. Kävi vaan niin, etten saanut niitä ehjänä irti muffinsivuokasta, joten jätin ne suosiolla jääkaappiin muutamaksi päiväksi vuokaan. Eilen kokeilin niiden irroittamista, jee, irtosivat. 
Sitten laitoin hilloa pohjalle ja täytin kerma/rahkaseoksella. Mustikoita löytyi vielä metsästä. 
Ihan syötäviä tuli noista ;)


Pohjataikina on ihan helppo perunavoitaikina. Laitan tähän ohjeen (KodinPellervo 1/2012 lehdestä)
Perunaiset leivospohjat; n.8 kpl

n. 100 g keitettyä perunaa, jotka raastetaan
100 g voita
1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl grahamjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
Nypi rasva ja jauhot sekaisin, lisää perunaraaste. Voitele muffinipelti ja laita taikinaa pohjalle ja reunoille. Laita leivospohjat ½tunniksi jääkaappiin, niin reunat eivät valahda. Paista 225 asteessa n. 10 minuuttia, kunnes ne saavat vähän väriä. Täytä vähän ennen tarjoilua, kermarahkalla, vaniljakiisselillä, jäätelöllä tms.
Pidin valmiita leivospohjia jääkaapissa, koska en saanut niitä heti irti vuokasta, enkä halunnut kaikkia  rikkoa palasiksi ;))

Minähän olen kiinnostunut ohjeista, joissa on käytetty vähän jauhoja, koska haluaisin vaihtaa ne gluteenittomiin jauhoihin. Tietty meillä jää usein myös keitettyjä perunoita tähteeksi, ja niillekin on kiva saada jotain käyttöä.

Eilen paistoin myös vanhan tutun mustikkapiirakan mammanmarjapiiraan ohjeella. Näitä on ihme ja kumma mennyt tänä kesänä hyvin meidän perheessä. Eipä tämäkään pitkään seisonut pöydällä :)


Kesäkurpitsaahan on joka kesänä kasvanut ihan tarpeeksi ja liikaakin, joten siitä on tehnyt mieli kokeilla leipomuksia. Yksi ohje on jo löytynyt aikaisemmin ja Pellonperän emännän blogin kautta löytyi vielä paremman tuntuinen kesäkurpitsakakku, ja herkullisen näköinen. Sitä nyt kokeilin eilen. 


Kopioin ohjeen ja katsoin tarkasti kaikki ainekset ja tein ohjeen mukaan, mittasin ja punnitsin, vaahdotin ja sekoitin  :))))  ensin olin hakenut kaupasta melkein päätäkauten kurpitsansiemeniä ja valkosuklaata.

Kun laitoin kakun uuniin, iski kamala ajatus, että laitoin kaksinkertaisen määrän kesäkurpitsaraastetta kakkuun. Punnitsin 400g, enkä 200 g. Kakku oli jo vähän aikaa uunissa ollut, joten en voinut sitä ottaa poiskaan ja sekoittaa jauhoja tms lisää. Vähän ihmettelin, kun tuli niin iso annos ettei sopinut vuokaan, vaan piti pieni kuppi voidella lisäksi ja loppu taikina siihen.
Eli pieleen meni, oman hömeryyden takia. No siellä se paistui ihan kivasti, eikä näyttänyt lösähtävän.
Pieni kakku syötiin ensin, vähän se oli kosteaa, mutta ei pahemmin. Isomman kakun koristelin valkosuklaalla, mutta kun se jo oli epäonnistunut, en enää koristeluun paljon panostanut, vaan lusikalla valuttelin valkosuklaan päälle.
Mut oikeesti odotin tuon menevän paljon enemmän pieleen, kun niin paljon tuli sitä kosteaa kurpitsaa liikaa :)) Tosi hyvän makuista on ja teen varmaan uudelleenkin, koska kurpitsaa riittää. Pitää vaan vielä tarkemmin punnita.... ;)


Äitienpäiväruusun viimeinen kukka, ainakin toistaiseksi
Hauskaa loppuviikkoa!



maanantai 19. elokuuta 2013

Kukkia ja penkin kunnostus

Kiitoksia kommenteista edelliseen kirjoitukseen! Ei mulla nyt oo niin vihreää enää, tuo kukkapenkkikuva oli jo kesäkuussa otettu muistaakseni ;)) Pikkukoiruliini on perhoskoira. Melkein on jo kasvanut aikuisen kokoon, mutta karvat sille vielä kasvaa lisää, sitten on rotunsa näköinen :)

Eilen olikin oikein hieno kesäinen päivä, eikä vaihteeksi satanutkaan yhtään. Kerkesin ihailla vähän auenneita kukkasiakin. Kyllä niillä on heti into nousta kukkimaan, kun vähän aikaa paistaa sateen jälkeen aurinko ;)
Voi sitä elämäniloa, kun jotain siitä saisi itsellekin.



Silkkikukat eivät ole tänäkään kesänä vielä loistaneet, just ennen sateiden alkua aloittelivat kukkimaan. Kyllähän nämä olisivat kauniita, mutta eivät kerkiä loistoonsa. Pitäisi kait esikasvattaa nämäkin keväällä.
Nyt kylvin ne tähän ulos suoraan.

Kuinkahan tätä syyshortensiaa pitäisi leikata, jotta se ei painuisi näin maahan sateella? Keväällä leikkasin vain vähän, kukkineiden versojen päät poistin. Viime kesänähän tämän siirsin tähän ja sitä ennen en ollut leikellyt mitenkään, eikäpä tämä ollut kukkinutkaan oikein milloinkaan.

Tässäpä on edellisessä postauksessa kertomani penkki, mistä kaivelin "kaikki" pois. Kerkesin sunnuntaina kaivella melkein koko penkin Tällainen siitä penkistä nyt tuli, en tietenkään nostanut siinä olevaa punalehtistä koivua, enkä mustakuusta pois, vaan yritin niiden juuria varjella kaivelulta. Eikä tää näytä yhtään miltään, miten liekin noin huono kuva tullut. Istutin siihen takaisin bellikset, värimintut, saksankurjenmiekat ja punapäivänkakkaran sekä sipulit, mitä sieltä löytyi. Laitoin vähän heinäsilppua tuohonkin matojen ruuaksi, kastematoja olikin tuossa penkissä paljon. Polunkin kunnostin, siinä on vielä hiekat kivien päällä, mutta kyllä se tuo sade huuhtelee nekin.
Polun vasemmalla puolen jätin syysleimut nostelematta, eihän nyt ole oikein syyskukkijoiden jakamisen aika, mutta siperiankurjenmiekan jaoin ja vein siitä suurimman osan pois. Kuusen taakse jäi vielä leimukukka ja keltainen piisku nostamatta, kun en jaksanut enää. Tiukkaa teki jotta sain kurjenmiekan ylös, oli niiiin kova juurakko ja puolenmetrin syvyyteen asti juurta täynnä. pala kerrallaan kaivoin ja kun sain 2/3 pois siitä, niin aattelin että kyllä saan lopunkin. Kaunishan se on kukkiessaan, joten kyllä siitä tykkäänkin. Toisessa penkissä on sitä vielä isompi puska, huh.
Päätin kyllä eilen, että tämä saa olla tämän kesän viimeinen penkki, minkä kunnostan ; ) saa nähdä miten syksyn tullen intoa vielä riittää.

Jostain syystä alkaa keltaisia lehtiä tippua nurmikolle, vaikka koivut näyttävät vielä vihreiltä. Mustikoita olen käynyt keräämässä ilta- ja aamupalaksi ja puolukatkin alkavat olla punaisia.
Vielä on kesää ainakin noin 10 päivää. ;)))
Tervetuloa lukijaksi Riikka Periferiasta!
Oikein mukavaa viikkoa kaikille!

lauantai 17. elokuuta 2013

Lauantain mietiskelyjä

Tervehdys taas ystäväiseni! 


Kukkakuva neilikasta joita sain kolme viikkoa sitten, vielä nytkin ovat ihan napakan näköisiä ja uusia kukkia avautuu, ovat vaan vaaleampia nämä uudet kukat :)

Eilen iltapäivällä sain itseni pakotettua  ;))) aloittamaan kukkapenkin "ylösnoston"


Eli tuosta penkistä, jossa on tuo punainen nuoli, olen kaivanut tämänpuoliset kasvit pois. Siinähän oli ne värimintut ja kultapiiskut valloittaneet koko penkin. Kerkesin kaivaa kasvit pois, mutta multaahan siihen pitää vielä tuoda lisää ja istutan sitten samoja kasveja takaisin (paitsi kultapiiskut).
 Jos jaksan niin kunnostan sen toisenkin puolen.
Poutaa olikin ihmeellisesti melkein koko päivän, vasta iltapäivällä alkoi sadella ;)

Kerkesin tuon penkin kaivelun lisäksi niittää ruohojakin. eihän se heinä enää kasva niin nopeasti, mutta on niin turasen näköistä, jotta parempi niitellä välillä, varsinkin jos ei satu satamaan.

Kun nyt kesä on tässä vaiheessa...ja sataa joka päivä, niin alkaa tehdä mieli tehdä jotain käsillään :)
Tekis niin mieli alkaa tehdä tällaista mattoa, jonka ohje oli KodinPellervossa.

 En vaan tiedä mistä saisi noita kuteita. Lehden kuvassa tämän väri on niin ihanan keväisen vihertävä, valokuvassa ei näy oikein väri. Pitää alkaa etsiä jostain tuota esteri-ontelokudetta.

Maton sijaan aloin sitten tehdä tällaista, huomaa rusketusraidat ;)))
Unohtanut vaan olen minne pistin kopioidun ohjeen, eikä neulominen oikein onnistu pelkän mallin mukaan. Piti sitten kirjastosta varata taas kirja, jossa on tää ohje. Toivottavasti tulee pian.

Eilen käytiin katsomassa tällaista "vauvaa".

Onhan tämä kerennyt jo kasvaa, ennenkuin kerettiin katsomaan, mutta oli niin vilkas ja vikkelä jotta ei meinannut  asettua kuvaan ollenkaan.


Illalla oli aivan ihana ilma, aurinko paistoi ja oli aivan tyyntä.

Pilvet kuvastui järvestä kauniisti, tätä olisi voinut katsella vaikka kuinka pitkään.

Näiden kuvien mukana toivottelen kaikille (tänään taas sateen keskeltä)
Mukavaa lauantaita!

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Ripaus värejä sateiden välissä

Miten se tämä elokuukin on jo hurahtanut puoleenväliin. Omituinen keli on täällä, sataa ropsauttaa ja välillä näyttää tulevan ihana auringonpaiste, ja kun lähet ulos, kerkiät just mennä metsään tai marjapensaaseen, niin jopa alkaa taas satamaan.


Senverran äsken kerkesin käydä taas kävelemässä ulkona, että keräsin ½ liraa mustaherukoita ja pari desiä mustikoita ilta- ja aamupalalle syötäväksi.  Kerkesin myös ottaa muutamia kuvia, ennenkuin taas alkoi sadekuuro.

Ripaus lilansinistä. Luulen että tämä on elokuunasteri.

 Yksi sininen orvokintaimi on kasvanut viimevuotisista orvokeista

Tämäkin orvokki sinnittelee kukkia pienessä amppelissa

Vaikka en erityisemmin pidä näistä kulta/tarha (vai mikälie)piiskuista, pitää niistä nyt yksi kuva ottaa.

Ehkä viimeinen kuva tuli otettua keijunkukista, jotka ovat ihmeen pitkään jaksaneet kukkia. Miksiköhän toinen keijunkukka kukki jo alkukesästä ja tämä ja tummalehtinen kukkivat näin myöhään. 
Mutta sama se nättiä on tämäkin.

Ainiin sainhan sentään sateen ansiosta säilöttyä kurkkuja ;)

Ei noista tullut kuin kaksi isompaa ja yksi pieni purkillinen siivutettuja kurkkuja. En jaksanut etsiä ohjetta sen kummemmin, kuin mitä oli mausteseospussin kyljessä ohje. Tuo käyrä kurkku on kasvihuonekurkku ja muut ulkona kasvaneita.

Tervetuloa Eija ja Pivi lukijoiksi!
Mukavaa päivänjatkoa!


"Puutarhan ylpeys
kuninkaallinen kukka,
uljas oranssi.
Pidä hatusta kiinni.
Kohta lakastuu lehti."
Anna-Mari Kaskinen
Parasta sinulle


maanantai 12. elokuuta 2013

Sadetta ja sipuleita.

Satanut on vähän väliä. Jotenkin on myös mieli alkanut mennä alamaihin, kun aina vaan sataa.  Vaikka olihan se heinäkuussakin viileä ja sateinen kausi, parhaan kesän aikana. Kaikki kukat röhöttää ja marjat happanee pensaisiin, ainakin vadelmat. Herukat sain jo mehustettua ja laitoin mehumaijan kaappiin, loput marjat syödään tai laitan mustaherukoita soseutettuna pakastimeeen. Jääpalarasioihin jäädytän ne ja laitan sitten palat pussiin, josta voi ottaa pari palaa kerrallaan sulamaan vaikka jogurtin kanssa syötäväksi.

Sateen kaatamat kukat.
Kerkesin aamupäivällä puhdistamaan kuivumassa olevat sipulit. Kyllähän ne aika hyvin olivat kasvaneet, vaikka olihan niissä niitä toukkiakin, mutta tuli mitä tuli, ovathan ainakin melkein luomua. Onhan näitä saatu syödäkin koko kesän ajan.

Täytyy keksiä niille lämmin kuiva paikka, jotta kuivuisivat ja säilyisivät jonkin aikaa.

Leikkelin myös perunoista varret pois, vaikka ei vielä ole paljoa ruttoakaan niissä. Kohta ne kuitenkin lakastuvat ja rutto leviää. Perunat ovat jo tarpeeksi isoja, ainakin ne mitä olen nostanut syötäväksi ja kun varret leikkaa, niin kuori vahvistuu.

Sateiden välissä kerkesin käydä pyörällä kirjastossa. Muutamia puutarhakirjoja ja yhden virkkauskirjan lainasin, sekä vanhoja Kodin Pellervo-lehtiä :)

Vanha kuva samasta äitienpäiväruususta, joka jaksaa kukkia. Pitkästi on ollut iloa tästäkin kukasta, ja vain kolmella eurolla ;)))

Sain Savea ja Papuja-blogista tämän tunnustuksen. Paljon kiitoksia!
Tässä sen säännöt:
Kopioi post it- lappu ja liitä se blogiisi 
Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi 
Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro heille siitä kommentilla
Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Kiitos myös uudesta kesäkurpitsa reseptistä, niitä tarvitaan, koska kesäkurpat kasvaa sateellla ihan hurjan nopeasti. 
Teen nyt niin, että tämän tunnustuksen saa ottaa tästä kuka lukija haluaa. Rakastan teidän kaikkien blogeja!
Heippa vaan taas!