keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Museokäynti

 Jo kevättä pukkaa, eli katupölyä ainakin tuuli pöllyttää. Eilen näin ekan sitruunaperhosen lentelevän, kun ite istuin bussin kyydissä. Ja Peipposet laulaa jokapuolella. Ne kuulee hyvin kun aloitin pyöräilyäkin, kävin tilaamassa pyörälle huoltoa ja samalla "harjoittelen" ajelemista.

Sainpa sitten lähdettyä myös suunnittelemalleni reissulle naapurikaupunkiin 😊😎 Vaatii kaksi asiaa, suunnitelman ja lähtemisen, koska ei juurikaan muuta tarvitse. Ei maksakaan paljoa.

Kirkko ja sankarihautausmaa
 
Läksinpä bussilla Kangasalaa tutkimaan turistina
Kirkkokin on ihan huikea, tosin sisälle ei olisi ehkä päässytkään, hautausmaalla oli kyllä hyvin monenlaisia nimiä. Vähän vielä oli märkää, ettei tullut kenkiä kasteltua.
 
Olo oli kuin turistilla...ihan pihalla. Ei oikein tiennyt minne on menossa.
Ennenhän me miehen kanssa kuljettiin autolla joka kesä Kangasalalla, kun hän halusi käydä Vehomiemen ja Mobilian automuseoissa. Mutta ikinä ei ollut aikaa kävellä muualla. Ja muistikuva oli sellainen,että on hyvin paljon teitä, joista piti osautua Tampereelle päin ajamaan. Se kyllä pitää paikkansa, äkkinäiselle on kyllä liikaa risteyksiä ja liikenneympyröitä sikinsokin. Onneksi nyt pääsee bussilla kätevästi.

Päätarkoitus nyt oli käydä Kimmo Pyykön taidemuseossa, jossa oli näyttely: Dialogos- kuvan kaunis keskustelu
Taas avartui taiteen näkemys tälläkin reissulla paljon. Jotenkin minusta on kiva nähdä että on niin paljon erilaista taidetta ja saada omaan pieneen tekemiseen ideoita. 

Kangasala-talon näyttelyssä on kolmessa kerroksessa taidetta. Kahdessa ensimmäisessä kerroksessa on työparin Juha Merta & Jouko Pullinen taidetta. Ääniopastusta voi kuunnella laitteella, ja kerrankin sen tein.

Liekö seinällä oleva teksti näiden taiteilijoiden ohjeita näidenkin teosten tekemiseen, jotenkin hyviltä vaikuttavat minunkin mielestä kyllä 😍
Käyttöteoria: 
Yksi päivä kädelle, loput ajatuksille.
Yksi päivä verstaalla, loput zoomaillen,tuumaillen ja kävellen.
Verstaspäivä:
Aamu: heti tahdikkaasti työvireessä.
Soittolista ja kahvia.
Aamupäivä:viimeistely, herkimmät nyanssit ja detaljit. 
Puolenpäivän aika: lounas, sulattelua.
Ei virvokkeita 
Iltapäivä: silleen jättäminen seuraavaan verstaspäivään.
Ilta: kotikottaraisena


Melkeinpä koko seinällinen ensialkuun on hyvin monenlaista pientä teosta, hyvin mielenkiintoisia ja hyvin erilaisia.

Esimerkiksi nämä  Kolme sulotarta ja Vaikea dilemma

Mä oksalla ylimmällä, Merta&Pullinen

Tekhné, viulukotelo ja saha

Tämä kookas teos on esitteessäkin kuvattu; Ginko Biloba

Tässä vain pieni osa näistä kahden alemman kerroksen töistä.
Tämä näyttely on esillä 26.5.2024 asti

Kolmannessa kerroksessa on kuvanveistäjä Kimmo Pyykön pysyvä näyttely

Häpeä tunnustaa että vaikka olen näynyt varmasti hänen töitään, en vaan ole jotenkin tietoinen ollut.
 

Hän itse kertoo videolla elämästään ja töitään, joita on  nähtävillä näyttelyssä monenlaisia.
 
Urho Kekkonekin on ollut tekemässä Kimmo Pyykön kanssa hänen ateljeessa tätä ja Kekkonen kertoo tästä siellä näkyvässä videossa.

Tämä on nähtävä uudelleen, on niin paljon kaikenlaista ja erilaista nähtävää täällä.

Kävin lounaalla siinä Ravintola Jalmarissa ja olisi pitänyt tutkia taloa tarkemmin, siinä on myös kirjasto ja muuta nähtävää. Mutta jäi toiseen kertaan. Toisella kerralla en ehkä ole ihan uppo-outona siellä 😊

Heippa vaan taas!


4 kommenttia:

  1. Onpa kiinnostavan näköinen näyttely. Ja koitin zuumailla tuota tekstiä, joka alkaa sanoilla "Yksi päivä kädelle, loput ajatuksille", mutta ihan en nähnyt kaikkea. Vaikutti kivalta sekin.

    Kirkko on ihan kuin entisen asuinkuntani Tammelan kivikirkko, jossa on kuulemma koko maan pisin käytävä. Eli riittää hääparilla pidemmästi jännittäviä askelia alttarille asti.

    Sulla on kyllä kivalla sijainnilla asuinpaikka, kun sieltä pääsee kätevästi bussilla muuallekin. Täältä meiltä on Tampereelle matkaa autolla vähän reilun tunnin verran, mutta jos bussilla lähtee, taitaa mennä nykyään jo 3 tai 4 tuntia, kun suorat yhteydet on lopetettu ja ensin pitää lähteä ikäänkuin väärään suuntaan Huittisiin ja sieltä sitten jatkoyhteydellä Treelle. Eli eipä tule enää bussilla siihen suuntaan kuljettua. Harmi kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, kiitos vaan. Mun kuvaaminen ja kuvien käsittely on vähän, heikunkeikun, mutta koetan laittaa sen uudelleen tuonne.
      On kyllä ennen osattu rakentaa hienoja ja kestäviä kirkkoja. Nyt uudet joskus jo pilaantunvat muutamassa vuosikymmenessä. Todellakin on käytävä tuolla uudestaan ja myös kirkossa.
      Täällä on kyllä ollut hyvät (lähi) bussiyhteydet, eikä hinnatkaan ole hirveät. Varsinkin nyt pääsen eläkeläisenä alennuksella.
      Auto olisi kyllä usein ihan pakollinen oltava moneen paikkaan. Mutta kun sitä ei ole eikä tule, niin jää menemättä.

      Poista
  2. Voi että, kävit siis Kangasalla, olen syntynyt Kangasalla ja elänyt siellä melkein kaksikymppiseksi - tuttuja paikkoja! Kangasala-talossa en ole käynyt kertaakaan, minusta se on niin ruma rakennus, mutta tuo Kangasalan kirkko on kaunis, hautuumaa, lastenkodin tulipalon haudat, sankarihaudat ja verikivi. Tuolla hautuumaalla kävimme isän kanssa aina jouluyönä - isä halusi mennä moikkaamaan tuttuja, kaatuneita, itse hän selvisi mutta vammat jäi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ja uusi reissu on jo suunnitteilla. Tosiaankin käytiin miehen kanssa ennen autolla joka kesä, ihailtiin "Roineen armaisia aaltoja", mutta ei ehditty pysähtymään keskustassa. Huomasin aina kirkon kun ajettiin ohi.
      Toivottavasti kesällä pääsisi katsomaan sisältäkin. Automuseoihin ei ole itsellä enää kiinnostusta,vaikka kait siihen toiseen ainakin pääsisi bussillakin.
      Onhan se Kangasala-talo hulppea moderni rakennus, ja sisältäkin ihan huima portaikko oli siinä. Täytyy toisen kerran katsella kirjastokin ja mitä muuta lie vielä.

      Poista