Taas on perjantai! Viikko meni vielä vähän toipuessa ja puolikuntoisena. Mutta tänään jo hyvin nukuttuani uskalsin lähteä käymään kuntosalilla. Vain puoli tuntia olin tiiviisti, kun en halua kipeyttää paikkoja. Kolme viikkoa meni tässäkin "taudissa".
Sadettahan sitä oli luvassa tänäänkin, mutta ei ole vielä tainnut paljon sataa.
Iltapäivän kävelyreitin varrelta
Kirjoitan nyt tähän asumisesta, koska on jo puoli vuotta tullut asusteltua tässä asunnossa. Vuosihan tässä on ainakin oltava, mutta en ole suunnitellut muuanne muuttoa vielä :))
Kirjoitin näitä jo aikaisemmin, saa nähä saanko saman fontin näihin kirjoituksiin...
|
Suuria pilviä oli tänäänkin
|
Olen
nyt asunut noin puoli vuotta tässä "uudessa" paikassa, tämä oli siis uusi ja
vieras alue mulle. Jos olisin tutustunut tähän enemmän, ehkä en olisi
muuttanut :)).
Mutta kun kävin täällä eka kerran niin näin vaan järvenrannan,
rauhallisen kadun ja isoja puita sekä halvemman vuokran. Mutta talon
toisella puolen rakenteilla olevia kerrostaloja en paljon katsellut. Tähän nyt rakennetaan ympärille niitä enemmän kuin sieniä
sateella. Rakenteilla oleva alue on hiekkaa ja soraa ja rakennustarvikkeita, kontteja
täynnä, joissa ei ole valmiina mitään pihoja vielä.
Välillä
on lähimmällä rakennuksella vaihe, jossa porataan, rysketään
tms joten ei voi pitää parvekkeen ovea auki, varsinkin jos pitäis
kuulla tvstä jotain. Nyt kun on ilmat viilenneet niin ovi on kiinni yleensä. Siinähän nuo talot vähitellen rakentuvat.
Toistaiseksi
ikkunasta ei näy suoraan vieraita asuntoja sisälle (kuten
edellisestä kämpästä). Näkymä on kesällä vihreä. Niin paljon
hyviä kävelyreittejä ei tässä ole kuin edellisessä asuinpaikassa, on vaan hirveän soraisia
pyöräteitä, joihin pyörä uppoaa, joten on vaikea ajella
pyörällä. Mutta olen vielä pysynyt pystyssä. Pitää vaan kävellä reiteillä mitä on...
Järven ranta on minulle ollut aina tärkeä paikka
Talo
on ollut hiljainen, vaikka tässä on paljon pieniä vuokra-asuntoja ja
nuoria ihmisiä asumassa. Ensimmäistä kertaa yöllä alkoi
musiikki jumputtaa jossain viimeyönä. Tähän on muuttanut uusia asukkaita ja
opiskelijoilla oli eilen illalla pippalot kaupungissa. Äänet kyllä kuuluu, vaikka on aika uudehko talo.
Koiria on
paljon, mutta hekin ovat kovin hiljaisia olleet.Tosin epäilen vähän asunnon allergisille sopivuutta, koska käytävältä kyllä koirankarvoja tulee sisäänkin kenkien mukana. On kielletty ottaa lemmikkiä tähän kämppään.
Parveke
on KUUMA kesäisessä auringonpaisteessa, mutta yleensä vasta
iltapäivällä.Talvisin ei näy aurinko paistavan tähän asuntoon sitten ollenkaan. Muuten parveke on tilava ja hyvä, voihan siellä jotain säilyttää, jotain kosteudenkestävää. Kesällä viljelyitä :) (2 avomaankurkkua ja 3 tomaattia, ja vielä on 1 paprika tulossa...)
En
tiedä olisiko jossain valoisaa asuinpaikkaa, jonka lasitettu parveke
ei muuttuisi kesällä Saunaksi.
Miksiköhän
talojen suunnittelijat eivät jo valmiiksi suunnittele kaihtimia
näihin parveke-akvaarioihin. Kyllä näkee suoraan mitä kaikkea
ihmiset säilyttävät parvekkeillaan, yleisesti joutavia tavaroita,
koska ne ovat niin kuumia ettei niillä ketään koskaan näy.
Kauppoja
on riittävästi, isompia marketteja nyt lähempänä n.1 km:n säteellä ja yksi
pikkukauppa. Saa nähä miten talvella jaksaa kantaa ostokset, jos ei
voi pyöräillä. Tai sitten ostaa lähikaupasta kalliimmalla. Jää nähtäväksi.
Talvella ei sitten pääse keskustaankaan pyörällä, vaan on mentävä ruuhkaisilla busseilla. Tähän mennessä Aina kun kuljen pysäkin ohi, siinä on paljon ihmisiä odottamassa bussia. Bussit ovat yleensä aivan tupaten täynnä, vaikka niitä kulkeekin n. 10 minuutin välein.
Asuntohan
on pieni ja vähän tuntuu, että on jätetty pois sellaisia asioita
mitä ei ole pakko olla, esim pyykkikaappi ois ollut kiva pesuhuoneessa,
se olisi mahtunut, pidin ennen puhtaita pyyhkeitä siellä.
Ja joitain hyllyjä ”keittiön” kaappeihin. Vaatesäilytykseen on vain yksi hyllykaappi, samoin henkarikaappi.Toisaalta olen asunut melkein samankokoisessa asunnossa yli 2 vuotta, eli oonhan tähän ahtauteen tottunut jo. Eikä tarvitse olla paljon vaatteita.
Olen kyllä tottunut keittiöseinämään, joten en erillistä keittiötä
tarvitse. Yksi matala laatikkokaappi pöytälevyllä olisi ollut
hyvä, sitten olisi mahtuneet astiat.
Eikä niinkään isoa
astianpesukonetta tällaiseen yhden hengen asuntoon tarvitsisi, ei
mahdu täyttä koneellista astioita edes kaappeihin. Säilytän
astianpesukoneessa puhtaita astioita, joita ei joka päivä tarvitse,
eivätkä mahdu muuanne.
Nykyisin kun pitää varata ruokatavaroita enemmän kuin ennenaikaan, niitä ei mahdu paljoa näihin kaappeihin, mutta kunhan varaan itseä varten. En tiedä mihin mahtuisi vettä....
Mutta pääosin olen jo kotiutunut ja ollut ihan tyytyväinen, etenkin järvenrantaan ja lapsetkin asuu lähellä.
Ei tälläkertaa mutta tule mieleen...
Hyvää viikonloppua ja syyslomaa, kellä sellainen on!
Luonto kuulostaa olevan sinulle tärkeä ja varsinkin järvi. Niistä olet päässyt nauttimaan. Asunto kuulostaa hirveän pieneltä ja vähän on säilytystilaa, jos ei mahdu koneellista astioita mihinkään!! Asuntoon olisi riittänyt hyvinkin 45 cm leveä kone, oletan että olemassa oleva on normaali 60cm?
VastaaPoistaNuo lasitetut parvekkeet ovat taatusti kesällä oikeita pätsejä! Ei niissä pääse oikein nauttimaan olostaan :(
Mutta onneksi lapset asuvat lähellä, sekin on iso plussa :)
Näin on kuten sanoit. Luonto saisi olla vielä lähempänä, mutta sitten voisi olla palvelut kauempana.
PoistaVoihan se olla että kapeampi 45 cm astianpesukone olisi ollut kalliimpi kuin isompi, ainakin joskus meille oli ostettava kapeampi jostain syystä.
Toisaalta yksi ihminen ei tarvitse astioita paljoa, mutta 4 lautasta ja kuppia on kuitenkin hyvä olla.
Kaunistahan tuolla näyttää olevan. Lueskelin edellisetkin postaukset ja ihailin kauniita syyskuvia. Ihan täydellisiä asuinpaikkoja ei varmaan olekaan, mutta ei tuo hassummalta tunnu. Ja paranee varmaan kunhan ne talot valmistuu. Ja mitä kuviin tulee, niihin minäkin hukun vaikka on isoja ulkoisia kovalevyjä. Helposti jää tuo huonojen kuvien poistaminen. Niihen saisi menemään aikaa.
VastaaPoistaKiitos vaan! Ei varmaan ole täysin huippua paikkaa asua, kyllä sitä aina jotain puutetta on, vaikka asuisi hotellissa :D.
PoistaMulla on Aina tapana ottaa monta kuvaa samasta kohtaa, vaikka yleensä se ensimmäinen onnistuu parhaiten.
Hyvä, että olet kuitenkin pääsääntöisesti tyytyväinen uuteen kotiisi pienestä ahtaudesta huolimatta. Omien lapsien lähellä asuminen on varmasti jo suuri plussa, samoin kuin järven läheisyys.
VastaaPoistaNiin se kyllä on, ei ole ihan näin lähellä asuneet mun lapset. Aina monenlaista jeesausta voi tehdä puolin ja toisin.
PoistaToivottavasti asunnossa on kuitenkin enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Luonto ympärillä tai lähellä on tärkeää. Samoin hyvät yhteydet palvelujen piiriin.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle!
Noo, siltä näyttää. Eihän sitä koskaan tiedä millaisiksi naapurusto muuttuu. Kaupat kyllä varmaan pysyy tässä. Pienikin rakentamaton luontoläntti on kiva.
PoistaKiitos!
Luin lehdestä, että tosiaan siellä päin rakennetaan kovasti. Toivottavasti saat kuitenkin pitää näkymäsi avoinna, ilman toista taloa.
VastaaPoistaKyllä muuttaminen tässä iässä on tosi rankkaa. Yritin itsekin kovasti löytää paikan, jossa viihdyn, että ei heti tarvitsisi muuttaa. Onneksi on uimarantoja useampikin lähellä, ja luontoa. Toisaalta minullakin on nyt kaupat lähellä.
Eikös sielläkin ole kaikkia palveluja, niin, että ei keskustaan tarvitse kovin usein mennä.
Joo, ei tarvitse kaupunkiin mennä, vaikka kyllä siellä on tullut käytyä, ihan liikunnan takiakin pyörällä. Niin saa lukea, että kaupungin keskusta kuihtuu kun ihmiset ei käy, kun ei tarvitse käydä, eikä kunnolla pääse esim omalla autollakaan.
PoistaTeatteriin ja elokuviin kyllä tekisi mieli, ja voisihan siellä käydä kun bussilla pääsee. Ehkäpä käyn kun tulee seuraava Markku Pölösen elokuva, taisin käydä sellaisen katsomassa edellisen kerran.
Lasitettujen parvekkeiden ongelma tosiaan on se järjetön kuumuus, etenkin jos sattuu olemaan päiväauringon puolella. Vaikka kesällä paistaa kyllä aurinko sen verran korkealta, ettei pääse pakoon pohjoisellakaan seinustalla.
VastaaPoistaItse kuvittelin 30 vuotta sitten silloisen poikaystävän (sittemmin mies) luo lasitetulla parvekkeella varustettuun asuntoon muuttaessani, että teen siitä parvekkeesta oikein viherkeitaan. Kannoin sinne pari rottinkilepotuolia ja anopin pojalleen ostaman valtavaksi kasvaneen jukkapalmun. Ei mennyt varmaan viikkoakaan, kun tarkkaan vaalittu palmu käpristyi ihan ruskeaksi. Ei kovin hyvin lähtenyt yhteiselo anopin kanssa käyntiin :D.
En tiedä, mutta veikkaisin, että iänkaiken kestänyt ja keskustan sotkenut ratikkatyömaa karkotti ihmisiä sieltä ja tottuivat käymään muualla kaupassa.
Vaikka kirjasit asumisen huonojakin puolia (niitä meillä kaikilla varmasti on), niin päällimmäiseksi jäi kuitenkin tunne, että sulla on kuitenkin kiva kompakti koti kauniilla paikalla.
Näinhän se on. Suurin työ parvekkeen kesässä on varjostus. Ensimmäisenä kesänä vein kaktukset parvekkeelle aurinkoon, no paloihan ne. Mutta siitähän sitä oppii. Mutta kyllä meinasi viimekin kesänä joku kaktus käristyä.
PoistaEipä näin vuokralaisena saa muuten kuin teipattua verhoja, kun ei vaan ainakaan itse saa mitään reikiä porattua. Eikä edes mangneetilla saa niitä, koska lasitusrakenteet on alumiinia tms. Sitten virittelin pienillä puristimilla verhoja lasien reunoihin, oli siten aika villi ilmestys ulkoapäin katsellessa kun verhot lipatti lasien väleistä. Mutta joo, kesä on lyhyt kuitenkin...
kun on asunut monessa paikassa, osaa kiinnittää huomiota eroihin. Jokaisessa on varmaan jotain hyvää ja huonoa.
VastaaPoistaMinulla on sellainenkin kokemus, että ekat puoli vuotta on ratkaisevia, että alkaako kotiutua vai ei. toivottavasti löydät hyviä puolia enemmän, kuin huonoja :) Tai sitten löydät mieleisesi asunnon.
Kiitos! Kommenttisi oli menneet roskapostitarkistukseen kaikki, nyt vasta huomasin ne.
PoistaJoo, alkaa tämä ympäristö jo käydä tutuksi, samat polut kävellä, mutta niinhän se on ollut aina ennenkin. Kai tässä pitäisi keksiä jotain käsityötä tai muuta harrastusta ja alkaa käydä jossain muuallakin kuin kuntosalilla ja kaupassa.