Onhan se aloitettava tämä toukokuukin
vappukukilla
Oli tarkoitus kertoa Joensuun reissusta huhtikuun lopulla, mutta ei vaan jaksanut. Meni voimat ja oli niin rankka reissu jotenkin. Junamatkat, hautajaiset, vesisade, kylmyys...ehkä joskus sitten. Vaikka tavattiin tuttujen kanssa, suru jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen.
Kipeytyi joka paikka, etenkin jalat ja pää. Migreeniä on ollut nyt jo taas muutaman kerran tällä viikolla. Olen kyllä nukkunut yöllä ja käynyt kaupassa ja kerran kuntosalilla, mutta muuten ei vaan jaksa oikein mitään. Siis ei ole iloa mistään tekemisestä, kuten kävelystä, vaikka on pakottauduttava kävelylle.
 |
| 3.5. tuomen nuput |
 |
| 4.5. narsissit pensaikossa |
Etsin vanhoista vihkoistani kirjoituksia, jotta olisin niistä repinyt niihin suhraamiini journaleihin tekstiä taustoiksi, kun en ole löytänyt sellaisia leimasimia. Mutta en raaskinut repiä vielä(kään) nuoruudessa kirjoittamia tekstejä tms
Olin kirjeenvaihdossa erään ikäiseni tytön kanssa, ja varmaan hän kirjoitteli tämäntapaisia runoja ym kirjeissä. Näitä on tämä vihko nyt täynnä melkein, ja myös muualta lehdistä olin kerännyt runoja ja esim Simon & Garfunkelin laulujen sanoja.
Ja näitä...
Teipit ovat irronneet ja rasvanneet myös paperitkin
 |
| Tässä on ollut silloin jotain, mikä on puhutellut |
Myös näiden kuvien takapuolella on aina jotain kiinnostavaa
Me Naiset lehti on tullut näköjään ja nämä ovat syyskuussa 1975 olleet lehdessä, vaalitkin ovat silloin olleet. Eduskuntavaalit ovat olleet (katsoin Wikipediasta) Presidentti Kekkonen oli hajoittanut eduskunnan ja uudet vaalit pidetty. Olen ollut silloin noin 16 vuotias.
Moi Moi taas!
Vanhojen muistojen selailu on ihanaa, mutta niin haikeaa. Tunteet puskevat pintaan.
VastaaPoistaHyvä, että olet jaksanut tsempata itseäsi hieman liikkeelle. Pahinta olisi varmaan hautautua kotiin murheineen. Toivottavasti sinulla on joku läheinen ystävä, jonka kanssa pääset juttelemaan, vaikka puhelimitse.
Parempia tunnelmia toivotellen.
Kiitos! No nyt on kaksi ystävää poissa kahden vuoden välein. Muutaman kanssa on soiteltu, mutta kyllä nämä kaverit vaan vähenee.
PoistaHienoja ajankuvia. Itsekin keräsin lehtileikkeitä, erityisesti runoja ja mietelauseita. Noita katsellessa nousee varmasti 16-vuotiaan teinin mielenmyllerrysmuistot pintaan.
VastaaPoistaSuru vie voimat, eikä voimien palautukseen taida auttaa muu kuin aika. Toivottavasti lämmön lisääntyminen auttaa sinua lähtemään liikkeelle.
Kiitos lohduttavista sanoista. Niin ne vaan tutut ja kaverit ja muut häviää vähitellen. Jokaisissa hautajaisissa sitä vaan muistaa kaikki edellisetkin menetykset, surrut ja suremattomuudet.
PoistaNo, jo tänään on hieman parempi päivä ollut, katsellessa Britannian kuninkaan kruunajaisia.
Ihania muistoja.
VastaaPoistaNo joo, kai se oli silloin joku erityinen mielitietty. Nyt sitä voi vaan ihmetellä... :D
Poista