Syksyn reissu

 Tervehdys näin syyskuun viimeisenä päivänä.

Viileätä on, hyvin hitaasti tämän talon patterit lämpiää, vasta tänä aamuna hieman oli tunnettavissa lämpöä putkissa.  Mutta ehkä se tästä korjaantuu. 

Muutenkin tuntuu olo hyvin väsyneeltä, suorastaan uupuneelta vieläkin, vaikka olen jo kolme yötä nukkunut omassa sängyssä paremmin kuin reissussa.

Käytiin nimittäin viime viikolla Tukholmassa erään "kaverin" kanssa. Edellisestä käynnistä on pitkä aika, ehkä jopa 20 vuotta, silloin mieheni hoiti kaikki järjestelyt.  Kävimme tämän kaverin sukulaisten luona, eikä ollut paljon tilaisuutta käydä Tukholman keskustassa, mutta  kerran käytiin kuitenkin katsomassa maisemia.

Mennessä esiintyi Eino Grön Viking Gracen ravintolassa ja oli kiva seurata tanssiakin.

Näköalapaikalla käytiin katselemassa Djurgårdeniin ja samalla sai nähdä Tukholman keskustan autoruuhkia.

Muutamia kuvia napsin auton takapenkiltä käsin. Oli hurjan upeita rakennuksia, kuninkaanlinnoja ja kullalla koristeltuja oopperataloja ym.

CinderellaII  :D

Sillä ensimmäiselläkin joskus seilattiin aikoinaan

 

 Pois tultiin uudemmalla Viking Glorylla, hytit ja käytävät olivat kuitenki ihan samanlaisia molemmissa laivoissa

Syksy ei ole parasta aikaa matkustaa tuonne, koska ulkona oli pimeää ja sateista. Yhtään ei tullut käytyä kannella katsomassa maisemia, kun satoi. Eikä kummastakaan laivasta voinut ottaa ulkoapäin kuvia (harmi). Glory näytti Tukholman satamassa valoineen hienolta.

Tämä Viking Gloryn kahvila/esiintymispaikka näytti hienolta. Toisessa ravintolassa esiintyi tangokuningatar Heidi Pakarinen, joka orkestereineen piti huikean shoun, mutta juuri kukaan ei mennyt edes tanssimaan silloin eikä kuvatkaan onnistuneet.

Turussa näin junaa odottaessa ekan kerran aamulla Turun linnan, jota ei pimeydessä mennessä voinut nähdä.

Tukholmasta jäi mieleen hirmuiset autoruuhkat ja pitkät matkat kulkea paikasta toiseen. Jossain kauempana kaupungilla yövyttiin, eikä sieltä voinut liikkua muuten kuin autolla. Monenlaista ruokaa ja paikallisia "herkkuja" saatiin ja muutamissa kaupoissa käytiin ja sain vähän ihmetellä edullisempia ruuan hintoja.

Ehkä tästä huokuu pienoinen pettymys, mutta en toki odottanutkaan että menen bilettämään ja kävelemään jonnekin vanhaan kaupunkiin. Ei toki, muuten oli hyvä reissu kuitenkin. Ja ainakin opin paljon ja seuraavan kerran on helpompi mennä Ruotsiin joskus. Saa nähdä. 

Täytyy vain koettaa palata takaisin normaaliin ja enempään liikkumiseen

 

Lehdet putoaa Arboretumissa

ja Viimeisä ruusuja voi kuvata Hatanpään arboretumissa
 

Syksyisempi viikko on ollut

 Tähän aikaan kukkii parhaillaan nuo keltaiset päivänhatut, niin laitoin yläkuvaan niitä vaihteeksi.

Ei voi mitään, syksy se on jo tullut. Tänään on ollut jo viileämpi päiväkin ja huomenna on syyspäiväntasaus.

Näitä oli kasvamassa maanantai aamuna, mutta hyvin nopeasti ne ovat kadonneet, vaikka ei ollut pakkasta vielä. Jostainsyystä tykkään näistä "hattivateista" 😍

Tiistaina näytti niin hienolta  nuo keltaisen sävyt, tänään oli jo tuosta pikku "puusta" lehtiä varissut, kääpiösamettikukka kukkii hienosti

Keskiviikko iltana kyllä saatiin nauttia värikkäistä auringonlaskun jälkimainingeista, ei ole senjälkeen näkynyt tällaisia värejä ikkunasta

Shanty ruusu 19.9.

Eilen kävin kirpputorilla ja löysin tällaisen kortin, taitaa olla lähetetty 20.10.1923

Lähettäjänä vaikuttaisi olevan Hans ja vastaanottaja Siri? 

Olen saavinani selvää että otsikossa on Meine Liebe

En sen enempää osaa saksankieltä ja muutenkin kirjoitus on epäselvää. Että onko tämä rakkaudella lähetetty kortti Saksasta Ruotsiin Jönköpingiin? Olen iloinen kun löysin tämän ja pidän sen aarteenani.

tänään kuvasin viimeisen Romanze nimisen ruusun.

Tämä postaus on nyt tällainen luettelo vaan kuvista mitä olen tällä viikolla ottanut kävely- ym reissuilla. Piti vielä huollattaa pyörääkin tällä viikolla kun ei pysynyt ilma renkaassa, toivon että riittäisi pyöräilykelejä tänä syksynä vielä.

Moi moi!

Sataa, sataa ropisee...

 Piti lähteä heti aamusta kävelylle vetreyttämään taas vähän kipeitä jalkoja, kun muuten jäykistyy vielä lisää.  Vähän aamulla koetin venytellä niin tuli polveen yliojennus ja niinpä se kipeytyi. Ei nyt juuri haluais kipeyttää mitään lisää. 

Eiliseltä tämä ruusukuva. Niitä pitää kuvata taas kun ohi kuljen, pitää katsella kuinka pitkään ruusuja löytyy Hatanpään arboretumista. 

Tuo Arboretum on niin siisti paikka kävellä, polkuja on ristiinrastiin, voi valita sopivia, nurmikot on nyt niin siististi leikattuja ja puiden lehdet värittää nurmikoita. Ehkä satavuotiaiden puiden varjossa on kuumallakin sopivan viileää ja omatkin "keljutukset" vähän unohtuu. 

En ole täysin vielä tottunut tässä kolme viikkoa asututussa kämpässä oloon, monia tavaroita saa etsiä ja etsiä, eikä löydy mistään. Ja on siivoamista ollut vähän joka paikassa. Edellisen asunnon putsasin tarkasti (omasta mielestä) ja tässä saa tehdä samat hommat. 

Näiden pikkuoravien touhuja näkee joka kerta kävellessä, vipeltävät iloisesti  joka puolella ja innokkaasti kaivavat siemeniä nurmikkoon kun löytävät niitä. Jopa neljänkin oravan touhuja voi nähdä yhtäaikaa. Toki karkaavat heti ennenkuin ehtii ottaa kuvia. Niillä on nyt hyvin ruokaa tarjolla kun on paljon puiden-, jalopähkinöiden siemeniä ja omenia ja päärynöitä. Toivottavasti löytävät sitten talvella niitä piilottamiaan kätköjä.

Värikkäitä lehtiä keräilen ja koetan laittaa niitä kirjojen väliin kuivumaan, jos eivät unohdu kuitenkin taskuun. 

Sieniä näkyy aika vähän kuitenkin, tuo vaaleanruskea kantosieni tuli jo viikko sitten vastaan mutta valkeat on nyt kuvattuja. 

Varmaan tänä kevään istutettuja pensashanhikkeja kukkii niin söpösti.

Mutta jospa se tästä alkaa sujua taas asuminenkin. Jotain harrastusta pitää keksiä, kun nyt ei oikein mahdu askartelemaankaan niin kuin ennen levittelin silppuni ruokapöydälle :)) Mutta jo alkoi tehdä mieli kokeilla neulomistakin, jos koettaisi miten se onnistuu. Piti ostaa jo muutama uusi lankakeräkin, vaikka entisiäkin on aloittamatta.

Moi moi taas!

Sumuja ja auringonlaskuja

 Tällä viikolla olen kuljeskellut Hatanpäällä ja nauttinut viileistä varjopaikoista ja vihreistä tuoksuvista nurmikoista, tietysti kukkia ja puita katsellen.

Yhtenä aamuna hoksasin että olikin sumuista ja eikun rannalle vaan katselemaan sumua.

 

Tuhkien sirottelupaikka

Siitä niinkuin "askeleet ikuisuuteen"

Jotenkin huikea fiilis oli

Sitten illalla kävin katsomassa myös auringonlaskua

Hyvin montaa minuuttia ei mene ensimmäisen ja viimeisen kuvan väliä. Maapallo pyörii nopeaan.

Pyhäjärven pinnalla oli vielä noita jätevesien purkuputkia, jotka upotetaan lähiaikoina järven pohjaan ja niitä pitkin kulkisi puhdistettu jätevesi. Niitä näkyy ainakin noissa sumukuvissa.

Tässä olen koettanut muuton jälkeen järjestellä tavaroita (joita on liikaa ja pitäisi myydä tai jotenkin muuten hävittää). Olen kasannut niitä samoihin laatikoihin, vain puuttuu aloitus, enkä tiedä miten.

Onneksi nyt olen kuitenkin saanut nukkua öisin yleensä, kun ennen heräilin usein ja valvoin.

Jospa se tästä alkaa luistamaan.

 

Hatanpäällä Ruusu Arabia

ja kiinansipuli kimalaisella
 ei sitä ilman kukkakuvia voi tehdä postausta :)))

Syksympää

 Syyskuukin alkoi, enkä ole muuten ehtinyt oikein sisäistää sitä. Sen huomaa kyllä siitä, kun aion lähteä kävelylle, niin vettä sataa taas.

Leppis tuli parvekkeelle, niin laitoin sen pelargonin kukkaan

Syvä huokaus, muutto on nyt tehty, se asunto jossa asuin on tyhjennetty, siivottu ja avaimet luovutettu. Niissä on aina omat hommansa ja haikeutensakin. Kun kuljen pyörällä sen ohi kaupasta, niin pitää keskittyä, etten aja sen pihaan, oli ihan hyvä ja siisti asunto. Nykyinen on vanhempi ja tässä on myös siivottavaa, jota ei edelliset asukkaat ole huomanneet, mutta ehkä näitä ehtii syksyn kuluessa siivota.

Kuvattu ennen rankkasateita

Kaikkien tavaroiden paikalleen saaminen vie aikaa, että löytää jotain, mitä etsii milloinkin. Ei ole kaikki vielä paikoillaan ja löydettävissä, ja monet tavarat on vaan runtattu johonkin kaappiin, jossa on silloin ollut tilaa. Sitten ihmettelen niitä kun satun ne löytämään.

 Tosiaan olen käynyt tässä "uudessa" ympäristössä pari kertaa kävelyllä. Pitää vaan koettaa kävellä, vaikka juilii selkää ja lonkkaa. Jospa se pikkuhiljaa helpottaisi, jonakin iltana on tuntunut olo kuin pieksetyltä ja jalat kuin hyytelöä. 

Kohta pitäisi tulla helteet takaisin, vaikka ei nyt siltä tunnu, kun sataa ja ukkostaa vähän väliä. Nyt on ollut viileää, 13-17 astetta, enkä pitkiä helteitä kaipaakaan.

Kukkia kävelylenkkien varrelta

Nyt on paremmat ulkoilumaastot ja metsäkin lähempänä, joten nyt ennen talven tuloa voisi liikkua sielläkin. Kuntosalia pitää miettiä sitten myöhemmin jos tulee hyviä tarjouksia.

Tänään sain netin auki ja pääsin kuvia siirtelemään ja muutenkin läppärin työpöytää siivoamaan. Joten jospa tässä tulisi käytyä täällä blogissakin vähän useammin.

Moi moi! Hyvää syyskuun alkua!