Yks tonttu täällä :))

Olisiko ollut  13.päivän epäonnea täällä, kun oon tonttuillut (vähän), ainakaan kaikki ei oikein onnistunut.

Eilen jo yritin tehdä tonttuja, tuon Mehtäemännän innoittamana, kun oli hän neulonut mukavia tonttusukkia. Minä etsin myös ohjeen ja kokeilin, eikä tietty ollut oikeita lankoja. Kun se innostus iskee niin tehtävä on :D

Tulipa tästä liian pieni sukaksi. Olisi pitänyt lisätä silmukoita ja lisätonttu riviin. Enpä sitten tuhlannut lankaa ja aattelin, että teen rannekkeen tästä. Kait se pitää tehdä toinenkin vielä. Muuten ihan mukava ohje ja helppo neuloakin. Kaipa tuohon voisi neuloa vielä lapasenkin.

Tänään käytiin sitten kaupungissa. Asiaa ois ollut yhteen virastoon, mutta se olikin kiinni. Ovessa luki, että henkilökunnalla on yhteinen tapahtuma. Kääk, ryökäleet pikkujoulua tietysti viettivät tai olivat senjälkeisessä krapulassa.  Enpä oo tarvinnut sen viraston palveluita vuosikymmeniin, niin sitten just pitää olla kiinni kun meen heitä tapaamaan. Eikä netissäkään ollut mitään mainintaa kiinniolosta, kun eilen katsoin aukioloaikoja ja sen sijaintia.

Liikkeellä oli kaduilla ihan tungokseen asti autoja, kadulla  autoja jonottamassa parkkitaloon. Teillä autoja liukastelemassa, joku oli ajanut kolarin, mopoauto keulastaan ihan mäsänä, nuoria seisoskeli tiellä kolarin jälkeen. Tiet näytti olevan ihan jäässä. Eipä huvita kaupunkiin mennä enää, vaan pakkohan se on maanantaina käydä siellä virastossa, jos olis sitten auki.

Mun piti leipoakin ja tein lusikkaleipiä( tässä linkki viime vuoden tekeleisiin, (ja ohje)onnistuivat vähän paremmin ;)). Eikä nyt onnistuneet. Vaikka laitoin ohjeen mukaan jauhoja, jäi taikina liian löysäksi ja piti lisätä jauhoja. Tein onneksi vain puoli annosta.

Pinta irtoaa, eikä pitäisi. Maku on kyllä ihan hyvä, joten tulevat varmaan syödyksi.

Kaurakakkaratkin jäivät jotenkin löysäksi ja levisivät pellille. Ei pitäisi tehdä mitään perjantai 13 pvä.
Mikä lie kun ei nuo kuvatkaan näy tässä kirjoitusvaiheessa ainakaan, tämä blokkerikin  tökkii. Toivottavasti teillä muilla menee vähän paremmin. :D

Ihana yllätys!

Täällähän on taas vaihteeksi aivan pääkallokeli. Eli liukasta on, ei  uskaltanut tänäänkään lähteä sivuteille ajelemaan, kun ei ole ihan pakko. Huomenna sensijaan on lähdettävä, kaupunkiin päin ovat päätiet yleensä hyvin hoidettuja, joten sinnepäin sitten.

Kävin päivällä normaaliin postintuloaikaan katsomassa, eikä laatikossa ollut mitään. Illalla sitten tuli kummallinen olo, ettäkö ihan totta ei ole mitään postia laatikossa ja läksin katsomaan. Mullahan on hyvät jääpiikit kengissä, jotta narske vaan kuuluu, jos ei hypi paljoa, niin pysyy pystyssäkin   :))
Olihan siellä. Ihana Arpajaisvoittoni, joulukortti ja Pellervo lehti kalentereineen.

Sain Beatelta Varjoista Valoon-blogin arpajaisista tällaisen ihanan voiton. Niin ihanan piristävän väriset  sukat, suklaata, teetä, Muumikortit postimerkkeineen ja suloisen kissakortin. KIITOS! Aivan upea palkinto!
Tämä piristi todella koko loppu päivän :)

Pellervo-lehdessä on paljon mukavaa ja muutakin luettavaa, askartelu-ohjeita, käsitöitä, joululeivonta-ohjeita, hienoja koti-esittelyitä. Huh, miten kummassa ei ole tullut aikaisemmin luettua/tilattua tuota lehteä. Sitä ei mainosteta niin innokkaasti kuin muita naistenlehtiä.

Päivällä tein vielä pari puuttuvaa joulukorttia, vaikka ei se homma tänä vuonna niin hirveästi kiinnostanut, eikä luistanut. Onpahan nyt kortit tehty, ja näitä paria lukuunottamatta jo postissakin. Eipä näitä ilkeäisi esitellä, kun ovat jotenkin niin...ei niin mun mielestä hyviä, mutta menkööt nyt. Vähemmän nyt laitoinkin kortteja tänä jouluna ja neljä on vasta tullut meille. Vielähän tässä kerkiää, yleensä vielä viime tipassa on laitettava viimeiset unohtuneet kortit :))

Osaan tein kuviot vanhoista korteista, kierrätystä!

Hyvää ja iloista loppuviikkoa teille kaikille!

Pakkanen

Tänä aamuna sitten olikin Pakkanen -23. Huomiseksi pitäisi pakkanen haihtua ja olla jo lähellä  nollaa, uskomattomia sään vaihteluita tänä talvena.

Taivas oli aamulla niin kaunis, mutta se ei vaan näy mun kuvissa. En osaa ottaa kuvia. Metsäkin on tiellä, eikä taivas näy ja laiskuus (aamu-unisuus) haittaa ulos lähtemistä.

Närhiä lehahti aamulla useampikin syömään, kyllä niillä näytti olevan kylmä. Ei nyt kuvaan tullut kuin yksi kerrallaan. Kolmekin niitä oli yhtäaikaa tuossa lyhteessä.

Tämä oli kuvattu jo eilispäivänä kait.

Huomenna laitan vihdoin rasvapalloja pihalle, niin saavat linnut vähän ravitsevampaa ruokaa. Tein itse munkkirasvasta ja siemenistä palloja, joita laitan virkattuun pussiin.

Ennen adventtia ostamani hyasintti venähti tällaiseksi, liekö vika kukassa vai hoitajassa :))
Aika harvakukkanen on tämä, verrattuna kaupassa jo avoinna oleviin. Tämähän oli aivan nuppu ostettaessa.
Tässäpä tämänpäivän turinat, eipä tään kummempia, hei vaan kaikille!

Tällainenko on tulevaisuutemme?

Ensin toivotan Tervetuloa Maatuska ja Tansku lukijoiksi! (etten unohda toivotta ;))

En malta olla kirjoittamatta tästäkin aiheesta, mikä liippaa läheltä meikeläistäkin.

Olipa sunnuntain Sanomalehti Karjalaisessa seuraava (hupi)”juttu”, palstalla Mustalista Jouko Salmela. Kopioin tähän osan siitä.

”Johdannoksi: Vuonna 2005, ennen kuuroutumista ja näkökyvyn lopullista menetystä, vuodeosastolla hoidettavana oleva Hilma, 85 v., erehtyi sanomaan lääkärille, että mieluitenha sitä immeinen kottiisa kuolis.

...Kuluneella viikolla saimme tietoa Kataisen hallituksen rakenneuudistuksesta. Kuntien 300 miljoonan euron säästöt maksatetaan vanhuksilla, lapsilla ja huonohampaisilla. Koska jälkipoville saattaa jäädä hienosta hankkeesta oppositioaineksen vääristelemää valheellista tietoa, niin hallitus kutsui taas hätiin luottoprofeettansa, filosofi Pekka Himasen. Hän visioi, miksi Hilman, 93 v., on pakattava kamppeensa ja muutettava vuodeosastolta takaisin pieneen punaiseen mökkiinsä.

Näin kertovat tulevat historian oppikirjat rakenneuudistuksen ensi hetkistä:

Vanhasen ja Lipposen kelvottomat hallitukset eivät Hilman vuonna 2005 esittämää harrasta pyyntöä noteeranneet, vasta Kataisen fantastinen hallitus kuuli vanhuksen viimeisen toiveen ja totetutti hallitun rakenneuudistuksen hänen kohdaltaan.

Hilma kyydittiin mökkiinsä moottorikelkan vetämässä ahkiossa, koska kylän viimeinen lumenlinkoaja oli laittanut traktorinsa seisontavakuutukseen vuosia sitten.

Jo ensimmäisinä päivinä Hilma-vanhuksen voimat vertyivät tutun, virikkeellisen ympäristön ansiosta. Kauppaa ei kylällä ollut, mutta ruokapuoli järjestyi peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) opastuksen mukaan.

Lounaspöytään Hilma ampui kotikuusen latvasta oravan kertalaakilla. Päivälliseksi nosti verkosta muhkean matikan. Polttopuita pilkkoessa kirves lipsahti peukaloon, ja terveyskeskukseen oli normaali 11 kuukauden jono.

Onneksi tähän oli valmiina sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) teettämä ohje, joten Hilma ymmärsi avata netin ja mennä osoitteeseen /www.ompelemummotikkisi-itse.fi.”

vielä ei saa laittaa pelliä kiinni

Tällainenko vanhuus meitä odottaa? Saammeko tulla mökissämme toimeen miten kukin taitaa? Onko monella nykyisinkin vuodeosastolla olevalla vanhuksella edes sitä punaista mökkiä ja torrakkoa tai verkkoja millä pyytää kaloja. Hupijuttuahan tuo oli, mutta totta toinen puoli.

Vuodeosastoja muutetaan palveluasunnoiksi ja asukkaat kustantavat itse kalusteensa ja vaatteensa, lääkkeet ym tarvittavat tavarat. Vaippoja kunta antaa määrätyn määrän päivää kohti, jotkut kunnat ovat olleet tähän asti reilumpia niissä, toiset vähemmän.

Joka tapauksessa, kun nykyiset 4-6 hengen sairaalamaiset huoneet remontoidaan yhdenhengen huoneiksi, kaikki nykyiset hoidettavat eivät mahdu enää samoihin rakennuksiin. Joudutaan rakentamaan/remontoimaan uusia vanhusten hoivakoteja. Kukahan ne maksaa?

Joutuvatko nykyiset kolmessa vuorossa hoidetut vanhukset oleman kotonaan yöt ilman hoitoa ja päivätkin pienemmällä hoidolla olemaan kotonaan yksin? Näitä kysymyksiä on paljon mietittävänä. 

Jotenkin tuntuu tämä kotihoidon ylistäminen liialliselta, jos joku hoitaja piipahtaa siellä muutaman kerran  päivässä katsomassa onko mummo hengissä. Joku muu tuo lämmitetyn einesruuan kertakäyttöasioissa pöydälle tai ruoka lämmitetään uusista ruoka-pakastinautomaateista.
Tähänkään asti ei ole ollut tarpeeksi kotihoidossa työntekijöitä, kuinka niitä sittenkään, kun asiakkaita tulee lisää,  kannattaa palkata, kun pitää säästää koko ajan lisää ja lisää.

Sanonpa vaan, että mielenkiintoista seurata miten tämäkin uudistus sujuu. Toivottavasti itse ei tule koskaan vanhaksi :D ja sairaaksi.

Tuo kuva takasta johtuu siitä, että pakkanen laskee. Kävin päivällä kirjastossa polkupyörällä, silloin oli -14 astetta ja nyt -18 astetta. Taitaakin tulla tämän talven pakkasennätys ensi yönä.

Eilinen toinen adventtisunnuntai mennä hurahti niin, etten muistanut koko adventtia.  Käytiin kuitenkin hautausmailla viemässä kynttilöitä, kun itsenäisyyspäivänä jäivät viemättä. Joten siellä nyt paloivat meidän adventtikynttilät tälläkertaa.

Jokatapauksessa hyvää viikon alkua!

Itsenäisyyspäivän jälkitunnelmissa

Tulihan sitä taas töllöteltyä teeveetä eilen illalla. Yksin katselin, kun miestä ei yleensä kiinnosta tv:n katselu.
Oli tälläkertaa ihan mukavan erilainen juhla. Tietysti kättely oli sitä samaa. Yritin katsoa, että mitä ne ihmiset sanoivat presidenttiparille. Oisko ollut vain perinteinen; Hyvää itsenäisyyspäivää!
Monilla ilmeet vaan näyttivät hyvin tympeiltä heti kättelyn jälkeen, vaan olisko ollut jännitystä. Tai sitten heillä vaan ei ollut hauskaa :)))

Hienoja pukuja oli monia, en nyt tähän lainaile kuvia. Näkyy niitä muutenkin. Jotkut tietysti esittelivät "sulojaan" liikaakin.
 Minusta konsertti oli aivan hurjan hieno. Tampere-talo näytti upealta paikalta, valot ja kuvat siellä olivat upeita. Musiikki soi aivan mahtavasti, eikä kappaleet olleet liian pitkiä, niinkuin yleensä konserteissa.
Lopussa kuorojen sisäänmarssi ja esitykset olivat oikein liikuttavia. Jos olisin ollut paikalla, oisin varmaan ollut kyynelet silmissä. Eikä tarvinnut katsella ahtaassa salissa tanssivia porukoita.
Tulihan sitä Tuntematonta sotilastakin vähän katseltua, ainakin sitä alkua, kun lähtivät Ylämyllyltä poijat sotatantereille.

Meillä poltettiin kynttilöitä ja roihuja. Syötiin tekemääni mammanmarjapiirasta ja punakaalilaatikkoa :) oikein herkkuja siis.  Ja virkkasin monta isoäidin-neliötä.

Linnuille kelpasi vielä kauratkin :) Muutaman lyhteen sain tehtyä itse kasvatetuista kauroista.

Tänään taas sataa lunta, kohta pääsee auraamaan. Toivottavasti mies pysyy traktoreineen kovalla maalla tälläkertaa ;)

Kaupoissa taitaa olla hulinat tänään, kun ihmiset ryntää joulu-ostoksille pitkillä vapaillaan. 

Jouluiloa kait sieltä ollaan hakemassa, vai mitä?

Mukavaa viikonloppua!

Jouluun päin ollaan menossa

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille, jotka satutte tämän näkemään!

Viime viikonlopusta on jo tuo hyasinttikin kasvanut ja kohta kukkii. Oikeasti en polta tuossa kynttilöitä, ovat vaan kuvausta varten ;)

Vähän olen "jo" ottanut jouluesineitä esille, vaihdoin kaapin päälle jouluisemman liinan.

Kävin metsästä pienen kuusen ja laitoin sen vesipurkkiin. Pieniä palloja ostettiin ja ne sopivat tuohon pieneen kuuseen.

Palloja ostettiin myös lasiseen maljakkoon, mutta eihän ne riittäneet, vaikka entisetkin pallot siihen etsin. Pitänee hakea vielä toinen paketti noita kirjavia palloja.

Eilen löytyi myös edullinen ritarinkukka eli amaryllis, jota olen monena vuonna halunnut hankkia. Nyt näkee miten nopeasti tuo mahtaa avata kukkansa. Pitäisi olla Ferrarin punainen :)))

Huomasin myös kuuluvani siihen ihmisryhmään, joka pitää samoja verhoja vuodesta toiseen olohuoneessa. Kuvien ottamisen jälkeen vaihdoin nuo vihertävät verhot jouluisempiin verhoihin  :D

Siinäpä on mun tähänastiset joulunvalmistelut.

Mukavia Itsenäisyys juhlia ja viikonloppuja!

Lunta tuli

Joulukuu sitten alkoi, ja milläs muulla kuin 20-30 cm lumikinoksilla. Eilinen adventtipäivä meni kolaillessa lumia käsin. Mies päätti että alottaa traktorilla aurauksen vasta tänään, kun tuuli kuitenkin pöllyttää lisää lunta yöllä. Olihan se Oskarin vuoro myrskytä. Hieman paremmalta kohtaa tuuli puhalteli, eikä kolistellut kattoa ihan niin paljon kuin Eino.
Muutamia talvikuvia räpsin eilen.

 Sininen hetki

 Rajalla oleva oja solisi iloisesti

Tänään en enää muistanut katsoa ojaan, vieläkö solisi, kun oli jo pakkasempi tänään.

Mies alkoi sitten aurata pihalta lumia.  Oli saanut päähänsä ajaa lumia kasvimaalle. Meillä kun on pehmyt soinen ja mutainen kasvimaa, jossa on penkit missä kasvatan kasveja.

Niin kas kummaa, traktori "upposi" siihen kasvimaalle. Minä jo sanoin ennen sinne ajamista, että ei saa mennä traktorilla kasvimaallle. Maa ei kanna. Kun on suota, eikä ole vielä jäässä maa.

Siinä menikin koko loppupäivä onkiessa sitä pois. Ei kun upposi pärryytellessä syvemmälle. Siinä piti sahata puukin metsästä, minkä kanssa yrittivät naapurin kanssa sitä saada pois sieltä pellosta. Lopulta piti lumikauha irroittaa ja sitten alkoi traktori nousta monien puiden avulla kuopasta.

Olipa helpotus lopulta, jospa mies oppisi, ettei sinne mene enää traktorinsa kanssa  toista kertaa uppoamaan.

Niinpä se alkoi joulukuu. Minä en nyt tänä jouluna laita tänne joulukalenteria.

Ei nyt ole yhtään vielä joulufiilistä, vaikka kyllähän se jostain löytyy vielä.

Nyt katselemaan Suomen kauneinta kotia!

Hei vaan tälläkertaa!