lauantai 5. helmikuuta 2022

Vaihtelevaista

 Tervehdys taas! Onkin viikko mennä hujahtanut äkkiä vaikka kyllä joskus tuntuu että mitähän keksisi. Jotenkin vaan aika menee. Vaihtelevainen sää on ollut, välillä aurinkoa ja välillä tuulta ja tuiskua.

On ollut erilaisia tapahtumia tällä viikolla, kuten leivontaa ja Valtiopäivien avajaiset ja myös Pekingin olympialaisten avajaiset. Onneksi ei ihan samana päivänä kaikkea. Maanantaina oli yllättäen myös Migreeni, on se pitkään ollutkin poissa. Joskus sitä on tullut kun alkaa keväällä aurinko paistaa,mutta en tiedä mistä se nyt tuli. Toisessa silmässä alkaa pallo välkkyä, ja sitten se laajenee tähtikuvioiseksi sirpiksi. Yleensä se vaihe on keljuin, mulle ei ole pahoja muita oireita tullut, nyt kyllä koski päähän jonkin verran.

Torstaina vein lainakirjan pois kirjastoon ja kävelin ihan uhallani keskustassa. Ihan nostalgian vuoksi kävin Pyynikin kirkkopuistossakin.  Aurinko paistoi niin ihanasti.

Lehdissä valittelevat että Hämeenkatu on autioitunut ihmisistä. Mietin vaan että mitäpä tuonne menisikään, jos asuisi vähänkin kauempana keskustasta ja olisi isompia kauppoja lähempänä.  Minäkin käyn melkein vaan Sokoksella, ja tietysti kirjastossa.  On myös henkilöautoliikenne pidetty jo vuosikausia pois Hämeenkadulta ja se oli pari vuotta kaivettu pohjia myöten ja aidattuna, eli ihmiset oppivat muualla käymään. Nyt näin ekaa kertaa tuon Taideratikankin, ehkäpä pimeällä olisi vähän loistavampi :) kuvioiden pitäisi heijastaa. Yöllä varmaan ainakin sitten kun ravintolat aukeaa, on Hämeenkadullakin hulinaa.

Tänään taas oli lunta tullut, joten oli valkeaa, lumituiskua oli lisää. Kävelytiet oli tuhkerolla kun ei oltu ehditty aurata, tuntui että polviin käy se epätasainen alusta taas. Vaikka nyt on ollut polvet parempana, niin kipeytyisi taas jos olisi epätasaiset paikat kävellä. Sauvoja ulkoilutin taas ja vain 3 km:ä tuli vaikka kävelin ympäri "koko kylän" :)  Ihan naatti olin kun tulin pois.

Sitten tein ruokaa uunissa (Peruna jauhelihalaatikkoa) ja Ruuneberinttortun tapaisen lättysen paistoin myös. Unohdin ihan että sitä olis pitänyt kostuttaa jollakin, eipä mulla ois punssia ollut, mutta vaikka sitruunamehua.  Onpahan tuo mennyt noinkin, huomiseksi jäi vähän.

Tulppaanitkin kuihtui jo ja eilen laitoin ne kompostipussiin, kun kaikki punaiset oli pudonneet jo.  Olivathan ne jo viikon olleetkin. 

Kummasti sitä on asioita mielessä mitä kirjoittaa, mutta kirjottaessa ne unohtuvat.
Hyvää viikonlopun jatkoa vaan sinne!

14 kommenttia:

  1. Kiitos, samoin hyvää viikonloppua sinulle! Kauniita talvikuvia olet ottanut taas. Lunta on tosiaan tullut niin, ettei kaupungeissa (eikä täällä maallakaan) ehditä kaikkea auraamaan. Pyörätiet ovat välillä kuin perunapeltoa ajoradoista puhumattakaan. Mutta onneksi kevät lähestyy päivä päivältä ja ihanasti on jo valoa enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, koko ajan auraajat jossain kuuluu raapivan jäisiä katuja, ja sohjoa on kyllä. Kyllähän nuo jotkut ajelee pyörällä, kun sattuu aurattu tie niin mikäs siinä. Tai sitten paksupenkainen pyörä.

      Poista
  2. Upeita kuvia olet ottanut. Kyllä on kaunista. Meillä satoi 15 cm lunta tänään ja aura-auto ei ole vielä ajanut kotikatuamme. Lumet pudotettiin viikolla katolta. Alkoi jo olla lumikuormaa. Meillä on yli 50 cm lunta kaikkiaan. Mukavaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katot alkaa olla kovilla, kun painavat lumet.
      En tiedä onko täällä ollut näin paljon lunta pitkiin aikoihin. Ainakaan näinä 4nä talvena ei. Tänään oli tv uutisissa että ois 68 cm, vähän siinä rajalla onko tällä paikalla ihan niin paljoa. Mutta teilläpäin sitä on ollut joka vuosi ja vielä enemmän.

      Poista
  3. Tuossa märässä lumessa kävely on kyllä raskasta, mutta kaunis tuo lumikuva, niin rauhalliset harmaat värit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se, aina toivoo että menisi siellä raahustamiseen kaloreitakin enemmän. Mutta vaaka on kertonut toista.

      Poista
  4. Ensinnäkin toivottelen hyvää tätä vuotta, kun on mennyt tovi siitä kun olen viimeksi poikennut.

    Pakko kysyä, että onko sulla hyvät aurinkolasit?
    Itse hankin polaroidit viime keväänä, kun silmäongelmat paheni ja erityisesti muuten niin kauniit kirkkaat valkoiset hanget on se kaikkein hankalin tausta. Ja mulle silmälääkäri sanoi jo ennen noita ongelmia, että marras- joulukuussa voi olla ilman aurinkolaseja, mutta lopun vuotta täytyy käyttää, vaikkei niin siltä tuntuisikaan. No toki välillä on niin harmata, että sitä on puolisokea ilman lasejakin, mutta maalaisjärjellä pärjää.

    Ja mitä Runebergin torttuihin tulee, niin taas tein sen jokavuotisen virheen, että ostin sellaisen 2kpl pakkauksen, josta söin toisesta tortusta puolikkaan ja totesin, että ihan yhtä hirveää kuraa on kuin ennenkin. En kerro valmistajan nimeä, ettei tule moitittua, mutta oli gluteeniton torttu kyseessä ja kun jälkikäteen katsoin tuoteselostetta, niin maku kyllä vastasi kokolailla sisältöä järkyttävine sokerimäärineen ja lisäaineineen. Ja kaloreita yhdessä tortussa 520 kcal! Eli ihan kunnon aterian verran.
    Että ihan varmasti on sun punssiton itsetehty kotiruuneperi tuhat kertaa parempaa ja terveellisempääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvää vuoden jatkoa sinulle!
      Pitää häveten tunnustaa, ettei ole ollut minkäänlaisia aurinkolaseja ehkä 30 vuoteen.Huhhuh.. Nyt viime vuosina on ollut talvella hankaluuksia lumen kanssa, siis silmissä. Että oikeasti pitäisi rohkaistua ja mennä silmälääkäriin. Voisihan niitä laseja sada optikoltakin kai vielä. Mutta kun on niitä huonoja kokemuksia, olen vaan siirtänyt ja siirtänyt.

      Joskus, ehkä kerran pari olen kokeillut ostaa ruuneberintorttuja, mutta ihan samat kokemukset on olleet. Ei ole mun juttu. Ei ole pakko, vaikka ihmettelen joitain ihmisiä kun kertovat jo maistellun 5 (useita?) eri torttuvalmistajan tuotetta.
      Mulla oli joskus sama kokemus myös tippaleipien kohdalla. Eli nekin jää kauppaan.

      Poista
    2. Voi, kannustan kyllä menemään silmälääkäriin <3. Etenkin, jos et ole vähään aikaan käynyt. Parin vuoden välein vähintään taitaa peräti olla suositus meillä "tän ikäisillä". Itse käyn kerran vuodessa ihan varuiksi, kun noita ongelmia nyt on. Tulee aina kuvattua silmänpohjat samalla.

      Poista
    3. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni!!!

      Poista
  5. Minusta 3 kilsaa on jo ihan hyvä matka. Lumessa tarpoen etenkin.
    Voihan migreeni! Tunnen syvää myötätuntoa. Se on aina todella ärsyttävä vaiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuntuu mullekin olevan, sitten vielä keljuttaa kun kännykkä sovellus ei mittaa kaikkia matkoja. Joku, mikä ilmiö lie.
      Mulla oli eka migreeni v 1987, odotin kolmatta lasta silloin. Säikäytti. Joskus tulee useammin ja joskus pitkä väli on. Mutta olen päässyt vähällä kyllä tämän kanssa, kun vertaa vaikeampiin tapauksiin, jotka voi kärsiä viikonkin sen jälkeen.

      Poista
  6. Hankalahan se on kulukii lumisilla katuloilla. Meillä on nyt tuas kaunista, kun lunta sato viimeyönä. Paljon on lunta luonnossa. Nyt onkin mahanahkat tiukoilla, kun ruunrberintortut ja laskiispullat on kahvipöyvässä herkkuina lähekkäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kauneutta on kyllä, voi nauttia kun ei ite tarvii katolle kavuta. Vaikkahan kuluisi se liika torttuenergia lumitöissä.

      Poista