lauantai 14. syyskuuta 2024

Sataa, sataa ropisee...

 Piti lähteä heti aamusta kävelylle vetreyttämään taas vähän kipeitä jalkoja, kun muuten jäykistyy vielä lisää.  Vähän aamulla koetin venytellä niin tuli polveen yliojennus ja niinpä se kipeytyi. Ei nyt juuri haluais kipeyttää mitään lisää. 

Eiliseltä tämä ruusukuva. Niitä pitää kuvata taas kun ohi kuljen, pitää katsella kuinka pitkään ruusuja löytyy Hatanpään arboretumista. 

Tuo Arboretum on niin siisti paikka kävellä, polkuja on ristiinrastiin, voi valita sopivia, nurmikot on nyt niin siististi leikattuja ja puiden lehdet värittää nurmikoita. Ehkä satavuotiaiden puiden varjossa on kuumallakin sopivan viileää ja omatkin "keljutukset" vähän unohtuu. 

En ole täysin vielä tottunut tässä kolme viikkoa asututussa kämpässä oloon, monia tavaroita saa etsiä ja etsiä, eikä löydy mistään. Ja on siivoamista ollut vähän joka paikassa. Edellisen asunnon putsasin tarkasti (omasta mielestä) ja tässä saa tehdä samat hommat. 

Näiden pikkuoravien touhuja näkee joka kerta kävellessä, vipeltävät iloisesti  joka puolella ja innokkaasti kaivavat siemeniä nurmikkoon kun löytävät niitä. Jopa neljänkin oravan touhuja voi nähdä yhtäaikaa. Toki karkaavat heti ennenkuin ehtii ottaa kuvia. Niillä on nyt hyvin ruokaa tarjolla kun on paljon puiden-, jalopähkinöiden siemeniä ja omenia ja päärynöitä. Toivottavasti löytävät sitten talvella niitä piilottamiaan kätköjä.

Värikkäitä lehtiä keräilen ja koetan laittaa niitä kirjojen väliin kuivumaan, jos eivät unohdu kuitenkin taskuun. 

Sieniä näkyy aika vähän kuitenkin, tuo vaaleanruskea kantosieni tuli jo viikko sitten vastaan mutta valkeat on nyt kuvattuja. 

Varmaan tänä kevään istutettuja pensashanhikkeja kukkii niin söpösti.

Mutta jospa se tästä alkaa sujua taas asuminenkin. Jotain harrastusta pitää keksiä, kun nyt ei oikein mahdu askartelemaankaan niin kuin ennen levittelin silppuni ruokapöydälle :)) Mutta jo alkoi tehdä mieli kokeilla neulomistakin, jos koettaisi miten se onnistuu. Piti ostaa jo muutama uusi lankakeräkin, vaikka entisiäkin on aloittamatta.

Moi moi taas!

5 kommenttia:

  1. Kauniit lenkkimaastot sinulla. Ihana tuo Kurre-orava. Me odotetaan omaa Oskuamme takaisin, kunhan ruokintakausi alkaa. Hän päätti keväällä ensin lihottaa itsensä, ja siirtyi oravien tehtäviin kesän ajaksi. Söi jo kädestä melkein, joten hyvä, että ei kesyyntynyt liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, ainakin kesällä. Saa nähä sitten talvella miten pääsee kävelemään.
      Minä tykkään oravista, vaikka kaikki eivät niistä pidä. Täällähän on kielletty lintujen ja oravien syöttäminen, kun jotkut toisivat paljon niille leipiä esim. Oikeasti ei tarvitsekaan syöttää kesällä. Rottia vaan tulee.
      Toivottavasti alkaa sinne teille tulla niitä Oskun jälkeläisiä sitten :))

      Poista
  2. Tuota jalkojen kipeytymistä on minullakin taas. Olen ihan toivoton venyttelyn kanssa. Pitäisi muistaa.

    VastaaPoista
  3. Kaunis ruusu kuva 👍 varmasti oli ilo kävellä noin kauniissa puistossa 😊
    aikansa se ottaa kun tottuu uuteen kotiin, kyllä.
    Ihania oravia, meillä täällä maalla on myös tuossa piha kuusissa oma pikkuinen orava joka tykkää myös kovasti talvisin linnun ruokkintapaikalla olosta, jos jotain vaikka saisi pihistettyä 😊 ja kyllähän me annetaan myös hänenkin syödä 😊
    Ihania lehtiä oletkin löytänyt, minä kuivaan myös niitä suolan kanssa, värit jäävät hienosti lehtiin 😊

    VastaaPoista