Kukkia vielä ja mehustusta

Nyt se tuo ilma sitten viileni ja sadettakin on tullut. Ei kuitenkaan sellaisia kaatosateita ja ukkosmyrskyjä, mitä säätiedotuksissa varoiteltiin. Senverran satoi kahtena yönä, että gladiolukset meni poikki ja syyshortensiastakin on katkennut oksia. Onneksi sentään terassilla kukkivat vielä petuniat.

Nämä jo alkoivat lopettaa kukintaansa, mutta keräsin tarkasti kaikki kukkineet kukat pois ja lannoitin reippaammin, niin onneksi vielä kukinta elpyi. Lobeliat samoin toisissa ruukuissa ovat jo lakastuneet kunnolla.

Ahkeraliisa ja verenpisarakin vielä kukkivat. Heräsin aika myöhään kesällä näitä hankkimaan, eikä ollut väreissä enää valinnanvaraa. Ei ole oikein lempivärinen tämä liisa. Yritän viedä verenpisaran yli talven, ensimmäistä kertaa, saa nähdä onnistunko :)

Daaliat ovat olleet aika pettymys, eivät millään konstilla oikein ole kasvaneet ja nyt vasta avautui ensimmäinen kukka. Joku ötökköhän tuo on syönyt kukastakin vielä.

 Siinäpä ne katkenneet gladiolukset nyt ovat sisällä maljakossa. Vähän olen kyllä näidenkin kasvatukseen pettynyt. Tuossa on muuten kulhossa viime kesänä kasvaneita koristekurpitsoita. Eivät ole vuoteen menneet miksikään.

Kärhöt Jacmanii ( ei ole oikeasti noin sininen) ja lumikärhö kukkisivat vielä, jos vaan kesää jatkuu.
Lumikärhössä on ensimmäiset kukat vasta, aika vaatimattomat.

Tänään olen kerännyt mustaherukoita ja mehuttanut. Alkaa ottaa aivoon tämäkin touhu :)
On nimittäin roiskeita keittiö täynnä, kun aina jostain loiskuu punainen mehu pitkin seiniä, kaappien laatikoita, jääkaappiin ja lattialle.  Saanut luututa kaikki paikat moneen kertaan....Olen nyt laittanut mehut pulloihin ja kun jäähtyy niin jääkaappiin, kun meillä ei ole sitä kellaria. Pakastimeenkaan ei mahdu enää mehuja. Vielä olisi pari pensasta keräämättä, mut en enää aio mehustaa niitä. Kaikeksi onneksi ei tullut paljoa marjoja, 15 pensasta jos olisi ollut täynnä, niin olisin ollut helisemässä :)

Ei nyt Niin suuri urakka, mutta kuitenkin...
Vielä on kiehumassa yksi kattilallinen marjoja mehumaijassa...

Lepoisampaa lauantai-iltaa teille muille!

Sateen jälkeen ja tunnustukset

Yöllä satoi aika paljonkin. Maa olikin jo pitkään kaivannut sadetta. Luvassa on tänään sitä lisääkin.

Eilen, vielä auringon paistaessa kuvailin näitä liljojani. On niistä yksi hieman erilainen, siitä puuttuu keltainen väri keskeltä. Olen aivan lääpälläni näihin, minulla ei ole koskaan ollut näin isoja ja tuoksuvia liljoja.

Syyshortensiakin on nyt kauneimmillaan. Raaskin leikata sitä keväällä vain vähän, mutta kyllä se kasvatti ihan uusiakin versoja, joten olisi voinut leikata ja muotoilla sitä enemmänkin.

Kasvimaalle mennessä tuoksuherneet kiipeävät kaaressa, toisellapuolella krassit eivät näy kiipeilevän. Olisi pitänyt sitoa niitä jo alkukesällä. Nyt ei voi enää, koska katkeilevat liian hauraina, jos niitä liikuttaa.
Käytävillehän minä laitoin oksahaketta. Tästä kaaren alta kaivoin pintakerroksen pois, ja sitten vasta laitoin hakkeen. Tässä näkyy kasvavan vähiten rikkaruohoja. Toisiin paikkoihin laitoin sanomalehden hakkeen alle. Se ei ole kokonaan tuhonnut rikkaruohoja, vaan minulla on vielä isompi urakka käytävien heinien poistamisessa. Huoh, miksiköhän mulle ei silloin tullut mieleen laittaa edes jotain katekangasta hakkeen alle?

Tomaatit alkoivat kypsyä, kun jätin niiden kastelun muutamaksi päiväksi. Ja olihan tässä monta tosi lämmintä ja aurinkoista päivää. Kiitos vinkistä!

 Näissä pienissä Goji-marjoista jääneissä laatikoissa kasvatin paprikoita ja salaattia. 

Sipulit nostin jo viikonloppuna ylös, koska kaatuilivat niin pahasti ja johan nuo olivat tarpeeksi isojakin. Penkissä kasvaneet samettikukat jäivät kukkimaan ja kylvin kauraa penkkiin, jotta maa ei jää paljaaksi. Nopeasti ne itivätkin, vaikka oli kuivaa.

Laitoin tänä kesänä basilokoja kasvamaan ruukkuihin. On niitä myös kasvihuoneessakin. Tästä on niitä leikelty jo monta kertaa, joten hyvin kasvoivat. Nostin ruukut kylmällä ilmalla sisälle terasille. Älkää katsoko tuota vesiallasta, siitä on otettu kasteluvettä kukille, eikä ole putsattu kuin keväällä. Ihan karmean näköinen!

Palaan nyt tähän tunnustukseen, jonka sain Betweeniltä Rikkaruohoelämää blogista.
Paljon Kiitoksia vielä kerran!

Tässä sen säännöt:
Kopioi post it- lappu ja liitä se blogiisi
Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi
Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro heille siitä kommentilla
Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Se nyt vaan on niin että, Between Rikkaruohoelämää on ollut minun blogin alkuajoista mukana seuraamassa ja kommentoimassa juttujani, joten hän saa tämän takaisin. Mielenkiintoinen ja vinkkejä ja ideoita antava blogi. Juuson touhuja on myös hykerryttävän mukava seurata :)

Sitten kaksi blogia jotka kertovat kivasti hyötykasvien kasvatuksesta
Vaalean vihreää
Savea ja papuja

Ritvan elämää- blogissa on myös kauniita kukkasia ja mukavia matkakuvia.

Konnadonnan  kotona ja puutarhassa, hieno puutarhablogi, kivoja vinkkejä ja kauniita kuvia.

Sanotaan niinkuin tv:n puutarhaohjelmissa; tässä kaikki tällä kertaa ;D 

Mukavia elokuisia päiviä kaikille!

Vastaus haasteeseen ja tunnustus

Sain tällaisen haasteen Seikulta Ripaus vaaleanpunaista-blogista. Kiitos siitä. Olen ollut laiska ja nyt vasta kävin siihen käsiksi ;)


1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisia. Liitä myös kuva.
Nyt on paras marjastuskausi meneillään, vuorossa mustaherukan poiminta ja mehustus. Kiehumassa on yksi kattilallinen ja toinen on kerätty jo. Ihailen myös ohikulkiessani näitä ihania liljoja .



Lilium tiger mix, kaikki kolme liljaa ovat samanlaisia.



2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu sinusta mukavalta.
No vastataanpa sitten
3  Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
Joo, niin teen



Lilium Tiger Mix



4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.
Taidanpa nyt jättää keksimättä
5. Haasta kivoja kavereita ainakin muutama.  Katsotaan nyt ....

Kysymykset:
1.Millainen asuinympäristö on sydäntäsi lähellä? Entä millainen asuinympäristösi on oikeasti?
Maalla, omaa maata ja metsää ympärillä, omakotitalo, eikä meluavia naapureita ihan lähellä. Tämä talo on taajama-alueella, tontti on kyllä melko kookas ja metsäkin lähellä.





Ensimmäinen keltainen vadelma kypsyy

2. Valitse joku seuraavista kodeista ja kerro syy valintaasi: Vanha koulu joen äärellä, moderni paritalo kaupungissa, tasakattoinen talo pikkukaupungissa, 70 -luvun kerrostalo kaksio kaupungissa, vanha kauppa rintamamiestalossa vai mansardikattoinen huvila meren rannalla?
Näistä voisi olla tuo vanha koulu ehkä mukavin, joen tai järven rannalla. Lapsena asuin vanhassa koulussa järven rannalla. Omat hankaluutensa oli, mutta oli mukava touhuta pihalla, metsässä ja käydä uimassa kesällä ja hiihdellä järvellä talvella.

3. Ostatko sisustustavaroita kaupasta vai käytettynä kirpputoreilta? Mikä on paras ostoksesi, viimeisen kuukauden ajalta? 
Ehkä sekä, että. En yleensä paljoa osta mitään, mutta joskus tarttuu jotain mukaan kirpputoreilta. Viimeisin ostos on vaaleanpunaiset pahvilaatikot Ikeasta. Pitäs ensin tyhjentää koko mökki, jotta pääsis sisustamaan. En oikein osaa sisustaa, tavarat ja huonekalut vaan on...

4. Jos saisit lottovoiton, mitä tekisit sillä ensimmäiseksi?
Riippuu sen suuruudesta. Ensimmäiseksi miettisin mitä teen. Jos se olis miljoonia, vois mennä pari viikkoa miettiessä ;) Jossain vaiheessa ostaisin sen talon maalta (myynnissä on muutama sellainen, se voitto vaan puuttuu)


5. Haluaisitko perustaa esimerkiksi eläinten vanhainkodin? Miksi ja miksi ei?
Kyllä voisin perustaa, sinne vanhalle koululle järven rannalle. Pitäisi olla ensin joku joka neuvoisi niiden hoitoa. Nyt ei ole meillä eläimiä, mutta tykkäisin kissoista ja koirista ja muistakin eläimistä


6. Mitkä ovat kotisi hyvät ja huonot puolet?
Lähellä kaupunkia ja lähellä järvenrantaa. Huonoa on, että on vähän liian pieni, ja pitäisi alkaa jo kohta remontoidakin, että saisi tästä oman mielen mukaisen.

7. Jos perheessäsi on lapsia, millainen olisi heidän mielestään unelmien koti?
Lapset ovat aikuisia, eivätkä halua kommentoida

8. Kerro kuvin tai sanoin, kotisi kamalimmasta nurkasta.
No en kerro, ainakaan kuvin. Joka nurkka on kyllä aika kamala, pitäis saada joku Marko paikalle tai kuka tahansa stailaaja kävis. Täynnä kaikki nurkat ja huoneet keskeltäkin ;)

9. Mikä seuraavista Finelin kahvipannuista, sopisi parhaiten sinun keittiöösi?
Nyt ei oo tässä kuvaa niistä pannuista, mutta mulla on punainen Finelin kahvipannu. Harmi vaan kun siitä on hattu kadonnut.



Tässä nämä kysymykset. Nyt on niin, että kaikilla on varmasti paljon haastetta muutenkin, on töihinpaluu, loman loppuminen, koulujen alkaminen, työttömyys jne, etten nimeä kellekään tätä haastetta. Halutessanne tietysti voitte napata tästä nämä kysymykset ;)

Tämän ihanan tunnustuksen sain joku aika sitten Betweeniltä, Rikkaruohoelämää-blogista. Paljon paljon Kiitoksia!

Taidan nyt jättää tämän jakamisen "mietintämyssyyn", teillä kaikilla on niin ihanat blogit, että kaikki ansaitsette tämän.

Helteinen puutarhapäivä

Oli eilen helteinen päivä, joka kyllä suosi puutarhoihin tutustujia. Tänään helle jatkuu, jopa minulla (jolla on hyvin usein vilu) on koko ajan kuuma. Mitää ei tule tehtyä, joten löpisen täällä netissä ;)
Viikonloppu oli yhtä haipakkaa, perjantaina ajeltiin Kuopiossa ja lauantaina Lieksassa ja Kolilla, sekä eilen ajelin polkupyörällä muutamaan puutarhaan tutustumassa. En sitten jaksanut lähteä kolmatta kotipuutarhaa katsomaan, koska oli niin kuuma ja matka olisi jatkunut yli 15 km lisää. Huono kunto... ;)

Avoimiin puutarhoihin nyt. Ensin kävin Botanian pihaan tutustumassa.

Peace ruusu kukki minusta niin ihanasti

 Daaliat samoin, aika erikoinen oranssi väri tässä

 Doorianvillakko on mulle ihan uusi tuttavuus, tässä näin oikeastaan sen ensimmäistä kertaa.

 Taidetta Botanian pihassa, aika hätkähdyttävä koobra :)

Syysvuokkoa en ole myöskään nähnyt aikaisemmin, jotain sitä oppii joka vierailulla. 

Muuten piha kärsi ihan selvästi kuivuudesta ja kukinta oli useissa kauniissa kukissa ja pensaissa ohi. Kannattaisi tuollakin vierailla useita kertoja kesän aikana.

Sitten kävin kärhöharrastajien pihassa

Rivitalon pihassa oli pitkälti toistasataa erilaista kärhöä. 

 Niitä oli pergolan ympärillä

Tontin laidoilla, pitkin raja-aitoja, joka puolella. Nimilaputhan näissä oli kaikissa, mutta ihan mahdoton niitä on muistaa tai sitten kuvatakaan.  

Kärhöharrastus oli heillä ollut vasta toistakymmentä vuotta ja he myös kasvattivat näitä siemenistä ja talon isäntä on antanut kärhöistä myös oppitunteja harrastajille. 

Saatiin neuvoja kärhöjen siementen käsittelyyn ja taimien kasvatukseen. He kasvattavat ainakin pari vuotta siementaimia ruukuissa, jotta niihin tulee vahvat juuret, ennenkuin istuttavat niitä puutarhaan.

Siellä näki todella ettei pieni tontti ole esteenä kasvattaa kukkia. Näin myös vinkkejä kärhöjen tukemisesta ja siitä etteivät ne aina ole niin korkeita kuin mitä olen luullut. 

Saatiin lahjaksi atlasunikon siemeniä :)

Toinen kotipiha oli myös pieni kaupunkipiha, jossa perhe kasvatti vihanneksia ja yrttejä.

Kurpitsoita siellä kasvoi raudoitusverkosta laitetussa kaaressa. Otin minä muitakin kuvia sieltä, mutta sohlasin kuvien tallennuksen kanssa, ne muuttuivat mustavalkoisiksi, pitää etsiä alkuperäiset kuvat muistista ;)

Täällähän osallistui lähistöllä vain 4 pihaa Avoimet puutarhat tapahtumaan. Puutama piha kauempana oli myös mukana, ei tullut lähdettyä kauemmaksi. 

Seuraavaksi pitäisi perehtyä haasteeseen, joka on odottanut luvattoman pitkään ja saamaani tunnustukseen.

Joten palaillaan!

Aurinkoista lauantaita!

Tässä tulee tällainen pikapostaus mustikkapiirakan paistumista odotellessa :) Pitihän sitä taas käydä mustaamassa sormensa tuossa metsässä, kun tuli mieleen että pitää tehdä yllätysvieraita varten mustikkapiiras :)
Eilen huomasin, että kärhö Jackmanii on alkanut kukkia, vihdoinkin!

Aika vähän siinä oli vielä kukkia, mutta pääasia että kukkii. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

 Tämä kärhö on kukkinut koko kesän. Tämä taitaa olla se aivan viimeinen kukka tässä Hagley hybridissä.

Keräsin toissapäivänä näitä helminukkajäkkäröitä kuivumaan. Jos onnistuu kuivatus, voisin värkätä näistä vaikka kranssia sitten syksymmällä. Laitoin ne roikkumaan autokatokseen varjoisaan paikkaan.

Samalla keräsin nokkosia kuivumaan. Nokkosetolivat aika täynnä kirvoja, muuten aika kauniita olivat, eikä reikiä ollut. Piti karistella kirvat pois. Olen kuivannut niitä (ryöpännyt ensin kiehuvalla vedellä) ja syön niitä joka paivä vähän aamupalalla jogurtin kanssa.
Vahapavutkin kasvaa ihan hirveän nopeasti, monta kertaa olen saanut niitäkin kerätä ja ryöpättynä pakastaa.

Kultapallokin availee kukkiansa. Tänä kesänä unohtui noiden leikkaaminen ihan kokonaan ja ne ovat kasvaneet korkeiksi ja kaatuilevat joka suuntaan.

Eilen huomasin myös tämän tiikerinliljan kukkivan. Tätä ei ole nähty mun pihassa kukkivan moneen vuoteen. Joten olen ihastuksesta mykkyränä. Varmaan tämän alun olen saanut kolmisenkymmentä vuotta sitten pihaani, täällä se ei kukkinut kuin ihan alkuvuosina.

Jos joku haluaa käydä katselemassa söpöjä kissakuvia ja tutustumassa maalaiselämään, saan kai mainostaa tätä blogia :Maatiaismuori . Tämän päivän sanomalehdessä oli juttu tämän blogin pitäjästä.

Mukavaa lauantain jatkoa. Huomenna sitten toivottavasti päästään tutustumaan Avoimiin puutarhoihin. Suunnitelmissani on käydä tutustumassa Joensuun puutarhoihin, niihin jotka ovat avoinna ;)

Heinäkuun viimeinen...

kukkanen tai kukkaset, jotka avautuivat vasta nyt, ovat tässä.

Punapellava aloittelee kukintaa, kyllä tämä vielä elokuussakin varmasti kukkii paremminkin.

Silkkikukkaan on myös tullut muutama kukka. Nuppuja on siinäkin tosi paljon.

Tänään olikin pilvinen päivä ja aamupäivällä satoi vähän. Maa olikin jo tosi kuivaa, vaikka ei se tuosta sateesta paljoa kastunut, mutta tulipahan pari sankollista kasteluvettä.

Hienostihan se tämä kesä on mennyt, marjoja on jo paljon pakkasessa ja lisää varmasti saa niin paljon kuin jaksaa kerätä. Näpit on pahasti mustikassa, ettei ilkeä niitä kellekään näyttää, olisi tarvetta manikyyrille ;)

Mustaherukat ovat vielä keräämättä, eivät ihan ole vielä kypsiä. Punaherukoita on osa jo kerättykin.

Sain toissapäivänä kitkettyä marjapensaiden alusista heinät. Se olikin aika saavutus, ihan suutuspäissäni sain senkin aikaiseksi. Kun ärsyttää maassa röhöttävät oksat, eikä lähellekään pääse ruohonleikkurilla. 

Olen pyytänyt, vaatinut, kärskenyt ja lopulta itse tehnyt joihin pensaisiin tukikehikoita, mutta en ole kaikkiin jaksanut yksin niitä väsätä. Pensaissa on varmaan kaksi metriä pitkiä oksia, jotka sitten makaavat maassa, vaikka joka syksy niitä leikkelen. V-käyrän nousu on uskomaton voimavara  ;D

Kävi tässä päivänä muutamana vieraitakin ja toivat näin ihania neilikoita.

 Lähtän Kiitokset ilmojen halki, he eivät varmasti lue koskaan tätä blogia ;)

Kukissa ja muutenkin vaaleanpunainen on yksi lempivärini.

Sitten muutamia kummallisuuksia

Eipä taida tulla pussin kuvan mukaista keltaista pumpaa tästä kurpitsasta. Viime vuonna jo vähän ihmettelin kun kurpitsa olikin vihreä, mutta kun se kasvoi niin huonosti viime kesänä, niin ajattelin että se kellastuisi myöhemmin. Voihan ne tietysti muuttaa väriään sitten isompana. Nyt ne ovat jo aika paljon isompia kaikki, mutta ei yksikään ole kellastunut vielä. Ihan hyvähän se vihreäkin kurpitsalyhty tietysti on.

Kasvihuoneessa kasvava kurkku ei olekaan noin sileä kuin kuvassa, vaan aivan piikkinen. Tosin pestessä nuo "piikit" lähtivät pois ja vain kyhmyt jäi. Kurkku oli kyllä hyvän makuinen muuten. Pitää nyt seurata tasoittuuko nuo piikit ja kyhmyt kurkun kasvaessa, tuo oli suurin minkä otin maisteltavaksi.

Pitäähän sitä laittaa vielä muutama pakollinen unikkokuva ;)

Tämä ylin on kyllä näistä lemppari.

Sillkiunikoita, Papaver Rhoeas FL.PL. Mix

Kuulin tänään radiosta, että tänä vuonna on ollut tavallista enemmän kaalikoita liikkeellä. Joku kaalin kasvattaja puhui siitä ja kertoi että niitä on vaikea torjua. Näinköhän minunkin pitää "nostaa kädet pystyyn" niiden kanssa. Nyt ovat nämä mun lehtikaalit vielä kamalamman näköisiä kuin tässä kuvassa.

Lehdet on kaikki syöty ja on vain lehtiruodit jäljellä. Ajattelin kokeilla vielä ostaa kaupasta jotain myrkkyä, jos vielä saisin edes vähän lehtikaalia noista, näyttää aika toivottomalta.

Syysmaksaruoho Sedum spectabile Brilliant

Onneksi näistä kukista saadaan nauttia, eivät tuholaiset sentään kaikkia syötäväksi kelpuuta. Silmänruokaa!

Tässäpä oli tämän kuukauden jutustelut. Tulikin paljon vähemmän kirjoiteltua heinäkuussa, ehkä syksyllä on sitten enemmän aikaa.

Lämpimästi Tervetuloa Inkivääri lukijaksi tänne! Olen joskus käynyt vierailulla blogissasi.

Mukavaa Elokuun alkua!