25 kohtaa lapsuudesta

 Joskus, aikoja sitten oli Repolaisen haasteeseen vastaukset 25 kohtaa lapsuudesta Koko elämää-blogissa. 

Oli mielenkiintoista lukea niitä ja ajattelinkin itsekin tehdä sen haasteen joskus. No siitä on aikaa..niin lapsuudesta kuin siitäkin Koko elämää blogi-kirjoituksestakin. Mutta olen kirjoittanut jo aikaisin keväällä lapsuudestani 11 sivua läppärille, ehkä se on liian pitkä juttu julkaistavaksi, kun tästäkin tuli jo aika pitkä.

Repolaisen-haaste; 25 kohtaa lapsuudesta Koko elämä blogin kautta...

1. Missä synnyit?

Joensuun keskussairalassa. En muista kuulleeni synnytystarinoitani, mutta äiti oli jo vanha ensisynnyttäjäksi joten varmaan tarkkailtiin hyvin. Siihen aikaan oli kunnanlääkäri, kaikeksi onneksi äiti ei ollut ottanut sitä kuuluisaa pahoinvointilääkettä raskauden aikana. 

Vanhemmilla oli silloin isompi maatila, joka oli sitten jäänyt isän pojalle. Lapsuudessani asuttiin vanhalla kansakoululla jossa oli tilaa, mutta ei ollut mukavuuksia ja oli puulämmitys.

2. Onko sinulla sisaruksia?

Ei ollut kuin muutaman vuoden vanhempi sijaislapsi, joita siihen aikaan kutsuttiin kasvattilapseksi. Hän lähti toiseen paikkaan ennen kuin menin kouluun. Isän pojan perheeseen ei ole ollut mitään yhteyksiä.

Kuvia v:lta 1958-1961

3. Olitko päivähoidossa?

Ei silloin ollut maaseudulla päivähoitoa. Pikkutilalla oli aina vanhemmat kotona, jos ei äiti tai isä, niin meillä oli vanha Anni-täti vuokralaisena peräkamarissa, niin hän varmaan piti silmällä joskus, tai istuin hänen kamarissa sohvan kannella.

4. Kuuluiko lapsuuteesi lemmikkieläimiä?

Meillä oli lehmiä, joita pelkäsin ja kanoja. Kissoja oli myös ja kerran minulla oli harmaa kani. Vaikka kuinka tingin, koiraa en saanut koskaan.

5. Muistatkos vielä aikaa, kun ei ollut turvavöitä, turvaistuimia eikä pyöräilykypää?

Kyllä. Meillä ei ollut koskaan omaa autoa, joten joskus kuljettiin tuttavien kyydissä esim marjamatkoilla. Muuten kuljettiin asioilla ”Ruposen ruskeilla” linja-autoilla kylälle kauppaan tai kaupunkiin. Niitä meni ehkä yksi suuntaansa aamulla ja tuli illalla takaisin.

Muistan kun sain lopulta polkupyörän, joka ei ollut enää lastenpyorä vaan vähän isompi, sillä sitten opettelin ajamaan ja myös koulumatkoja kuljin sillä.

 6. Millaisia leikkejä leikit, muistatko lempileluasi?

Pienenä minulla oli paljon erikokoisia nukkeja, kerran äiti ompeli mulle lampaan. Olin jo vähän isompi, kun pyysin syntymäpäivälahjaksi punaisen apinan, jonka nimi oli Manolito. Sain valita sen tavaratalon leluosastolta.

Kesäisin leikin paljon metsässä ja kiipeilin puihin joita olin nimennyt Vihervaaran Annan tapaan. Juoksentelin myös rannalla ja kiipeilin kiville. Luin kirjoja kun opin lukemaan, piirtelin kaupasta kääreenä tulleille papereille, ei ollut vihkoja usein. Joululahjaksi olin kai saanut lyhyet värikynät. Monesti olin yksin, joskus pääsi naapurintyttöjä leikkimaan meille.

7. Mikäs sinusta piti tulla isona?

Saattoi olla mielessä jotain niiden kirjojen mukaan joita milloinkin luin, esim lentoemäntä tai sairaanhoitaja. Aika nuorena tajusin, ettei minusta ole lentoemännäksi, koska en ollut kaunis ja pituutta ei tullut tarpeeksi.

8. Olitko kiltti, vai "kauhu"kakara?

Olin erittäin kiltti ja ujo lapsi. Varmaan en sanonut itsenäisesti mitään vieraille aikuisille. Oli jännittävää jos mentiin kylään jonnekin ja piti antaa kättä kaikille tuvassa oleville ja niiata ja sanoa Päivää, huh. Onneksi on se tapa hävinnyt...

 9. Olitko "avainkaulalapsi" vapaa tulemaan ja menemään? Vai tiesikö vanhemmat tarkkaan missä milloinkin liikuit?

Ei ollut avaimia, ei kotiovet edes olleet lukossa päivällä, yöksi kyllä lukittiin. En tiedä tiesivätkö missä liikuin, omalla pihalla ja tontilla kuitenkin. Ei ollut missä ”kylillä” kuljeksia, ei mitään kaveriporukoita. Vain koulumatkoilla kuljettiin kylätiellä kun olin lapsi, nuoruudessa sitten käveltiin tyttöporukassa ja katseltiin poikia.

10. Oliko sinulla rakas unikaveri, entä valot pois vai päällä nukkuessasi?

Oli tämä apina Manolito sitten kun sen sain. Kissat varmaankin vietiin navettan yöksi. Eikä ollut valoja yöllä, korkeintaan kuu ja tähdet valaisi. En muista, että olisi ikkunoihin vedetty mitään pimentäviä verhoja erikseen. Yhdessä ikkunassa kuitenkin oli vielä sodanaikainen paperinen pimennysverho vielä ihan lapsuuden aikaan. Jossain vaiheessa sitten oli yöllä paristolla toimiva sähkölamppu, jos tarvitsi yöllä valoa.

11. Millainen oli ensimmäinen koulupäivä - mitä siitä muistat?

Äiti vei kouluun varmaan pyörän tarakalla ja siellä sai äidit olla vähän aikaa. Muistan kun yksi tutun perheen poika itki, kun hänen äitinsä läksi. Kai mulle oli hankittu koululaukku ja penaali, ehkä kyniä, vaikka koulusta ne saatiin sitten. Muistelen että piti olla leivät mukana ja jonkun keiton sai koulusta, mutta en nyt ole varma.

12. Lempiaineesi koulussa?

En muista olleen mikään erityisesti, taisin olla lukuaineissa tasaisen keskinkertainen. En osannut lukea kouluun mennessä. Liikunnassa olin aina huonoin, hiihtokilpailuissa viimeinen.

13. Kiusattiinko sinua koulussa - tai kiusasitko itse muita? 

Aina sellaista tavanomaista kiusaamista pojat harjoitti, en muista kiusanneeni itse. Kerran sain ”turpaani” kun yksi pois syytti minua sellaisesta, mitä en tiennyt tehneeni.  

 

14. Mieleen jäänyt koulumuisto? 

Kouluun käveltiin talvella, mulla oli matkaa pari km:ä. Kerran kovalla pakkasella äiti vei minut linja-autoon, joka oli koululla vasta tunnin jo alettua. Sitten piti koputtaa luokan oveen ja sanoa että anteeksi kun olen myöhässä. Toiselta luokalta lähtien sai ajaa pyörällä koulumatkat, ei toki talvella, jolloin hiihdettiin. Muilla koululaisilla oli pääosin matkaa enemmän 5;kin km:ä. Yleensä ei autolla kuljetettu ketään.

15. Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?

Vanhempi naisopettaja. Häntä pidettiin vaativampana ja ankarampana, kuri oli hyvä, mutta kun oli pieni kyläkoulu niin kaikkihan tunsivat toisensa. 

 

16. Millaisia ystävyys-suhteita syntyi varhaislapsuudessasi? 

Äidin koulukaveri asui samalla kylällä, joten heillä käytiin usein kylässä ja tytär oli samalla luokalla. Hänen ja hänen sisarensa kanssa ollaan nytkin yhteyksissä ja tapaan heitä kun käyn kotiseudulla. Muitakin koulukaveruuksia jatkui aina keskikoulun loppuun asti. Kun en jatkanut lukioon enää, niin moniakaan en ole sitten tavannut. Tekisi mieli kuulla jotain muistakin koulukavereista.

17. Keräilitkö jotain? 

Kyllä, karkkipapereita ja Anttilan kuvastosta leikkelin kauniita mekkojen kuvia ja liimailin vihkoon, jonka olin saanut joululahjaksi.

Ei ole pitkä aika kun se punakantinen vihko tuli eteen, mutta en muista hävitinkö sen jo.

18. Harrastuksesi?

Koulunkäynnin lisäksi ei ollut mitään kerhoja tms harrastuksia. Kirjoja luin, mitä koulun kirjastosta sai lainata, eli kaikki ne. Sain kirjoja myös joululahjoiksi. Kirjoitin myös päiväkirjaa pienestä pitäen, mutta niissä lukee yleensä vain päivämäärä ja millainen ilma, ketä kävi, tai missä käytiin ja olinko poissa koulusta tai tehtiinkö heiniä.

Kesällä uin järven rannassa, jos äiti ehti vahtimaan ja myöhemmin yksin. Kesälomalla odotin paljon uimakoulua. Joka kerta kun maitopöytään ilmestyi joku ”lakaatti”, niin piti käydä katsomassa oliko se uimakoulusta ilmoitus.

Kesällä oli myös ”pakko” tehdä kasvimaalla kitkemistä ja olla myös heinäpellolla vähintäänkin haravoimassa. Sienestys ja marjankeruu oli sitten syksyllä. 

 

19. Mitä kuului perheesi loma-aikoihin?

Ei lomailtu ainakaan silloin kun oli vielä lehmät. Joskus käytiin Posti-autolla äidin sisaren luona kylässä, siellä oltiin yötä aina. Silloin piti hankkia lehmille hoitaja. Käytiin myös toisen äidin sisaren luona. Bussilla päästiin vain toiseen suuntaan ja seuraavana päivänä takaisin. Isän sukulaisia asui lähempänä ja siellä käytiin useamminkin kylässä. Koskaan ei ollut mitään puhettakaan ulkomaanmatkoista.

20. Olitko äidin vai isän tyttö, kumpi piti kuria?

Koska olin vanhoilla päivillä saatu, pitkään odotettu lapsi, varmaan pidettiin yleensä kuin kukkaa kämmenellä. Muistan kyllä kiukunneeni ja saaneeni piiskaa. Tukka mulla oli jo lapsena niin huono etten muista saaneeni tukkapöllöjä. Isä saneli kyllä meidän perheessä ns.kaapin paikan.

21. Oliko perheessäsi tupakoijia, entä käytettiinkö alkoholia- koska itse kokeilit ensimmäisen kerran?

Isä oli sotia käynyt veteraani jolla oli tapana käydä markkinoilla ja maitotilipäivinä kaupungissa, josta saattoi tulla ”juoppokööri” hänen tuttavia miehiä sitten juomaan ja tupakoimaan meidän olohuoneeseen. Ei ollut kivaa katsoa sitä humaltumista ja ehkä kinaamistakin, yksi heistä oli humalassa enemmän agressiivinen. He yleensä lähtivät sitten yöksi pois, isä ei juonut monena päivänä peräkkäin onneksi. Hän oli reumaattinen ja kipeä sitten enemmän. Joskus äidin kanssa lähdettiin naapurin mummon luokse silloin, mutta tultiin yöksi kotiin. Ei tupakoitu muuten. Äiti ei juonut.

Ite ostin 10 kpl pikkupaketin tupakkaa joskus 14 vuotiaana, ja äiti ne sitten haistoi, saarnahan siitä tuli. Ensimmäisen humalani muistan kyllä, kun tanssilavalle mennessä juotiin maitolaiturilla, ehkä joskus yli 16 vuotiaana näiden tyttökaverien kanssa.

22. Lempiruo'at lapsuudessa? 

Äidin tekemänä lanttukukot ja karjalanpiirakat.

Pienenä mulla ei ollut ruokahaluja ja olin aneeminen, varmaan ruoka oli aika yksinkertaista siihenaikaan. Omassa maassa kasvatettuja vihanneksia ja perunaa syksyisin, kaupasta on ostettu vain kahvia, suolaa, sokeria ja lihaa joskus, jos ei ollut teurastettu vasikkaa. Juustoja ja voita tuli meijerin kautta, hinnat sitten vähennettiin maitotilistä. Perunaa riitti kellarissa ja lantutkin säilyivät hyvin, äiti säilöi punajuuret syksyllä sekä suolakurkut. Vesipuolukat oli kyllä hyviä, ne olivat paljon makeampia kuin survottuna.

Kun ostettiin jääkaappi jossa oli pakastelokero, joskus tilattiin meijeristä vaniljajäätelöäkin. 

23. Saitko pukeutua mieleisiisi vaatteisiin, vai "puettiinko sinut lapsuudesta nuoruuteen asiaan kuuluvasti"?

En osaa sanoa mitä kuului -60 luvun lapsuuden vaatteisiin. Eipä ollut rahaa ostella minkään muodin mukaisia vaatteita. Mekkoja ostettiin ehkä pari kertaa vuodessa kaupungista, joskus ompelutettiin naapurissa olleella ompelijalla. Ostomekot olivat yleensä omanmielenmukaisia. Yhdestä jakkupuvusta on kuvia ja tykkäsin siitä vaateparresta paljon.

Joskus ennen koulujen alkua isä antoi äidille 100 mk rahaa maitotilistä ja sillä käytiin ostamassa kaupungista kouluvaatteita, takki, hattu, mekko, kengät ym. Eli vähän erilaista oli pukeutuminen kuin nykyisin. Kyllä mulla jossain alakoulukuvassa on sitten jo myös pitkät housut jalassa eikä mekkoa. Mutta en saanut sellaista housupukua joka oli samasta kankaasta housut ja lyhyt jakku, kuin ehkä joskus 70-luvulla kun ne halpenivat.

24. Suosikkisi telkkarista ja C-kasetilta?

Isä ei paljoa antanut katsoa tv:tä, vaikka se tuli meille jo v 1964. Ei mitään jännittäviä saanut katsoa, ehkä jotain Onni-klovnia ja Fakiiri Kronblomia ja Kylli-tätiä. Me Tammelat äiti halusi katsoa, vaikka jupinaa siitä seurasi.

Olin varmaan jo 15 v. kun saatiin matkaradio jota voi kuljettaa ulkona, mutta silloin piti olla matkaradio-lupa erikseen jos meinasi lähteä radion kanssa pyöräretkelle :D. Siinä ei ollut vielä kasettisoitinta.

Sitten kun sain kasettisoittimen, nauhoitin tyhjille värikkäille C-kaseteille musiikkia radiosta. Eihän sieltä paljon kevyttä musiikkia tullut, mutta ainakin yksi lemppari oli Arto Sotavallan Löysin rantein :)) ja Myös Mustalaisruhtinatar operetti oli joskus radiosta tai jostain nauhoitettuna. Varmaan itkisin vuolaasti jos pääsisin joskus sitä oikeasti kuulemaan tai näkemään.

25. Lapsuuden vaikutukset aikuisuuteen?

Monesti olen miettinyt lapsuutta ja kirjoittanut siitä juttua jo ennenkin tiedostoon.

Kyllä sitä monesti sanottiin lapsena, että sinusta=minusta ei tule mitään, jos sattui tulemaan huono numero kokeesta. Kyllähän minä yleensä pärjäsin hyvin koulussa ainakin alaluokilla, ennenkuin alkoi tympiä koulunkäynti keskikoulussa.

Oli vaatimaton lapsuus, tultiin toimeen ei oltu ns köyhimpiä siinä kylässä, mutta ei rikkaampiakaan, mutta työtä se on vaatinut etenkin äidiltä. Ei silloin ollut mitään mukavuuksia eikä vesijohtoja, ei navetassakaan. Mutta mielestäni mulla oli kuitenkin hyvä lapsuus.

Vaikka oli pieni perhe, niin karjanhoito (käsin lypsy, maitojen jäähdytys, kun haet jäät ensin jääkuopasta, tonkissa maitojen vienti maitopöydälle, talvella kelkalla ja kesällä maitokärrillä), vesien kantaminen sisään ja ulos, tiskaaminen (vesien lämmitys puuhellalla) leipominen (myös ruisleivät), ruuan laitto, uunien lämmitys, puiden kanto, pyykkien pesu saunalla, mitä nyt tulee mieleen tässä, on vienyt paljon aikaa päivittäin tai viikottain.

Isä hankki puut, pilkkoi ne ja kantoi sisäänkin, lämmitti myös uuneja talvella, joita oli 4. Isä myös hoiti maanviljelyn, hankki maanmuokkaajat ja viljankorjaajat (puimakone tai leikkuupuimuri), perunankyntäjät yms. Ei nykyihmiset voi käsittää ei ollut koneita, traktoria tai edes hevosta.

Nykyinen yksin oleminen ehkä on tutumpaa, kun on viettänyt koko lapsuutensa yksinään lapsena, vaikka tässä olikin lähes 40 vuotta perhettä itelläkin. Ehkä sitä oppi arvostamaan kuitenkin mukavuuksia, kun niitä ilman oli myös pärjännyt joskus.

 

Ps.Sori kun ennalta kirjoitetut rivivälit heittelee, vaikka ne näyttää postausta tehdessä aika tasaisilta.