torstai 31. elokuuta 2023

Elokuun loppua

 Katselin tänään kalenterista, että hyvänen aika...olen jo kaksi viikkoa asunut tässä asunnossa muuton jälkeen. Tuntui että siirtyminen tapahtui vasta oikeastaan pari päivää sitten kun luovutin entisen kämpän avaimet. Joskus luin jostain, että sielu siirtyy hitaammin kuin muu ihminen ja tavarat. Kävin siellä siivoamassa paikkoja vielä monta kertaa tavaroiden muuton jälkeen. Ei sitä vielä, jos ennenkään, tätäkään asuntoa oikein kodiksi osaa sanoa.

Nyt kun nämä keltaiset Kannat sattuu matkan varrelle, niin pitäähän ne käydä kuvaamassa

Hatanpään Arboretumissakin kuljin ohi ja
 kuvasin ruusuja ja muita kukkia




Tavarat eivät vielä ole paikoillaan, vaikka pääosin olen koettanut etsiä niille kaappitilaa. Kirpputorille en ole vielä ehtinyt muuta kuin katsoa hintoja, pitää vielä käydä katselemassa niitä ja niiden hintoja tarkemmin. Ainakin tyhjät pahvilaatikot on viety varastoon.

On ollut aurinkoisia päiviä
Eilen oli taas sumuinen aamu

Ehdin juuri mennä aamulla kauppaan, kun tuli taas vesisade
En ole vielä löytänyt oikein mieleistä kauppaa, ennen kävin usein keskustan Sokoksella, mutta nyt se muuttuu Prismaksi ja on laajentunut niin, ettei sieltä löydä mitään. Mutta eiköhän siihen totu. Mutta hinnat ovat vaan kallistunneet entisestään. 
 

Viherkasveja jouduin mennen muuttoa hävittämään monia, osan annoin pois ja monta laitoin kompostiin.
 
Tämän pennimuori eli Peperomia Rotundifolia kasvoi niin suureksi, etten mitenkään saanut sitä muutettua, niinpä katkaisin siitä paljon versoja ja toin ne vaan muovikupissa uuteen paikkaan ja veteen laitoin sitten. Toivon että tulee juuria. Nyt nämä ovat olleet jo kaksi viikkoa vedessä, eikä juuria näy.


Tämäkään aarnipeikonlehti eli Monstera Adansonii ei mahtunut kokonaisena, eikä se oikein näyttänyt hyvältä, vaan lehdet kellastui kun se oli parvekkeella. Niinpä pätkin sen palasiksi ja juurrutin sen purkissa rahkasammalessa. Tykkään tästä paljon ja toivon että se alkaa kasvaa uudestaan.

Mulla on jotenkin sellainen kokemus, että kasvi juurtuu paremmin kun sekaan laittaa kultaköynnöksen verson, koska se ainakin kasvattaa juuret helposti vedessä. 

Niinpä on taas uusi kultaköynnöksen versokin kasvamassa. Yhden tällaisenkin kasvin annoin pois ennen muuttoa.


Kukkien kasvihylly on vajaa nyt, mutta parvekkeella on vielä marraskuun kaktukset (niitäkin koetan juurruttaa, kun pätkin yhden palasiksi) ja muut kaktukset jotka sain tuotua tänne.

 

 

Nyt on aamupäiväauringon puolella ikkuna, joten jos 🌞 paistaa niin aamulla on valoa. 

Tänäänkään ei taas näy aurinkoa vielä.

Muuttoon on mennyt tämä elokuu. Tomaatin sain tuotua ja muutama kypsä tomaatti on tullut. Muutenkin aika vaisu kuukausi on ollut... sunnuntaina kävin kuulemassa urkumusiikkia Tuomiokirkossa, muuton ja näiden romppeiden kanssa on mennyt aikaa. Nyt pitää alkaa käydä jossain ja uusi kuntosalikin on löydettävä lähempää nyt.

Moi moi ja Hyvää syyskuun alkua teille!

4 kommenttia:

  1. Mieli tai sielu tai, mikä siellä sisällä liekään, liikkuu hitaammin kuin ruumis. Se lienee fakta. Mietin, että ehtiikö sinulla ollenkaan olla mukana, kun niin usein muutat. Onnea tähän uuteen. Jospa tämä olisi oikea paikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhih, joo, liian usein olen muuttanut. Mutta en ainakaan ole hirveän paljon ikävöinyt entisiin vuokrakämppiin. Enemmänkin sinne entisen ok-talon puutarhaan olen ikävöinyt. Vielä toistaiseksi tunnen tyytyväisyyttä tässä asumisesta :D

      Poista
  2. Kiitos, kauniista kuvista myös. Muuton jälkeen menee aina aikaa, että kaikki löytää paikkansa eli eipä sitä kannata turhaan stressata.
    Aurinkoista ja rauhallista syyskuun alkua sinulle!

    VastaaPoista