Museossa käynti pitkästä aikaa

 Tänä aamuna heräsin jo ennen 4ää, eikä nukuttanut niin nousin kahvin keittoon 4n jälkeen. Eikä sittenkään nukuttanut, joskus nukun kun menen takaisin sänkyyn. Olo ei ole kovin hyvä ollut nyt kun tulin kävelyltä. 

Siinä valvoessa tuli sitten mieleen, että jotain aktiviteettia on keksittävä. Niin päätin alottaa taas museoissa käynnit. 

Maisema Sara Hildénin museon pihalta Näsijärvelle

Päätin aloittaa Sara Hildénin taidemuseosta, koska siihen on auennut uusi näyttely jo viime viikolla.

Enpä ole kuullut enkä nähnyt tästä taiteilijasta mitään aikaisemmin. Katsoin sitten Youtube-videon netistä. Sieltä kuulin että hän maalaa oman puutarhan innoittamana, ja myös akvarellejä. Jes.

Lisää tästä taiteilijasta voi lukea täältä sieltä löytyy myös linkki tuohon Youtube-videoon.

Tässä muutama kuva niistä, nuo pienet taulut ovat niitä vesivärimaalauksia, joissa oli paljon inspiraatiota puutarhasta, mehiläisiä ja kukkia. Oikeastaan tuo Asetelma Salaatti tuntui parhaiten sopivan minun silmälle, oli kauniin vihreä.

Maalaukset ovat kyllä suuria ja värikkäitä kuin hänen puutarhansa. Ja Puutarha oli aivan ihana, rehevä ja värikylläinen. 

Katselin tuon videon siellä museossakin. Voi olla että lisään tähän vielä jokun kuvan tauluista.

Uutta Sara Hildénin Taidemuseota suunnitellaan rakennettavaksi tuonne keskustaan päin. 

Vaikka siihen tulisi kuinka hieno uusi Taidemuseo, niin tätä maisemaa siihen ei tule, ainakaan ikkunan taakse..

Maisema on hienompi vielä kesäiseen aikaan.

Joo,sitten läksin kävelemään ja mietin käynkö samalla reissulla kaupassa. Tiethän olivat osittain jäisiä kovia,osittain hiekkaisia ja loskaisiakin. Niin jos olisin kotiin tullut, ei olisi huvittanut lähteä.

Kävellä raahustin sitten keskustaan, ja kyllä taas tuli uusi kipu jalkaan, nyt vihloskeli nilkkaan kuin veitsellä leikaten. Onneksi se helpotti kun piti seisoa liikennevaloissa. Kovalla jäällä jännitti jotenkin väärin kävellessä. Vaikka oli nastakengät tai ehkä siksi. 

 

Palkitsin itseni sitten näillä

Kaksi laskiaispullaa ostin, vaihteeksi mantelimassalla, koska oli itsellä mansikkahilloa, niin puolikkaaseen laitoin sitä.  Oli oikeastaan mansikan kanssa mantelimassallakin parempi. Toinen jäi vielä huomiseksi. Ei sitä makeeta mahan täyveltä

 

Viime lauantaina kylvin purkkeihin muutamia pihvitomaatin siemeniä, niin äsken huomasin jo pieniä alkuja, ihanaa.

 

On siellä niitä alkuja vaikka, ovat vähän kalpeita.

Illalla ärsytti ennen nukkumaan menoa, kun sitä mun käyttämää ilta magesiumia on vedetty pois markkinoilta, kun siinä on hippunen jotain sellaista mitä ei elintarvikkeena saa myydä. Ei kuitenkaan myrkyllistä. Sen kanssa olen saanut jonkun yön nukkua, melkein kaikkeni olen yrittänyt että saisin öitä nukkua.

 

Saman lehtijutun kanssa oli monta juttua elintarvikkeista, joita vedetään pois myynnistä jonkun myrkyllisen aineen-aflatoksiinin takia, riisiä ja jotain muitakin ruokia, oli joskus sitä nuudeleissa ja monessa muussakin. Eikä niistä vielä kerrota missään julkisesti kunnolla, jos ei satu ihan jokaista nettilehteä lukemaan. Paperilehtiä en tilaa.

Tästä tuli yöllä mieleen, että miten sitä ennen minun lapsuudessa syötiinkään, kun ei ollut tällaisia ruokakohuja, en ainakaan muista. Yleensä ottaen kaupasta ei ostettukaan niin paljoa. Niin tuli mieleen että alkaisin kirjoittaa lapsuuden muistelmia. Ihan vaan miten erilaista elämä olikin siihen aikaan. 

Saa nähdä alanko kirjoittaa, tähän ei sitä nyt ehdi aloittaa kuitenkaan.

 

Moi moi taas!