Joskus, aikoja sitten oli Repolaisen haasteeseen vastaukset 25 kohtaa lapsuudesta Koko elämää-blogissa.
Oli mielenkiintoista lukea niitä ja ajattelinkin itsekin tehdä sen haasteen joskus. No siitä on aikaa..niin lapsuudesta kuin siitäkin Koko elämää blogi-kirjoituksestakin. Mutta olen kirjoittanut jo aikaisin keväällä lapsuudestani 11 sivua läppärille, ehkä se on liian pitkä juttu julkaistavaksi, kun tästäkin tuli jo aika pitkä.
Repolaisen-haaste; 25 kohtaa lapsuudesta Koko elämä blogin kautta...
1. Missä synnyit?
2. Onko sinulla sisaruksia?
Kuvia v:lta 1958-1961 |
4. Kuuluiko lapsuuteesi lemmikkieläimiä?
5. Muistatkos vielä aikaa, kun ei ollut turvavöitä, turvaistuimia eikä pyöräilykypää?
Muistan kun sain lopulta polkupyörän, joka ei ollut enää lastenpyorä vaan vähän isompi, sillä sitten opettelin ajamaan ja myös koulumatkoja kuljin sillä.
6. Millaisia leikkejä leikit, muistatko lempileluasi?
Pienenä minulla oli paljon erikokoisia nukkeja, kerran äiti ompeli mulle lampaan. Olin jo vähän isompi, kun pyysin syntymäpäivälahjaksi punaisen apinan, jonka nimi oli Manolito. Sain valita sen tavaratalon leluosastolta.7. Mikäs sinusta piti tulla isona?
8. Olitko kiltti, vai "kauhu"kakara?
Olin erittäin kiltti ja ujo lapsi. Varmaan en sanonut itsenäisesti mitään vieraille aikuisille. Oli jännittävää jos mentiin kylään jonnekin ja piti antaa kättä kaikille tuvassa oleville ja niiata ja sanoa Päivää, huh. Onneksi on se tapa hävinnyt...9. Olitko "avainkaulalapsi" vapaa tulemaan ja menemään? Vai tiesikö vanhemmat tarkkaan missä milloinkin liikuit?
Ei ollut avaimia, ei kotiovet edes olleet lukossa päivällä, yöksi kyllä lukittiin. En tiedä tiesivätkö missä liikuin, omalla pihalla ja tontilla kuitenkin. Ei ollut missä ”kylillä” kuljeksia, ei mitään kaveriporukoita. Vain koulumatkoilla kuljettiin kylätiellä kun olin lapsi, nuoruudessa sitten käveltiin tyttöporukassa ja katseltiin poikia.
10. Oliko sinulla rakas unikaveri, entä valot pois vai päällä nukkuessasi?
Oli tämä apina Manolito sitten kun sen sain. Kissat varmaankin vietiin navettan yöksi. Eikä ollut valoja yöllä, korkeintaan kuu ja tähdet valaisi. En muista, että olisi ikkunoihin vedetty mitään pimentäviä verhoja erikseen. Yhdessä ikkunassa kuitenkin oli vielä sodanaikainen paperinen pimennysverho vielä ihan lapsuuden aikaan. Jossain vaiheessa sitten oli yöllä paristolla toimiva sähkölamppu, jos tarvitsi yöllä valoa.
11. Millainen oli ensimmäinen koulupäivä - mitä siitä muistat?
Äiti vei kouluun varmaan pyörän tarakalla ja siellä sai äidit olla vähän aikaa. Muistan kun yksi tutun perheen poika itki, kun hänen äitinsä läksi. Kai mulle oli hankittu koululaukku ja penaali, ehkä kyniä, vaikka koulusta ne saatiin sitten. Muistelen että piti olla leivät mukana ja jonkun keiton sai koulusta, mutta en nyt ole varma.
12. Lempiaineesi koulussa?
En muista olleen mikään erityisesti, taisin olla lukuaineissa tasaisen keskinkertainen. En osannut lukea kouluun mennessä. Liikunnassa olin aina huonoin, hiihtokilpailuissa viimeinen.
15. Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?
17. Keräilitkö jotain?
18. Harrastuksesi?
Koulunkäynnin lisäksi ei ollut mitään kerhoja tms harrastuksia. Kirjoja luin, mitä koulun kirjastosta sai lainata, eli kaikki ne. Sain kirjoja myös joululahjoiksi. Kirjoitin myös päiväkirjaa pienestä pitäen, mutta niissä lukee yleensä vain päivämäärä ja millainen ilma, ketä kävi, tai missä käytiin ja olinko poissa koulusta tai tehtiinkö heiniä.Kesällä uin järven rannassa, jos äiti ehti vahtimaan ja myöhemmin yksin. Kesälomalla odotin paljon uimakoulua. Joka kerta kun maitopöytään ilmestyi joku ”lakaatti”, niin piti käydä katsomassa oliko se uimakoulusta ilmoitus.
Kesällä oli myös ”pakko” tehdä kasvimaalla kitkemistä ja olla myös heinäpellolla vähintäänkin haravoimassa. Sienestys ja marjankeruu oli sitten syksyllä.
19. Mitä kuului perheesi loma-aikoihin?
Ei lomailtu ainakaan silloin kun oli vielä lehmät. Joskus käytiin Posti-autolla äidin sisaren luona kylässä, siellä oltiin yötä aina. Silloin piti hankkia lehmille hoitaja. Käytiin myös toisen äidin sisaren luona. Bussilla päästiin vain toiseen suuntaan ja seuraavana päivänä takaisin. Isän sukulaisia asui lähempänä ja siellä käytiin useamminkin kylässä. Koskaan ei ollut mitään puhettakaan ulkomaanmatkoista.
20. Olitko äidin vai isän tyttö, kumpi piti kuria?
Koska olin vanhoilla päivillä saatu, pitkään odotettu lapsi, varmaan pidettiin yleensä kuin kukkaa kämmenellä. Muistan kyllä kiukunneeni ja saaneeni piiskaa. Tukka mulla oli jo lapsena niin huono etten muista saaneeni tukkapöllöjä. Isä saneli kyllä meidän perheessä ns.kaapin paikan.
21. Oliko perheessäsi tupakoijia, entä käytettiinkö alkoholia- koska itse kokeilit ensimmäisen kerran?
Isä oli sotia käynyt veteraani jolla oli tapana käydä markkinoilla ja maitotilipäivinä kaupungissa, josta saattoi tulla ”juoppokööri” hänen tuttavia miehiä sitten juomaan ja tupakoimaan meidän olohuoneeseen. Ei ollut kivaa katsoa sitä humaltumista ja ehkä kinaamistakin, yksi heistä oli humalassa enemmän agressiivinen. He yleensä lähtivät sitten yöksi pois, isä ei juonut monena päivänä peräkkäin onneksi. Hän oli reumaattinen ja kipeä sitten enemmän. Joskus äidin kanssa lähdettiin naapurin mummon luokse silloin, mutta tultiin yöksi kotiin. Ei tupakoitu muuten. Äiti ei juonut.Ite ostin 10 kpl pikkupaketin tupakkaa joskus 14 vuotiaana, ja äiti ne sitten haistoi, saarnahan siitä tuli. Ensimmäisen humalani muistan kyllä, kun tanssilavalle mennessä juotiin maitolaiturilla, ehkä joskus yli 16 vuotiaana näiden tyttökaverien kanssa.
22. Lempiruo'at lapsuudessa?
23. Saitko pukeutua mieleisiisi vaatteisiin, vai "puettiinko sinut lapsuudesta nuoruuteen asiaan kuuluvasti"?
24. Suosikkisi telkkarista ja C-kasetilta?
Isä ei paljoa antanut katsoa tv:tä, vaikka se tuli meille jo v 1964. Ei mitään jännittäviä saanut katsoa, ehkä jotain Onni-klovnia ja Fakiiri Kronblomia ja Kylli-tätiä. Me Tammelat äiti halusi katsoa, vaikka jupinaa siitä seurasi.Olin varmaan jo 15 v. kun saatiin matkaradio jota voi kuljettaa ulkona, mutta silloin piti olla matkaradio-lupa erikseen jos meinasi lähteä radion kanssa pyöräretkelle :D. Siinä ei ollut vielä kasettisoitinta.
Sitten kun sain kasettisoittimen, nauhoitin tyhjille värikkäille C-kaseteille musiikkia radiosta. Eihän sieltä paljon kevyttä musiikkia tullut, mutta ainakin yksi lemppari oli Arto Sotavallan Löysin rantein :)) ja Myös Mustalaisruhtinatar operetti oli joskus radiosta tai jostain nauhoitettuna. Varmaan itkisin vuolaasti jos pääsisin joskus sitä oikeasti kuulemaan tai näkemään.
25. Lapsuuden vaikutukset aikuisuuteen?
Kyllä sitä monesti sanottiin lapsena, että sinusta=minusta ei tule mitään, jos sattui tulemaan huono numero kokeesta. Kyllähän minä yleensä pärjäsin hyvin koulussa ainakin alaluokilla, ennenkuin alkoi tympiä koulunkäynti keskikoulussa.
Oli vaatimaton lapsuus, tultiin toimeen ei oltu ns köyhimpiä siinä kylässä, mutta ei rikkaampiakaan, mutta työtä se on vaatinut etenkin äidiltä. Ei silloin ollut mitään mukavuuksia eikä vesijohtoja, ei navetassakaan. Mutta mielestäni mulla oli kuitenkin hyvä lapsuus.
Vaikka oli pieni perhe, niin karjanhoito (käsin lypsy, maitojen jäähdytys, kun haet jäät ensin jääkuopasta, tonkissa maitojen vienti maitopöydälle, talvella kelkalla ja kesällä maitokärrillä), vesien kantaminen sisään ja ulos, tiskaaminen (vesien lämmitys puuhellalla) leipominen (myös ruisleivät), ruuan laitto, uunien lämmitys, puiden kanto, pyykkien pesu saunalla, mitä nyt tulee mieleen tässä, on vienyt paljon aikaa päivittäin tai viikottain.
Isä hankki puut, pilkkoi ne ja kantoi sisäänkin, lämmitti myös uuneja talvella, joita oli 4. Isä myös hoiti maanviljelyn, hankki maanmuokkaajat ja viljankorjaajat (puimakone tai leikkuupuimuri), perunankyntäjät yms. Ei nykyihmiset voi käsittää ei ollut koneita, traktoria tai edes hevosta.
Nykyinen yksin oleminen ehkä on tutumpaa, kun on viettänyt koko lapsuutensa yksinään lapsena, vaikka tässä olikin lähes 40 vuotta perhettä itelläkin. Ehkä sitä oppi arvostamaan kuitenkin mukavuuksia, kun niitä ilman oli myös pärjännyt joskus.
Ps.Sori kun ennalta kirjoitetut rivivälit heittelee, vaikka ne näyttää postausta tehdessä aika tasaisilta.
Olipa kivat ja mielenkiintoiset lapsuusmuistot.
VastaaPoistaOlipa kiva lukea muistojasi. Moni asia on ollut samanlaista kuin minunkin lapsuudessani. Minulla oli kolme veljeä, naapurissa serkkuja ja isoveljien kavereita, joten ei ollut yksinäistä.
VastaaPoistaVanhoja asioita onkin hauskaa muistella; kiitos tästä postauksesta!
Hirmu paljon samaa, mutta silti erilaista, kuin omassa lapsuudessani. Kysymykset oli hyviä, osin hyvin henkilökohtaisia. Olit paneutunut kysymyksiin, kiitos.
VastaaPoistaKiva lukea näitä muistoja. Lapsuus on ollut noihin aikoihin hyvin erilaista, kuin nykyisin.
VastaaPoistaMinäkin muistan lähes ylivoimaisen jännittävät hetket, kun oltiin vanhalla mammalla kylässä ja piti kahvittelun päätteeksi kävellä mamman eteen ja niiata kiitokseksi.
VastaaPoistaMuistan myös, kun lapsena ihmeteltiin, että onko joku oikeasti mennyt jossain hiihtämällä kouluun :)