Lukemiseni pitkä historia 2. ja niitä muistojakin vielä

 Tähän jatkan tätä stooria vielä vähän....

20.11. Aamurusko

Sinä syksynä kun olin täyttänyt 15 v, olin lukenut Leon Urisin Mila 18, ja vaikuttunut siitä todella paljon.(kuitenkin Exodus oli ollut parempi kirja) 

Luettiin silloin tyttökaverin kanssa paljon juutalaisten kohtaloon liittyviä kirjoja, ehkäpä Anne Frankin tarina johti siihen.

Sitten oli kaikenlaista, keskikoulu loppui, kävin Etelä-Suomessa Kotkan suunnalla kylässä (matkustelu ei silloin ollut yleistä meidän perheessä -70-luvun alkupuolella)

Myytiin kotitalo, muutettiin rivitaloon, kävin talouskoulun, isä oli sairaana ja hän kuolikin sitten ennen vuotta 1975.

Olin lukenut jossain välissä Markku Veijalaisen Kivisydän-kirjan (en olut tykännyt siitä oikein) Sitten Leon Uris; Vihan vuoret, oli taas kiinnostanut kirjoittamaan katkelmia Mustakantiseen.

24.11. Pyhäjärven vesi on aika korkealla

Sitten olikin vähentynyt kirjoista kirjoittaminen päiväkirjaan, oi se nuoruus. Olin vuoden Lahdessakin koulussa, ei mitään lukumuistoja siltä ajalta. Tuskin kävin siellä edes kirjastossa.

Päiväkirjaa olen kuitenkin kirjoittanut kaikenlaista, se oli sitä kuohuvaa nuoruuden aikaa... 1976-77

Jossain myöhemmässä vihkossa kirjoituksia oli Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisestä

Kuuntelin Sinuhea ensimmäisen osan CD-kirjana joku vuosi sitten, ihan nostalgian vuoksi. Oli aika raskas!

Sitten oli myös apuhoitajakoulu v. 1978, silloin ei kai paljoa muita kirjoja ehtinyt lukea ja kolmivuorotyö sen jälkeen. Runoja ainakin luin ja kirjoitin niitäkin pitkinä yövuoroina vihkoon, Kai Nieminen, Helinä Siikala ja paljon muuta.

Eilen aurinko ehti piiloon, ennenkuin ehdin rannalle

Sen muistan, että ainakin Antoine Saint-Exuperyn Pikku prinssi on tehnyt vaikutuksen.

Lukeminen jäi 1980-luvulla vähemmälle. Silloin löytyi mies, oli muuttojen, lasten syntymien ja talon rakennuksen vuosikymmen. Mutta ainakin Anna Wahlgrenin Lapsikirja tuli luettua, ja kyllä pidin sitä ihan opettavaisena. 

Sitten kun tuli oma puutarha, varmaan luin eri kasveista ja perennoista monia kirjoja, mutta Puutarhakirjoista oli yksi ylitse muiden Vaivatonta puutarhanhoitoa, Ruth Stout, Ingrid Olausson, jota luin monenmonta kertaa.

 

Asparagus kasvaa jo purkista yli, ei tainnut olla lasipurkkiin oikea kasvi :)

Näitä luin lapsilleni

Pupu Tupunat meille oli hankittu varmaan kaikki. Kysyin lapsiltakin jos he muistavat, mutta kyllä luin varmasti ja kirjoja hankittiin lahjoiksi ym

Puolisoani / kaveriani / muuta  läheistäni kiinnostaa 

Mieheni ei ollut kiinnostunut lukemisesta. Kirjoja hän kyllä halusi hankkia, mutta ei varmaan lukenut niitä. Kai odotteli eläkkeelle pääsemistä, mutta eläkeikä jäi aika lyhyeksi. Muutamia parhaita olen säilyttänyt, joitakin  niistä en ole vielä lukenut.

Mun kaksi naisystävää eivät kumpikaan lue mitään, tuskin edes viikkolehtiä.  Enpä siten voi kellekkään kertoa hyvistä kirjoista, paitsi tänne Blogin sivuille, jonne olen kirjoittanut Lukemistani kirjoista jo vuodesta 2014 lähtien.

Nyt kesken   

L.M Montgomeryn Hedelmätarhan Kilmeny on tuossa nyt menossa, on niin suloinen kirja, joka on alkujaan kirjoitettu vuonna 1910. Tuo Positiivinen yllätys odottaa vielä lukemista. 

Noista tuo Aina on Toivoa ei oikein kiinnostanut, enkä väkisin lue enää kirjaa kokonaan jos ei kiinnosta.

Eilen hyökkäsin kirjastoon, kun tv:ssä puhuttiin koronarajoitusten lisääntymisestä, ja kahmin sieltä melkein summamutikassa kassillisen kirjoja. Toivottavasti kiinnostaa lukea näitä.

Kirja, jonka lukemisesta haaveilen 

Erityisemmin en haaveile, mutta kyllä voisi aloittaa uudelleen lukea Montgomeryn Anna-sarjaa ja Alcotin Pikku naisia.

Katselin Anna kirjoja kirjastossa, mutta niitä ei ollut enää hyllyssä, pitää varaamalla kokeilla..

On oikea nautinto kun joskus löytää hyvän kirjan, sitten saman kirjailijan teokset usein tulee luettua kaikki, mitä löytyy. Joskus kiinnostaa kevyemmät ja joskus vakavammat kirjat. Vaihtelu virkistää!

Joulutori on ollut rakenteilla jo pitkään Keskustorilla

Kiitos Sesse ja Between, tähän muisteluun innoittamisesta!

Tänään Finlandia 2020 palkinnon voittajat julkistetaan klo 19 TV1:ssä ja Areenassa. Hyvin usein en ole näitä voittajakirjoja lukenut, no nehän on aina sitten niin varattuja, enkä itselle kuitenkaan osta nyt kirjoja enää. Mutta eihän sitä koskaan tiedä!

Nappaapa tästä haaste itsellesi, jos kiinnostuit! Mukavaa, kirjarikasta elämää! 

Moi moi taas!