perjantai 5. huhtikuuta 2024

Kevät odotuttaa vielä

 Mukavaa huhtikuuta, vaikka ei keväästä vielä oikein mitään kuulu täällä. 
On olleet aika viileät, suorastaan jäätävät tuulet tässä alkupäivinä, vaikka eilen kyllä paistoi ihanasti aurinko.

Jäätä on vielä Pyhäjärven rannoilla. Eilen kävelin ensimmäistä kertaa Hatanpään puistoon, olen talvella pitänyt sitä liian pitkänä matkana, vaikka ei se sitä ole.  


Puistosta lumet olivat kyllä sulaneet eilen. 
Mutta tänään lunta on tuiskuttanut kyllä ja viima on ollut kova. 
Mun piti tai olisi pitänyt ajella pyörällä ja käydä kysymässä pyörään huoltoa, mutta antaapa olla. Toivottavasti nämä lumet sulaisi ensi viikolla, ja jäät teiltä.

Pääsiäinen meni ja tuli syötyä taas paljon, etenkin tätä rahka-juusto torttua. Söin tämän itekseni, koska ei lapsetkaan tulleet sitä syömään. Mutta hyvää oli ja säästyin muulta ruuanlaitolta.

Taas tämä kuvien siirto tökkii, vain 1 kuva kerrallaan, mutta eise mitään.

Vaikka en pääsiäiseksi suklaamunia ostanutkaan, niin piti sitten hairahtua pääsiäisen jälkee ostamaan yksi.

Oli kookkaampi suklaamuna ja vielä alennuksellakin oli kalliimpi kuin tavallisen kokoinen. Mutta pettymys kun sisällys oli ihan sama kuin pienemmissäkin, eli ei mitään eroa.
Suklaan hinta on muutenkin pompannut hurjan ylös, joten kyllä ne kaikki kallistuu. 
Meinasi huuto päästä tänään kun kävin ostamassa teetä, niin huhhuh jotkut pussi"tee"pakkaukset maksaa yli 6 euroa. Minä juon lähinnä yrtti tee sekoituksia. 

3.4.24

Nyt aurinko laskee jo pitkälti yli klo 20 aikaan ja eipä enää laskekaan Pyhäjärven kohdalle joten punaisia auringonlasku-järvikuvia ei enää saa tässä lähellä otettua. Mutta tuossa näkyi tuo halo ilmiö vielä keskiviikkona.

Katsoin taas roskapostikansiota ja sinne oli mennyt taas pari kommenttia.

Kyllä aina tekee mieli tulla katsomaan tänne blogiin, mutta kun ei tunnut olevan mitään kuvattavaa, eikä mitään muutakaan kivaa tänne kirjoittaa, niin ei vaan tule käytyä.
Pitäisi tormistautua jossain käymään...esim naapurikaupungin museossa tai Helsingissäkin on taas uusia näyttelyitä museoissa. Pitäisi vaan tormistautua ja ostaa junaliput ja mennä, mutta en tiedä mikä jumi tässä elämässä on taas. Ei oikein huvita mikään. Miten minusta tuntuu että ei ole ennen ollut näin jumissa koko ajan. Se kuuluisa punainen lanka on taas kadoksissa ollut!
Mutta hei vaan taas!

11 kommenttia:

  1. Oi kuinka kauniita "Suomi-kuvia" - sinivalkoisuuden ilmentymiä olet tallentanut...
    Vaikka kevät antaa odotuttaa itseään... niin kyllä tuo valoisuuden lisääntyminen on tehnyt ihmeitä - juurikin niinkuin kirjoitit... ilta kahdeksaltakin näkee kirkkaasti.

    "Punaisen langan" kadottamisesta tuli mieleeni, että innostuisitko VÄRIhaasteestani... itseäni on jotenkin motivoinut värien etsiminen elämästä... aina kun niitä ei meinaa nähdä kaikessa harmaudessaan...
    Vasta pari väriä "päästetty ilmoille" - parin viikon välein meinaa uutta huhuilla.... Ihanaa jos innostut... klikkaahan täältä kurkkimaan...
    https://repolainenreissaa.blogspot.com/2024/03/ihan-vihreena.html
    https://repolainenreissaa.blogspot.com/2024/03/ihan-keltainen.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Jotenkin missasin tuon haasteen, pitääpä katsella.

      Poista
  2. Tuo tormistautua -sana naurattaa minua ;D Sitä ei käytä täällä päin kukaan. Murresanat on kivoja.
    Kevään turha odottelu on jotenkin silkkaa odottelua. Tuntuu, että mitään muuta ei tapahdu, kuin että odotellaan lumen sulamista. Onneksi ollaan niin onnellista kansaa, että ei pieni hidastus haittaa mitään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhhih, eipä sitä tule ajateltua yhtään kun outoja murresanoja päästää ilmoille. Ei ole vielä tampereemurre tarttunut :))

      Poista
  3. Jospa se punainen lanka taas löytyy, kun kevät toivon mukaan palaa normijärjestykseen. Ei ihme, jos ihmiset hyytyvät näissä tuuli- ja lumimyräköissä.
    Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä se tästä taas korjaantumaan päin on, ainakin kun alkaa aurinkoa näkyä.

      Poista
  4. Ennen Pohjois-Karjalassa olikin vielä lunta pitkälle joskus vappuun asti ja ylikin. Nyt vaan tulee katseltua lähivuosia. Viime vuonna 12.4. kävin kuvaamassa ensimmäiset sinivuokot. Toivottavasti ne jo nytkin alkaa kukkia. Pitäisi pyörä huollattaa ja käydä ajelemassa metsäistä pyörätietä taas.

    VastaaPoista
  5. Upeasti kevät siellä etenee. Meillä tuli taas lunta 10 cm ja senjälkeen satoi vettä kaatamalla, joten keikkuen kevät tulee. Minulle tuo tormistautua -sana on karjalaisena tuttu. Samoin minä aina "kirkastun" kun suutun ja jos kaupassa jään suustani kiinni, niin ukko huutelee "Minne sen eukon nyt halvas" Onko tuttua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhih, "Kirkastua" sana on kyllä tuttu lapsuudesta, mut tuota "Minne sen eukon..."en ole kuullutkaan. Mutta hei paljon on murresanoja muistissa.
      http://www.raakkyla-seura.fi/riakkylan-murre/
      Toimisiko tuo linkki? Mullakin pitäisi olla Markun kirja, nyt tuli mieleen, että mihinkähän se on joutunut

      Poista
  6. Ihana kevät ja ihanat kuvat 😊🌷 et ole ainoa joka ei saa itsestään oikein mitään irti, täällä on toinen 😐 väsyttää vaan koko ajan, ilm. jotain kevät masennusta... Ihana sana tuo tormistautua (meniköhän se nyt oikein) en ole ennen kuullutkaan. Minusta Karjalan murre on ihanaa kuultavaa. Meillä täällä hämeessä tuntuu, että murretta ei ole lainkaan.
    yritetään nauttia auringosta kaikesta huolimatta 💖🌷🌱🪰🌞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos..kyllä se tästä taas kevät ja kesä alkaa. Mulla ei ole yleensä ollut tällaista lamaa tai oloa keväisin. Enemmän on ollut kaamosmasennusta syksystä alkaen. Voihan se tämä vanhuuskin tehdä sitä, kun täytin ennen talvea jo lisää vuoden, niin ei ois pitänyt.

      Poista